Mistä eronneet 45+ löytävät uuden parisuhteen?

Vierailija kirjoitti:

Kaveripiiristä. Tosin vaatii sen että niissä on sinkkujakin.

Luuletko ihan oikeasti, että 48-vuotiaalla eronneella miehellä on kavereita, paitsi työkavereita, saati sitten oikein piiriä?

Eikös ne kaveripiirit ole enemmän naisten juttu, että näytellään olevamme kavereita, vaikka keskinäinen kilpailu pikemminkin porukan yhdessä pitää.

Menet Pieksämäen asemalle ostamaan nakkisämpylöitä.

52 v mies täällä. Tinderistä löytyi nopeasti mukava 25 v mimmi. 

Kaikinpuolin mukava ja supliikki tuttavamies kävi noin 50 kertaa Tinder- ym. treffeillä, kunnes törmäsi jossain tapahtumassa kiinnostavaan naiseen.

Älä siis luovuta ihan heti. Toisilleen sopivia on vaikea löytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette te enää mitään partneria tarvitse. Tavaranne on jo kuivaa ja löysää sekä rinnat riippuvat

 

Täsmennötkö vielä, puhutko naisista vai miehistä siis? Kun miehillä samaa oman havainnon mukaan. 

 

T Nainen 

Itsestään hän puhuu. 

Naistissit ovat alkaneet roikkumaan ja luumu jalkojenvälissä on kuivettunut sekä harmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 45-v sinkkunainen ja kaipaan parisuhteeseen. Kyllä minua voi asiallisesti ja kohteliaasti lähestyä ihan arkisissa paikoissa. Kaupassa, kirjastossa, pysäkillä, museossa, tapahtumissa. Itse olen monta kertaa miettinyt uskaltaisinko jutella miehelle jossakin. Varsinkin jos on joku katsekontakti ollut. Eri asia sitten mitä sanoisi, sitä en minäkään osaa neuvoa. Ehkä hymyllä voi aloittaa ja katsoa tuleeko mitään vastakaikua. Ja pitää sitten ymmärtää, jos toista ei kiinnosta. Ei saa jäädä jankkaamaan. Tilannetajua pitää olla.

Miehen näkökulmasta osittain samaa mieltä, paitsi kaksi kohtaa:

1. Miten luontevasti lähestyy kaupassa tai pysäkillä, silloin ei ole mitään yhteistä juttua mistä lähtee liikkeelle?

2. Miettimisen sijaan mitä jos tekisit oikeasti aloitteita? Luultavasti osa miehistä kieltäytyy, mutta olen varma että suurin osa sinkkumiehistä pitäisi naisen aloitteesta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 45-v sinkkunainen ja kaipaan parisuhteeseen. Kyllä minua voi asiallisesti ja kohteliaasti lähestyä ihan arkisissa paikoissa. Kaupassa, kirjastossa, pysäkillä, museossa, tapahtumissa. Itse olen monta kertaa miettinyt uskaltaisinko jutella miehelle jossakin. Varsinkin jos on joku katsekontakti ollut. Eri asia sitten mitä sanoisi, sitä en minäkään osaa neuvoa. Ehkä hymyllä voi aloittaa ja katsoa tuleeko mitään vastakaikua. Ja pitää sitten ymmärtää, jos toista ei kiinnosta. Ei saa jäädä jankkaamaan. Tilannetajua pitää olla.

 

Miehen näkökulmasta osittain samaa mieltä, paitsi kaksi kohtaa:

 

1. Miten luontevasti lähestyy kaupassa tai pysäkillä, silloin ei ole mitään yhteistä juttua mistä lähtee liikkeelle?

2. Miettimisen sijaan mitä jos tekisit oikeasti aloitteita? Luultavasti osa miehistä kieltäytyy, mutta olen varma että suurin o

Tämän naisen kommentti oli paras tähänastisista ja hän yrittää auttaa ap:tä. Pliis älä ala häntä lyttäämään miettiikö ja kerääkö uskallusta, kun kyse oli lähinnä ap:lle vastaamisesta. Ei ap:tä kiinnosta kieltäytyykö miehet,  hän etsii naista.

