Saako tapailukumppanilta kysyä sek*sikumppanien määrästä?

Ymmärrän jos aihe kiinnostaa nuorempia polvia, mutta näin keski-iässä asialla ei ole enää helvetinkään merkitystä. En kysy, enkä kertoisi.

En kysy, en tee sillä tiedolla mitään. Korkeintaan voisin ajatella näin, että toivottavasti on nähnyt ja kokenut sen verran riittävästi, ettei tarvi enää lähteä riekkumaan ja keräämään niitä sulkia hattuun. M46

saahan sitä kyssyy vaikka ja mitä.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä tarvitse tietää. 

Ei ihmisen entinen elämä kuulu sinulle.

Saahan sitä kysyä mitä mieleen juolahtaa, mutta en tiedä haluanko enää miehenä vastata rehellisesti kun niin piikikköitä vastauksia olen jonkun kerran onnistunut saamaan, joista lievimpänä homottelu jakyselyt uskonnollisesta vakaumuksestani kun olen rehellisesti kertonut, että heitä on ollut kaksi. 

- Toisaalta jos naiselle on ylitsepääsemättömän vaikea hyväksyä sitä, että olen verraten kokematon ja vähäisen määränseksikumppaneitteni määrä on  ikö on niin ehkö se kertoo tarpeeksi siitä, että arvomaailmamme ovat liian erilaiset, jotta meidän -hänen ja minun - kannattaisi yrittää jatkaa yhdessä, ainakaan niin, ettö yrittäsimme muodostaa keskinäisen parisuhteen, jossa molempien olisi hyvä olla ja elää. - Vai vertailuako minun hyt pitäis alkaa pelkäämään vai miksi se on niin tärkeää, että miehellä on n. määrä seksikumppaneita vaikka nyt noin 40 vuotiaana? - Kun ainakin pidän olennaisempana sitö, että voin olla sinut itseni ja niin kuin oman historiani ja ympäristöni kanssa,

Totta kaj! Partnerimäärä kiinnostaa. Monta hetteroa ja hommoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä tarvitse tietää. 

Ei ihmisen entinen elämä kuulu sinulle.

Vaikka minua verraten hyvin kokematonta miestä ei kiinnosta mahd. seksikumppanien määrä, niin kyllä minua hieman kiinnostaa hänen historiansa. Uskon hieman siihen, ettöä se, mitä olemme tänään kertoo osaltaan siitä millainen on historiamme; kuka tai mikä sai meidät siihen, missä olemme nyt. Mutta vielä enemmän on merkitystä sillä miten näkee oman historiansa. Syyttääkö ja osoittaako sitä kaikesta ikävästä mikä nyt mahd. itsellä on ja mitä silloin itse teki vai tekikö mitääm

Vierailija kirjoitti:

 

Saa vaikka heti ensitreffeillä mutta tapailukumppanin ei ole pakko vastata totuudenmukaisesti.

 

 

Toki saa kysyä. Mutta en kyllä vastaisi jos olisi ollutkin joku. Ainakin näin naisena yhä vieläkin ajatellaan vähän tiukkapipoisesti jos on useampi kumppani ollut.  

 

 

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän jos aihe kiinnostaa nuorempia polvia, mutta näin keski-iässä asialla ei ole enää helvetinkään merkitystä. En kysy, enkä kertoisi.

Niin tämä on vähän sellainen "millä luokalla sää oot", mutta aikuisten maailmassa jos joku tuollaista kysyy niin itse kyllä vaihtaisin välittömästi seuruetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä tarvitse tietää. 

Ei ihmisen entinen elämä kuulu sinulle.

Vaikka minua verraten hyvin kokematonta miestä ei kiinnosta mahd. seksikumppanien määrä, niin kyllä minua hieman kiinnostaa hänen historiansa. Uskon hieman siihen, ettöä se, mitä olemme tänään kertoo osaltaan siitä millainen on historiamme; kuka tai mikä sai meidät siihen, missä olemme nyt. Mutta vielä enemmän on merkitystä sillä miten näkee oman historiansa. Syyttääkö ja osoittaako sitä kaikesta ikävästä mikä nyt mahd. itsellä on ja mitä silloin itse teki vai tekikö mitääm

Itselle ukko joka alkaa puhumaan minun tai omasta menneisyydestään vaikuttaa lähinnä vajaalta. Kuormalastia on varmaan aika lailla sekä omia muistoja että todennäköisesti haalinut vielä jotain muidenkin muistoja. Elämää pitäisi elää nyt ja suunnitella hieman tulevaa, sitäkään ei liiaksi.

Ei toisen historiasta saa kysyä yhtään kysymystä eikä menneistä saa edes mainita. Eilistä ei ole. On vain nyt, tämä hetki.

