Mikä on perimmäinen syy, miksi et halua treffeille kahvilaan?
Piheys, sosiaalisten tilanteiden pelko, vai mikä?
Kommentit (1660)
Vierailija kirjoitti:
"Se on silti kahvila. Outoa että joku mies ei pysty menemään yhdenlaiseen kahvilaan mutta toisenlaiseen pystyy."
Pitkän aikavälin tappiot ovat pienempiä Ikean kahvilassa varsinkin, jos Ikea on kävelymatkan päässä.
Mutta kahvila on kahvila. Siellä myydään kahvia, siellä on epämukava istua, siellä on mahdollisesti niitä pelottavia chiavanukkaita sekä muita ihmisiä sinua muka kuuntelemassa.
Nyt kun kahvila onkin halpa, se onkin siis ok ja muut ongelmakohdat ei haittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se on silti kahvila. Outoa että joku mies ei pysty menemään yhdenlaiseen kahvilaan mutta toisenlaiseen pystyy."
Pitkän aikavälin tappiot ovat pienempiä Ikean kahvilassa varsinkin, jos Ikea on kävelymatkan päässä.
Sun kuuluisi kyllä heti siinä sun profiilissa sanoa että olet niin köyhä ja saita että Ikean kahvilaa kalliimpaan paikkaan et halua.
Säästyisi aikaa kaikilta naisilta jotka haluavat normaaleihin ja viihtyisiin kahviloihin.
Onko sinulla joku fetissi kahviloita kohtaan? Ilman kahvilaa sinulla ei ole elämää?
Olisi, mutta huomattavasti vähemmän mukavaa elämää. Mitä minä tekisin miehellä, jolle kahvilassa käyminen olisi joku ihme haaste tai vaikeus? En yhtään mitään. Onneksi tuo oma on sen verran rohkea ettei edes pidä kahvilassa käymistä minään muuna kuin tavallista arkea ilahduttavana pikkujuttuna. Käymme viikottain, jollemme useamminkin. Kävely- tai pyörälenkin lomassa on ihanaa käydä kahvilla jossain kivassa paikassa. Syödä vaikkapa kevyt lounas, tai herkutella leivoksella. Tai molemmat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se on silti kahvila. Outoa että joku mies ei pysty menemään yhdenlaiseen kahvilaan mutta toisenlaiseen pystyy."
Pitkän aikavälin tappiot ovat pienempiä Ikean kahvilassa varsinkin, jos Ikea on kävelymatkan päässä.
Sun kuuluisi kyllä heti siinä sun profiilissa sanoa että olet niin köyhä ja saita että Ikean kahvilaa kalliimpaan paikkaan et halua.
Säästyisi aikaa kaikilta naisilta jotka haluavat normaaleihin ja viihtyisiin kahviloihin.
Yksikään kahvila ei ole viihtyisä. Se on kiistaton fakta.
Tässä on yli tuhat viestiä jo aiheesta kiistelty. Ei siis ole mitenkään kiistaton. Monien mielestä kahvilat ovat oikein mukavia. En ikinä voisi olla miehen kanssa joka kahviloista ei pitäisi.
Tässä esim ihana kesäkahvila:
https://maps.app.goo.gl/tPGRaNRVzXUcHXZf7
Minut löytää tuolta usein kesäisin nautiskelemasta. 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se on silti kahvila. Outoa että joku mies ei pysty menemään yhdenlaiseen kahvilaan mutta toisenlaiseen pystyy."
Pitkän aikavälin tappiot ovat pienempiä Ikean kahvilassa varsinkin, jos Ikea on kävelymatkan päässä.
Sun kuuluisi kyllä heti siinä sun profiilissa sanoa että olet niin köyhä ja saita että Ikean kahvilaa kalliimpaan paikkaan et halua.
Säästyisi aikaa kaikilta naisilta jotka haluavat normaaleihin ja viihtyisiin kahviloihin.
Onko sinulla joku fetissi kahviloita kohtaan? Ilman kahvilaa sinulla ei ole elämää?
