Suomalainen syyllistämiskulttuuri

että enää ei syytetä ainoastaan äitejä.



Ei edes silloin, kun olisi aihetta.

Samalla on kadonnut käsitys siitä, että elämä on oikeasti aika hallitsematonta. Ihmiset tuntuvat luulevan, että kaikkea voi hallita, ja jos silti jotain odottamatonta tapahtuu, sille voi löytää syyllisen (mikä näkyy erityisesti terveydenhuollossa nykyään).

kun juteltiin imettämisestä jne.. kerroin miten olen kokenut huonoutta siitä että imetin toista lapsistamme vain 11 kk ja miten syyllistyn kun käytän kertakäyttövaippoja, enkä kestoja, ja miten en jaksa/ehdi laittaa 8kk omaa ruokaa ja pakastaa, kun on kolme lasta jaloissa pyörimässä jnejne... ja mikä ihme syyllisyys ja riittämättömyyden tunne vaivaa..

Ja hän ihmetteli että miksi syyllistyt tuollaisista asioista??? Pitäisikö hänenkin jälkikäteen syyllistyä siitä, että on saanut kolme lasta ja kaikkia imettänyt vain 2 kk.. pitäisikö nyt syyllisyyttä tuntea siitä??? Kaikki ovat kuitenkin terveitä ja oikein hyviä ihmisiä...

Koska toisaalta lapsi on tavallaan aika tyhjä kun se syntyy. Toki siellä on paljon vaistomaisia toimintoja ja temperamenttipiirteitä, mutta joskus oikein hirvittää miten pitkälti lapsi on vanhempien toiminnan armoilla. Asia koskettaa itseä sillä lailla että olen ihmetellyt miten voin olla näin heikoilla eväillä matkassa vaikka lapsuus oli kaiken järjen mukaan suht ok. Nyt olen sitten päässyt lastenlasten kanssa näkemään oikein ensikäden tietoa mikä meni pieleen. Että kyllä ne ongelmat siellä on selvästi nähtävissä. Toisaalta taas minä olen kuitenkin kärsinyt eniten jostain syystä. Perheessä on myös ihan "normaali" sisarus ja toinen sisarus jolla on ollut jonkin verran ongelmia, ts. käynyt terapiassa myös. Että ota sitten selvää. Olin esikoinen, ilmeisesti esikoinen usein kärsiii huonoista käytännöistä eniten.

Samalla on kadonnut käsitys siitä, että elämä on oikeasti aika hallitsematonta. Ihmiset tuntuvat luulevan, että kaikkea voi hallita, ja jos silti jotain odottamatonta tapahtuu, sille voi löytää syyllisen

Puhut asiaa. Olen täysin samaa mieltä.

Saapa nähdä, puhutaanko nykyaikakaudesta 50 vuoden päästä naureskellen, että silloin oli vallalla se "musta lammas"-kulttuuri jossa valitaan yksi ihmistyyppi/yhteiskuntaryhmä ja syytetään heitä kaikesta mitä nyt vaan keksitäänkin. Päätetään jo etukäteen ns. "vakiosyyllinen".

jos esimerkiksi yritetään pohtia syitä, jotka johtivat mm. Kauhajoen tapahtumiin. Ei tarvitse suoraan sanoa, että oli sen ja sen vanhempien syytä että se ja se teki niin, mutta kyllä ihmisten toiminta vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, ja ei kai ole ihan tuulesta temmattu ajatus, että vanhempien toiminta ja kasvatustavat vaikuttavat näiden lasten toimintaan. Jos halutaan että nämä kamalat tragediat eivät enää ikinä toistu, on ihan hyvä katsoa peiliin, itse kunkin. Mitä MINÄ voin tehdä, että lähimmäiselläni olisi parempi olla?

Syyllisten etsintä on nykyään vimmana. Ihmisillä on illuusio, että kaikkea voi hallita ja jos jotain ikävää sattuu, sille pitää olla aina joku syy ja syntipukki. Koska jos ihmiset joutuisivat kohtaamaan OIKEASTI sen tosiasian, että kamalia asioita voi sattua, vaikka olisi kuinka varovainen ja harkitsevainen - se olisi liian pelottavaa.