Ei kuulu treffikumppanille mistä rikoksesta istuin vankilassa.

Vierailija kirjoitti:

Mä en oikein ymmärrä miksi pitää elää niin, että sitä jälkeenpäin haluaa / tarvitsee salailla ja kenties häpeilläkin niitä omia valintojaan.  Jotenkin hassua, että toiselle voi kertoa lapsuuden lempparilelun nimestä, pieleen menneestä teinipermiksestä, ex-aviopuolisosta ja hutivalinnastaksi paljastuneesta opiskelupaikasta lähtien kaiken, mutta se onkin liki valtiosalaisuus kuinka monen kanssa peittoa on heiluttanut. Ja siis jopa se, että onko heiluttanut monenkin kanssa vain kertapanon verran vai onko ne yhdenyönjutut itselle ihan no-no.

Eihän tuossa edes ole mitään pahaa tai väärää oli vastaus ihan mikä vaan. Sitä kelpaa puolin ja toisin just omana itsenään tai sitten ei.

Kyllä pitää ihmisen olla todella yksinkertainen jos pitää seksikumppaneiden määrästä kysymistä samana asiana kuin lapsuuden lempilelusta kertomista. Onko kivaa olla noin tyhmä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa mustasukkaisuuden tuoda heti esille.

 

väitätkö, että se kertoo mustasukkaisuudesta, jos on kiinnostunut aiempien seksikumppanien määrästä?

Mammat aina miehiä haukkumassa että miehet makaa vaikka aidan seipään kanssa ja itse ovat hirveitä l o r t toja. Ne yleensä loukkaantuu jotka ovat kyläpyöriä, ei kukaan mies halua sellaista autoa jota kaikki käyneet ajamassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tapailin yhteen aikaan 4-kymppistä miestä, joka kertoi, että olin vasta hänen elämänsä 4. seksikumppani. Hän kysyi minulta, että kuinka monta seksikumppania minulla oli ollut, johon vastasin ympäripyöreästi, että "yli 10, m utta alle 20" (olen siis samanikäinen miehen kanssa). Miehellä siis oli ollut vain pitkiä parisuhteita menneisyydessä. Hän sitten myöhemmin halusi itse lopettaa tapailun ja vaihtoi minut yhden aika pienen lapsen yh-äitiin. Ilmeisesti se ei ollut hänelle ongelma, jos nainen on yh ja eronnut pikkulapsiaikana.

Taas sä idiootti suollat tuota paskaa. Edelleenkään petikumppaneiden määrä ei liity millään tavalla siihen, että on yh ja eronnut lapsen ollessa pieni! 

Onhan se absurdia, jos mies moralisoi, jos naisella on ollut useita seksikumppaneita, mutta samaan aikaan on täysin ok , jos nainen on eronnut lapsensa isästä pikkulapsiaikana (ellei erolle ole ollut joku painava syy). Kyllä minulle ainakin naisena on red Flag jos mies on eronnut pikkulapsiaikana.

Vierailija kirjoitti:

Saahan sitä kysyä mitä mieleen juolahtaa, mutta en tiedä haluanko enää miehenä vastata rehellisesti kun niin piikikköitä vastauksia olen jonkun kerran onnistunut saamaan, joista lievimpänä homottelu jakyselyt uskonnollisesta vakaumuksestani kun olen rehellisesti kertonut, että heitä on ollut kaksi. 

 

Olitko sitten pitkissä parisuhteissa näiden molempien seksikumppaneiden kanssa?

Perhettä perustaessa pakollinen kysymys, mutta kolmen kympin jälkeen (kun perheen perustamisaika meni jo) melko turha. 

Vierailija kirjoitti:

Ei toisen historiasta saa kysyä yhtään kysymystä eikä menneistä saa edes mainita. Eilistä ei ole. On vain nyt, tämä hetki.

Ei kuulu treffikumppanille mistä rikoksesta istuin vankilassa.

Ei kuulukaan, jos olet oppinut läksysi ja tehnyt parannuksen. Jos asia pyörii mielessäsi jatkuvasti, et ole päässyt yli siitä ja se tulee nostamaan väkisinkin päätään.

Oma seksielämä on ajoittunut ikävuosiin 15-25 ja johtui pitkälti siitä, että menin vaan flown mukana. Kun aloin kyseenalaistamaan asiaa, vaadin avioliittoa ja luonnollista seksuaalisuutta, eli myös lasta sen seurauksena. No tapasin miehen joka lähti mukaan näihin, mutta pettikin avioliittoasian, halusi kuitenkin lapsen lelukseen. Mitäpä minä sille voin. Selibaattia takana vuosia, lapsi ei ole elämässäni, sillä se oli pakettidiili. Ei kiinnosta elää haaremissa miehen panojen kanssa ja opettaa lapselle, että sellainen elämä on ok, kantakoot vastuun elämäntavastaan itse. 