Olisi, mutta huomattavasti vähemmän mukavaa elämää. Mitä minä tekisin miehellä, jolle kahvilassa käyminen olisi joku ihme haaste tai vaikeus? En yhtään mitään. Onneksi tuo oma on sen verran rohkea ettei edes pidä kahvilassa käymistä minään muuna kuin tavallista arkea ilahduttavana pikkujuttuna. Käymme viikottain, jollemme useamminkin. Kävely- tai pyörälenkin lomassa on ihanaa käydä kahvilla jossain kivassa paikassa. Syödä vaikkapa kevyt lounas, tai herkutella leivoksella. Tai molemmat!
Teillä on ihanan kuuloisia treffejä parisuhteessakin. Oletteko olleet kauan yhdessä? Tuollainen suhde olisi minun tavoitteeni.
Tässä on jauhettu pask*aa 52 sivua.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on jauhettu pask*aa 52 sivua.
Niin? Olisiko siis aika jo päästä heiluttamaan taikasauvaasi, kun kerran olet näin paljon uhrannut aikaasi? Ainakaan tämä ei maksa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kova meteli, etten kuule muuta kuin sen. Joten pitäisi huutaa ja käyttää kuulokoketta 🙈
Kannattaa ilmoittaa kuulovammastasi jo ennen treffejä. Nainen voi sitten valita että haluaako treffeille sellaisen kanssa jolla on vaikeaa käydä kahviloissa.
Kuulon alenema tuskin on sekään mikään kynnyskysymys, jos jonkun kanssa oikeasti synkkaa. Mutta ei sitä kannata treffiseuralaiselta pimittää. Voi johtaa omituisiin väärinkäsityksiin ihan turhaan. Kesällä monet ulkoilmakahvilat ovat varsin hiljaisia äänimaailmaltaan, jos kahvilaan haluatte mennä. Myös esimerkiksi museoiden kahviloissa on yleensä varsin hiljaista äänien suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se on silti kahvila. Outoa että joku mies ei pysty menemään yhdenlaiseen kahvilaan mutta toisenlaiseen pystyy."
Pitkän aikavälin tappiot ovat pienempiä Ikean kahvilassa varsinkin, jos Ikea on kävelymatkan päässä.
Mutta kahvila on kahvila. Siellä myydään kahvia, siellä on epämukava istua, siellä on mahdollisesti niitä pelottavia chiavanukkaita sekä muita ihmisiä sinua muka kuuntelemassa.
Nyt kun kahvila onkin halpa, se onkin siis ok ja muut ongelmakohdat ei haittaa?
Kun kerran kahvilan ongelmakohdat Ikeassa eivät haittaa (?), voisiko alkaa varovaisesti työstämään myös muita pariutumisen haastekohtia? Aloittaen vaikka asenteesta, joka lähtee pitkän aikavälin tappioista. Voisiko uskotella edes itselleen, että kenties joku kerta kala käy koukkuun, eikä tulekaan niitä pakkeja ja pyrkiä käyttäytymään siten, että tämä skenaario mahdollistuisi? Ketjussa on jo paljon hyviä vinkkejä tähän.
Vierailija kirjoitti:
Teillä on ihanan kuuloisia treffejä parisuhteessakin. Oletteko olleet kauan yhdessä? Tuollainen suhde olisi minun tavoitteeni.
Yhdeksän vuotta nyt. Olemme onnellisia. 😊
"Olisi, mutta huomattavasti vähemmän mukavaa elämää. Mitä minä tekisin miehellä, jolle kahvilassa käyminen olisi joku ihme haaste tai vaikeus? En yhtään mitään. Onneksi tuo oma on sen verran rohkea ettei edes pidä kahvilassa käymistä minään muuna kuin tavallista arkea ilahduttavana pikkujuttuna. Käymme viikottain, jollemme useamminkin. Kävely- tai pyörälenkin lomassa on ihanaa käydä kahvilla jossain kivassa paikassa. Syödä vaikkapa kevyt lounas, tai herkutella leivoksella. Tai molemmat! "
Jokainen leivos, jonka kiskaiset naamariin kahvilassa muuttuu ihraksi vartalollesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se on silti kahvila. Outoa että joku mies ei pysty menemään yhdenlaiseen kahvilaan mutta toisenlaiseen pystyy."
Pitkän aikavälin tappiot ovat pienempiä Ikean kahvilassa varsinkin, jos Ikea on kävelymatkan päässä.
Mutta kahvila on kahvila. Siellä myydään kahvia, siellä on epämukava istua, siellä on mahdollisesti niitä pelottavia chiavanukkaita sekä muita ihmisiä sinua muka kuuntelemassa.