Eli syiden ja syyllisten etsintä liittyy olennaisesti nykyelämän stressiin ja kaoottisuuteen ja yritykseen hallita sitä.

Jokainen vanhempi tekee oikein ja väärin jossain suhteessa. Vanhemmatkin kuitenkin elävät ihan itsekin ensimmäistä kertaa omaa elämäänsä eivätkä voi olla täydellisiä.

olemassa. Ihmisyhteisöissä on taipumus etsiä ryhmän sisällä syyllisiä ja haukuttuja syntipukkeja. Ja yhteisöt etsivät myös ihmisryhmiä, joihin vertaavat itseään, eli "me" vastaan "he".

Tuosta on kirjottanut mm. ranskalainen sosiologi Michel Foucault. Ennen muinoin "niitä" olivat mm. spitaaliset (tai juutalaiset...), nyttemmin mielisairaat.

[

Saapa nähdä, puhutaanko nykyaikakaudesta 50 vuoden päästä naureskellen, että silloin oli vallalla se "musta lammas"-kulttuuri jossa valitaan yksi ihmistyyppi/yhteiskuntaryhmä ja syytetään heitä kaikesta mitä nyt vaan keksitäänkin. Päätetään jo etukäteen ns. "vakiosyyllinen".

Joten enpä usko, että 50 vuoden päästä ollaan yhtään viisaampia.

Jos kaikki jankuttavat tarpeeksi pitkään, että se on sun syy senkin kyy, niin siihen alkaa itsekin uskoa. Vaikka kuinka yrittäisi muuta ajatella...

Usein reaktiot voi selvästi laittaa shokin piikkiin. Mutta toisaalta nämä koulusurmat on mielestäni sellainen asia, että hyvin suurella todennäköisyydellä oikeasti löytyy painavia syitä ja on löytynytkin jo.

Sellaista jossa syytetään vihan, kiukun vallassa ja sellaista jossa todetaan asian tapahtuneen näistä ja näistä syistä, neutraalisti.

Jokainen vanhempi tekee oikein ja väärin jossain suhteessa. Vanhemmatkin kuitenkin elävät ihan itsekin ensimmäistä kertaa omaa elämäänsä eivätkä voi olla täydellisiä.

Tarkoitat varmaankin jotain sellaisia poikkeuksellisia syitä, jotka ovat ilmeisessä yhteydessä tekoon? Tällaisia syitä eivät ole kiusaaminen (useimmat kiusatut eivät tartu aseisiin), vanhempien ero (iso osa solmituista avioliitoista päättyy eroon) tai edes veljen kuolema (harva läheisen menettänyt ryhtyy hautomaan verikostoa luokkakavereilleen). Niin mitä ne mainitsemasi painavat syyt ovat olleet tai olisivat voineet olla?

Usein reaktiot voi selvästi laittaa shokin piikkiin. Mutta toisaalta nämä koulusurmat on mielestäni sellainen asia, että hyvin suurella todennäköisyydellä oikeasti löytyy painavia syitä ja on löytynytkin jo.

Ja just vedotaan tuohon että "Ai siksikö reagoi noin voimakkaasti koska syytös osui naulan kantaan..."



Oikeasti asiaan syyllinen sentään kokee oikeutusta saadessaan "rangaistuksen" väärästä teostaan - luulisin.



Mutta viattoman syyllistäminen on todella paha juttu.

jatkuva muuttaminen paikasta toiseen kouluiässä (erittäin paha)

yhdistettynä jatkuvaan kiusaamiseen,

vanhempien avioeroon sekä

veljen kuolemaan.