Vierailija kirjoitti:

52 v mies täällä. Tinderistä löytyi nopeasti mukava 25 v mimmi. 

Lue aloitus. Tinder ei ole vaihtoehto.

Olen nainen ja muutaman vuoden vanhempi. Bongasin urheiluharrastuksen parista miehen. Jutellessa ei osoittanut mitään kiinnostusta muhun. Olin jo todennut ettei ole kiinnostunut, mutta  hetken mielijohteesta  pyysin siitä huolimatta treffeille. Lähti. Nyt oltu vuosi yhdessä. Vinkkinä että pidä silmät auki ja jos joku osoittaa huomiota niin ota askel vastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen menemään mukaan harrastuspiireihin ja tutustumaan ihmisiin ilman kiirettä ja painetta. Opistot, kurssit, lukupiirit, kaikki joukkueurheilu, seurat ja yhdistykset

 

Se paistaa helposti läpi jos siellä on etsimässä seuraa ja se antaa epätoivoisen vaikutelman. Pitää olla harrastus joka kiinnostaa muutenkin.

Joo ilman muuta! Samalla on se hyöty, että voi löytää muitakin kavereita ja mahdollinen kumppanikin on kiinnostunut samoista asioista. Mutta jos vaikka tykkää urheilusta, uuden lajin kokeilu voi olla kivaa vaihtelua. Luonnossa liikkuja voi liittyä vaikka paikalliseen sieniseuraan, vaikka ei olisi juuri kokemusta sienistä jne.

Tässä hyvä sieniseura:

https://fungus.yhdistysavain.fi/sieniseuran_aktiviteetteja/toiminta/

Sieniseura kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta. Eihän nousta kuvissa olevista tiedä onko ne miehiä vai naisia

Vierailija kirjoitti:

Sieniseura kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta. Eihän nousta kuvissa olevista tiedä onko ne miehiä vai naisia

No oli pakko linkata tänne kun oli toi mainio ehdotus sieniseurasta......

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen menemään mukaan harrastuspiireihin ja tutustumaan ihmisiin ilman kiirettä ja painetta. Opistot, kurssit, lukupiirit, kaikki joukkueurheilu, seurat ja yhdistykset

 

Siellä sitten "ahdistelee, haluaa tutustua" niihin muihin jotka haluaa harrastaa rauhassa. Jos 48v ei ole jo harrastuksissa löytäny, niin naisen hakua ei harrastus piirissä suosittele kukaan. Läpinäkyvää jurpoilua. 

 

 Olin kerran tankotanssikoulun notkeusakrobatiatunnilla (ei Suomessa) jonne ilmestyi keski- ikäinen mies, joka ei selvästi ollut eläissään venytellyt ja jolle joku oli selvästi vinkannut että tuolla on vähäpukeisia naisia ja vähän kilpailua, mene sinne tutustumaan. Myös joogaretriiteissä näitä hyypiöitä on nähty. Jos aitoa kiinnostusta harrastukseen ei ole, ei kannata mennä häiritsemään muiden harrastusta ja creepyilemään esim liikuntaharrastuksiin joissa ollaan vähissä vaatteissa. Nykypäivänä porttikieltokin on mahdollinen jos aikeet on liian ilmeiset.

Eurosinkut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen menemään mukaan harrastuspiireihin ja tutustumaan ihmisiin ilman kiirettä ja painetta. Opistot, kurssit, lukupiirit, kaikki joukkueurheilu, seurat ja yhdistykset

 

Siellä sitten "ahdistelee, haluaa tutustua" niihin muihin jotka haluaa harrastaa rauhassa. Jos 48v ei ole jo harrastuksissa löytäny, niin naisen hakua ei harrastus piirissä suosittele kukaan. Läpinäkyvää jurpoilua. 