Nyt kun kahvila onkin halpa, se onkin siis ok ja muut ongelmakohdat ei haittaa?
Kun kerran kahvilan ongelmakohdat Ikeassa eivät haittaa (?), voisiko alkaa varovaisesti työstämään myös muita pariutumisen haastekohtia? Aloittaen vaikka asenteesta, joka lähtee pitkän aikavälin tappioista. Voisiko uskotella edes itselleen, että kenties joku kerta kala käy koukku
Deittisaitella ei ole tarpeeksi kauniita kauniita, jotta sen takia kannattaisi lähteä kahvilaan.
"Jokainen leivos, jonka kiskaiset naamariin kahvilassa muuttuu ihraksi vartalollesi."
Sen sijaan jokainen leivos, jonka kiskaiset naamariin p@@luwoltista fantasioivan incelin pesemättömien lakanoiden tuoksuisessa yksiössä muuttuu ihanan parisuhteen alkusysäykseksi. Eiku miten tää taas menikään.
"Deittisaitella ei ole tarpeeksi kauniita kauniita, jotta sen takia kannattaisi lähteä kahvilaan."
Ja ne edes ne rumat rumat suomursumummotkaan eivät mitä ilmeisimmin kuitenkaan raahaudu suoraan kotiovellesi riittävissä määrin kuin taikaiskusta. Tilanne on siis kannaltasi umpisurkea. Tässä et voi voittaa.
Vierailija kirjoitti:
"Olisi, mutta huomattavasti vähemmän mukavaa elämää. Mitä minä tekisin miehellä, jolle kahvilassa käyminen olisi joku ihme haaste tai vaikeus? En yhtään mitään. Onneksi tuo oma on sen verran rohkea ettei edes pidä kahvilassa käymistä minään muuna kuin tavallista arkea ilahduttavana pikkujuttuna. Käymme viikottain, jollemme useamminkin. Kävely- tai pyörälenkin lomassa on ihanaa käydä kahvilla jossain kivassa paikassa. Syödä vaikkapa kevyt lounas, tai herkutella leivoksella. Tai molemmat! "
Jokainen leivos, jonka kiskaiset naamariin kahvilassa muuttuu ihraksi vartalollesi.
Jokainen gramma jonka saan kerättyä on enemmän kuin tervetullut. Liikun paljon, liian matala paino on ollut minulle ongelma koko elämäni ajan.
Oikeasti, kun et enää muuta keksi niin sitten alat haukkumaan ihmisten ulkonäköä? Vielä sellaisten joita et ole edes nähnyt etkä voi tietää miltä he näyttävät. Tuo on jo todella alhaista. Sekä luonteesi että älysi puolesta.
Vierailija kirjoitti:
"Deittisaitella ei ole tarpeeksi kauniita kauniita, jotta sen takia kannattaisi lähteä kahvilaan."
Ja ne edes ne rumat rumat suomursumummotkaan eivät mitä ilmeisimmin kuitenkaan raahaudu suoraan kotiovellesi riittävissä määrin kuin taikaiskusta. Tilanne on siis kannaltasi umpisurkea. Tässä et voi voittaa.
Minua vielä edelleen kiinnostaa, miten ihmeessä se kahvilaan meno on niin valtavan iso juttu, oikein urotyö, että sinne lähtemistä ja sen kannattavuutta ja kahvikupin hintaa pohditaan pää punaisena?
Sujuuko vaikka ruokakauppaan meno normaalisti, sielläkin joku voi kuvata tai kuunnella ja siellä voi vahingossa ostella vaikka mitä superkalliita juttuja, joita ei halua ja joille on allerginen? Hyllyssä vaanii usein chia-vanukas. Maksatteko ruokakaupassa usein vahingossa tai tahallaan jonkun toisen asiakkaan ostokset, jos ette tahdo? Kehtaatteko ostaa samalla reissulla banaaneja, k@ndomeja ja liukkaria? Ruokakaupassa on usein hälinää ja muita ihmisiä ja taustalla raikaa musiikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Deittisaitella ei ole tarpeeksi kauniita kauniita, jotta sen takia kannattaisi lähteä kahvilaan."