Eli seksikumppanien lukumäärä eikä edes lasten lukumäärä kerro oikeastaan mitään minusta. Se kertoo siitä, mitä minulle on tehty ja miesten luonnosta, josta en ole ollut tarpeeksi tietoinen riittävän ajoissa. Nykyään kun olen, en juuri edes deittaile, sillä pidän tuollaista toimintaa tietysti aivan sairaan ällöttävänä. Siis sitä, että hyväksikäyttää naisia seksuaalisesti ja jopa käyttä heitä hyväkseen valheilla tuottaakseen jälkeläisiä, pahoinpitelee ja kaltoinkohtelee, sekä laiminlyö. 

Voinhan minä tuon jollekin miehelle kertoa, jos hän sen halua kuulla. Toistaiseksi ainoastaan yksi mies on halunnut ja hän oli sadisti runkkari, joka käytännössä kiihottui asiasta, kuten se lapsen isäkin. Minä taas en sellaisista miehistä pidä. Pidän sanansa mittaisista, hyvistä, selkärankaisista, ei-perversseistä, naisia kunnioittavista miehistä. Ikävä on olla huomata, miten vähän sellaisia on. Vähän kuin itämeressä kaloja, siellä on myös aivan helvetisti roskaa. Naiset eivät luo tällaisia dynamiikkoja, se on miesten petollisuus ja valheet. Onko se sitten naisen vika, ettei pidä lähtökohtaisesti miestä petollisena ja valheellisena? Jos pitää, pahoinpidellään miesvihasta. Jos ei, tule petollisen ja valheellisen miehen hyväksikäyttämäksi. Harmin loista, ei tullut voittoa tällä arvalla. No, onneksi olen itse onnellinen ilman miestä (ja huonon miehen lasta).

Vierailija kirjoitti:

Saa vaikka heti ensitreffeillä mutta tapailukumppanin ei ole pakko vastata totuudenmukaisesti.

Jep, ei yleensä mihinkään tarvitse vastata tapailukumppanilleen totuudenmukaisesti, hyvä tulee. Onko lehtolapsia, työtä vaiko työtön, väkivalta/rikostaustaa, alkoholismia, huumeita tai haluaako edes muuta kuin päästä pöksyihisi... ei kuulu sulle.

"Ai kerrallaan?"

"Onhan se absurdia, jos mies moralisoi, jos naisella on ollut useita seksikumppaneita, mutta samaan aikaan on täysin ok , jos nainen on eronnut lapsensa isästä pikkulapsiaikana (ellei erolle ole ollut joku painava syy). Kyllä minulle ainakin naisena on red Flag jos mies on eronnut pikkulapsiaikana."

Suurin ja lähes ainoa syy näille eroille on se, että parisuhde on ollut ennen lapsia miehen seksuaalisuuden ympärillä pyörivä. Lasten tulon myötä naisen seksuaalisuus nousee keskiöön, ja mies ei oikeastaan ole siinä edes osallinen, kuin keinotekoisena keinoemona. Muna ei kiinnosta, mies ei saa enää h uorapalveluita, ja naisen olisi luonnollisempaa nukkua jopa sen lapsen kuin miehen vieressä. Moni mies ei ole valmis tähän todellisuuteen ja siksi aletaan laiminlyömään lapsen kehitystä että naisen seksuaalisuutta sekä fyysisesti että psyykkisesti, mm. lapsi äidistä erottamalla nukkumaan yksiöön, jotta mies pääsee tätä panemaan ja miesvauvailemaan tämän kainaloon. Lisäksi korvikeimetykset ja naisen teollistaminen takaisin kapitalismia palvelemaan äitiyden sijaan. Jotkut parit runnovat tuon läpi lasta rääkäten miehen ehdoilla, toisissa nainen priorisoi lapsen kehityksen ja mies seuraa itkevää munaansa jonnekin sivusuhteeseen tai yksiöön runkkaamaan.

Ei voi oikein saada molempia, h uoramaista elämää eli jatkuvaa päämäärätöntä siittämistä, ja kehityksellisesti tervettä lasta. Ateismi aivopesee laiminlyömään lasta ja priorisoimaan munaa, kristinusko on jotakin tämän väliltä ja naisesta tulee synnytyskone, ja sitten on sinkkuäitejä. Aniharvassa tapauksessa mies kestää sitä 4-5 vuotta odotella, että nainen saa lapsen luontaisesti vieroitettua, jotta pääsee taas munansa kanssa huomion keskipisteeksi -> vuoroviikkovanhemmuus.