 

 Olin kerran tankotanssikoulun notkeusakrobatiatunnilla (ei Suomessa) jonne ilmestyi keski- ikäinen mies, joka ei selvästi ollut eläissään venytellyt ja jolle joku oli selvästi vinkannut että tuolla on vähäpukeisia naisia ja vähän kilpailua, mene sinne tutustumaan. Myös joogaretriiteissä näitä hyypiöitä on nähty. Jos aitoa kiinnostusta harrastukseen ei ole, ei kannata mennä häiritsemä

No niinpä. Olen solakka ja kaunis nainen mutta osaan kuvitella mitkä spanielinsilmät itsellä olisi, jos menisin tunkeilemaan johonkin harrastuspiiriin pelkkä mieheen  tutustuminen mielessä. Ei helvetissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä oli teidän eron syy? Noin pitkä suhde, ei lapsia ja joulun jälkeen ero? Mitä tapahtui?

 

Ero tapahtui jo ennen joulua. 

Se klassinen klisee. Kasvoimme erillemme ja erosimme ystävinä eikä siihen liity kolmatta osapuolta.

Olimme enää vain kämppiksiä emmekä nähneet juuri koskaan ja kun näimme ei tuntunut juuri miltään. 

 

 

Eli nainen jätti sinut "yllättäen"? Miksi sinä pysyit tuollaisessa suhteessa etkä eronnut aiemmin. Puhunut että miksi ollaan erillään. Sait kenties sek siä silloin tällöin ja se riitti. 

 

Monta eronnutta paria tunnen eikä ketkään ajautuneet erilleen. Näitä omia juttujaan tekeviä pareja (jotka erosi) yhdisti se, että vaikkei julkisesti petetty, niin joko toisella tai molemmilla oli jotain säätöä ta

Ei jättänyt nainen enkä jättänyt minä. Erosimme yhteistuumin. 

Sinä tunnet monta eronnutta paria. Samoin minä ja kyllä niihin mahtuu erilleen ajatumista.

Sinulla on hyvin ahdas maailmankuva. Suosittelen avartamaan sitä,

Lapsettomuus on iso plussa. Haetko omanikäistä ja onko sulla ns oma paketti kunnossa (ei päihde/mt/peli/por.no/elämänhallinnan ongelmia, talous ok ja terveet elämäntavat, hygienia kohdallaan jne). Jos näin, sulla on miehenä tosi hyvä tilanne. 

Lähimmiltä terveysasemalta. Sieltä anoppi löytänyt jo 3 hoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveripiiristä. Tosin vaatii sen että niissä on sinkkujakin.

 

Luuletko ihan oikeasti, että 48-vuotiaalla eronneella miehellä on kavereita, paitsi työkavereita, saati sitten oikein piiriä?

Eikös ne kaveripiirit ole enemmän naisten juttu, että näytellään olevamme kavereita, vaikka keskinäinen kilpailu pikemminkin porukan yhdessä pitää.

Ohhoijaa... Luuletko, että keski-ikäiset miehet ovat puolikuolleina makaavia zombeja?

Vierailija kirjoitti:

42-vuotias nainen ja samaa pohdin. Erosta jo sen verran aikaa, että olisi mukava tutustua uusiin ihmisiin, mutta en tiedä missä. Ei munkaan lahkeessa kukaan ole roikkunut ja katseet kahvilassa tai kaupassa ei pitkään lämmitä. Tinderin ajattelin ladata, mutta liekö turha vaiva. Somemaailma ei kiinnosta yhtään.

Asuin nuorempana Usassa ja siellä tultiin juttelemaan rennosti missä vain. Se olisi täälläkin ihanaa. Tuo katseet kahvilassa: samoin se vastapuoli ajattelee, että voi kunpa lämmittäisi pidempään nämä kohtaaminen, mutta kukaan ei uskalla tulla puhumaan. Ihan hyvin voi tulla.