Ei mikään ihme että pää meni sekaisin.

ikävälle syntipukki, on rantautunut myös Suomeen. Mitään onnettomuuksia ei enää ole, vaan kaikkeen pitää aina olla syyllinen. Yhdysvalloissahan on esimerkiksi sellainen laki, että jos teet jotain laitonta (sanotaan nyt varastat kaupasta) ja jollekin sitä seuraavan tapahtumaketjun aika sattuu jotain, sinua syytetään, kuten olisit tahallasi aiheuttanut sen (siis näpistit sen purkkapaketin pikkukaupasta, omistaja lähtee huutaen perääsi ja pinkaiset karkuun, omistaja syöksyy perässäsi jalkakäytävälle, kopastuu kengännauhoihinsa, kaatuu auton eteen, jää auton alle, katkaisee jalkansa, joutuu sairaalaan, saa sairaalabakteerin ja kuolee, niin sinua syytetään henkirikosesta.) Ihan näin pitkällä ei vielä olla täällä, mutta kyllähän siihen suuntaan ollaan selvästi menossa. Hyvä esimerkki ovat vaatimukset Holmlundin erosta. Perinteisen suomalaisen syyllisyysajattelun mukaan hän ei olisi vastuussa yksittäisen kansalaisen suorittamasta rikoksesta, mutta nykyisen ajattelun mukaan monen mielestä on.



Toinen puoli asiasta on sitten se, että tietyissä tilanteissa ei uskalleta syyllistää tarpeeksi. Esimerkiksi monet terveydenhoitajat ja lääkärit eivät oikein uskalla ottaa puheeksi potilaan alkoholinkäyttöä (ei edes raskaana olevan naisen) ja puuttua siihen. Muitakin esimerkkejä tähänkin suuntaan olisi.



Ja onneksi esimerkiksi tässä Kauhajoenkin tapauksessa on jonkinlaista kohtuutta ollut havaittavissa, esimerkiksi suhtatuminen siihen Saarta maanantaina kuulleeseen poliisin on jopa tällä palstalla ollut aika asiallista ja myötätuntoista. Ja hyvä niin.

jatkuva muuttaminen paikasta toiseen kouluiässä (erittäin paha)

yhdistettynä jatkuvaan kiusaamiseen,

vanhempien avioeroon sekä

veljen kuolemaan.

Ei mikään ihme että pää meni sekaisin.

Eihän se kenellekään hyvää tee, mutta pieni osuus se on, joka ammuskelemaan rupeaa noista syistä. Ja veljen kuolema ja koulukiusaaminen ei ainakaan vanhempien syytä ole ollut mitenkään, vai?

jatkuva muuttaminen paikasta toiseen kouluiässä (erittäin paha)

yhdistettynä jatkuvaan kiusaamiseen,

vanhempien avioeroon sekä

veljen kuolemaan.

Ei mikään ihme että pää meni sekaisin.

Jos oli pakko muuttaa, syystä tai toisesta?

Kiusaamista tuskin voi vanhemmat aina estää.

Entä avioero - voi tulla eteen kelle vaan. Ehkä ois ollut vielä huonompi olla riitaisten vanhempien tai esim. alkoholiongelmaisen isän kanssa tms.?

Veljen kuolema - no oliko SEKIN vanhempien syytä???

Mä kanss aihmettelen , kun nykyään vanhempia syytetään ihan kaikesta, ja ETENKIN TÄLLÄ PALSTALLA!

Suurin osa vanhemmista tod.näk. tekee OLOSUHTEISIIN NÄHDEN parhaansa! Kaikilla vaan ei ole lähtötilanteet ihan samat (ei samoja turvaverkkoja, ei yhtä varmoja työpaikkoja, jotkut joutuu ´pakosta tekemään enemmän töitä...)

niin väkiselläkin alkaa miettiin että tais aika paljon löytyä syitä sieltä kotoa.

Näin on!

Te ette vain halua olla vastuussa pennuistanne, siinä nyt sitten kitisette.

syiden etsimistä. En minä ole syyttämässä vanhempia vihaisesti siitä että nuo kaikki asiat tapahtui. En minä myöskään syytä omia vanhempiani siitä mitä tapahtui. Fakta vaan on, että ihmismielessä on tiettyjä sisäänrakennettuja toimintamalleja, joista seuraa tietyissä olosuhteissa tiettyjä asioita. Niitä ei vaan voi muuttaa saamalla itkuraivarin ja väittämällä että näin ei SAA käydä.