Ja ne edes ne rumat rumat suomursumummotkaan eivät mitä ilmeisimmin kuitenkaan raahaudu suoraan kotiovellesi riittävissä määrin kuin taikaiskusta. Tilanne on siis kannaltasi umpisurkea. Tässä et voi voittaa.
Minua vielä edelleen kiinnostaa, miten ihmeessä se kahvilaan meno on niin valtavan iso juttu, oikein urotyö, että sinne lähtemistä ja sen kannattavuutta ja kahvikupin hintaa pohditaan pää punaisena?
Sujuuko vaikka ruokakauppaan meno normaalisti, sielläkin joku voi kuvata tai kuunnella ja siellä voi vahingossa ostella vaikka mitä superkalliita juttuja, joita ei halua ja joille on allerginen? Hyllyssä vaanii usein chia-vanukas. Maksatteko ruokakaupassa usein vahingossa tai tahallaan jonkun toisen asiakkaan ostokset, jos ette tahdo?
Pitäisikö tässä kohtaa viheltää pilliin ja huomauttaa, että me lähes kaikki taidamme nyt tarkoituksella tai tiedostamattamme kiertää villakoiran ydintä. Kahvilatreffeissä pelottaa se sosiaalinen tilanne. Naiset ovat ujolle incelille vieras instrumentti. Niin taitavat olla julkiset paikatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se on silti kahvila. Outoa että joku mies ei pysty menemään yhdenlaiseen kahvilaan mutta toisenlaiseen pystyy."
Pitkän aikavälin tappiot ovat pienempiä Ikean kahvilassa varsinkin, jos Ikea on kävelymatkan päässä.
Mutta kahvila on kahvila. Siellä myydään kahvia, siellä on epämukava istua, siellä on mahdollisesti niitä pelottavia chiavanukkaita sekä muita ihmisiä sinua muka kuuntelemassa.
Nyt kun kahvila onkin halpa, se onkin siis ok ja muut ongelmakohdat ei haittaa?
Kun kerran kahvilan ongelmakohdat Ikeassa eivät haittaa (?), voisiko alkaa varovaisesti työstämään myös muita pariutumisen haastekohtia? Aloittaen vaikka asenteesta, joka lähtee pitkän aikavälin tappioista. Voisiko uskotella edes itselleen, että kenties joku kerta kala käy koukku
Voisitko alkaa työstää kallonkutistajalla niitä sarvipäitäsi? Silloin ei tarvitsisi pelätä jokaista risahdusta. Vapautuisit fobioistasi, ja uskaisit tulla kylään juomaan sumppia.
Vierailija kirjoitti:
"Se on silti kahvila. Outoa että joku mies ei pysty menemään yhdenlaiseen kahvilaan mutta toisenlaiseen pystyy."
Pitkän aikavälin tappiot ovat pienempiä Ikean kahvilassa varsinkin, jos Ikea on kävelymatkan päässä.
Jaa, kys and olikin lopulta vain rahasta. Epäviihtyisäkin kahvila käy kunhan on tarpeeksi halpa. Laiskuus myös näkyy.
Saita ja laiska, siinäpä vasta saalis naiselle. Elämä tuollaisen kanssa on tuomittu ankeuteen.
"Mies tuntee kiitollisuutta naisen rohkeudesta ja haluaa palkita naisen hyvällä kestityksellä. Siihen kotitreffien hyvät tulokset perustuvatkin. Mies tulee onnelliseksi ja avoimeksi kun nainen saapuu hän asunnolle. Nämä hyvät fiilikset tarttuvat myös naiseen. Pakitkaan eivät tunnu missään, koska treffaustapa on miehelle mieleinen. "
Tuo kuulostaa jotenkin todella iljettävältä. Mies joka ei osaa olla onnellinen ja avoin muualla kuin kotonaan on naiselle täysin turha olento. Minä en mene treffeille tehdäkseni miestä onnelliseksi, minä menen treffeille koska haluan tutustua uuteen ihmiseen mahdollisimman neutraalilla maaperällä ja kahvila on siihen erinomainen paikka.
Jos miehelle pakit ei tunnu missään, ei hän ole naisesta ollutkaan kiinnostunut ja taas on naiselle täysin turha.
Paskaa.
Moni menestynyt mies pitää ikäisistään tai vähän nuoremmista naisista. Kaunis hänen toki pitää olla.