Opettajat taas pitkällä joululomalla

"Ahaa ja nyt sitten palasit jankuttamaan taas tätä yhtä ja samaa, yhtä ja samaa, yhtä ja samaa... Sitten ihmettelet mikä typeryydessäsi ärsyttää. Tai miksi aina paljastut saman tien provoksi."

Sinusta siis opettajilla ei ole mitään osaa siinä miten oppilaat oppivat?

Ja olisi mukavaa jos kykenisit käymään jotain rakentavaakin keskustelua etkä vain haukkumaan minua.

Vierailija kirjoitti:

Minä puhuin koko kouluajan "kaaresta", en vain siitä mitä tehdään joskus lukiossa. Ja se mikä korjaamisen työmäärällä voi vaikuttaa opettajalle paljolta on ehkä sille oppilaalle se yksi tai kaksi kirjoitelmaa vuodessa. Sillä ei vielä välttämättä nosteta sitä osaamista jos se on aikaisemmin jäänyt uhueksi. 

 

Niin, missähän minun kirjoituksessani lukee, että se koskisi vain lukiota???

 

Mitä on uhuet osaaminen?

Vierailija kirjoitti:

"Ahaa ja nyt sitten palasit jankuttamaan taas tätä yhtä ja samaa, yhtä ja samaa, yhtä ja samaa... Sitten ihmettelet mikä typeryydessäsi ärsyttää. Tai miksi aina paljastut saman tien provoksi."

 

Sinusta siis opettajilla ei ole mitään osaa siinä miten oppilaat oppivat?

Ja olisi mukavaa jos kykenisit käymään jotain rakentavaakin keskustelua etkä vain haukkumaan minua.

yhtä ja samaa, yhtä ja samaa, yhtä ja samaa, yhtä ja samaa...

liikuttavaa miten ikityötön luuseri täällä kellon ympäri jaksaa mäyhätä ja haukkua kaikkea liikkuvaa, reppanaa.

"Kielten sanat ja kielioppisäännöt on opeteltava ulkoa kotona. Niin on ollut aina. Ei ole open vika, jos nuorta ei huvita tehdä niin. "

Ymmärrän että asia ei ole helppo eikä yksinkertainen enkä halua mitenkään syyllistää yksittäistä opettajaa. Tuon tähän kuitenkin kaksi ulkopuolista näkökulmaa joissa voisi olla edes jotain eväitä asiaan:

1) on kaksi tapaa saada joku tekemään töitä: pakottaminen ja innostaminen. Innostaminen on yleensä monta kertaa tehokkaampaa. Jos nuoret eivät tunnu innostuvan mistään niin keinoissakin voi olla jotain parantamista.

2) koulun ja kodin yhteistyö: on osa opetusta kertoa myös vanhemmille että mitä koulunkäynti heidän lapseltaan vaatii ja mikä on vanhempien osuus siinä.

"Niin, missähän minun kirjoituksessani lukee, että se koskisi vain lukiota???"

No oletan että sinulla ei ole käytännön laajaa kokoemusta äidinkielen opetuksesta alakoulusta lukioon saakka. 

Oma kahden lapsen kokemukseni alakoulusta nyt on se että kirjoittaminen ainakin heidän luokillaan jäi todella vähäiseksi ja se näkyi kyllä taidoissa.

"Mitä on uhuet osaaminen?"

Olisiko pieni kirjoitusvirhe sanassa "ohut"?

"liikuttavaa miten ikityötön luuseri täällä kellon ympäri jaksaa mäyhätä ja haukkua kaikkea liikkuvaa, reppanaa."

Jos olet oikeasti opettaja niin minua alkaa käydä kyllä sääliksi ne lapset...

Vierailija kirjoitti:

"Niin, kun se äidinkieli ei nykään ole pelkkää ainekirjoitusta, kuten se ennen muinoin oli."

 

Ei tietenkään sitten kun on sen aika mutta jos sitä kirjoitustaidon perustaa ei luoda jo alakoulussa niin se jää heikoksi myöhemmin. Se "muu äidinkieli" on mahdollista tuoda mukaan jos kirjoitustaito on jo silloin riittävän hyvällä tasolla.

 

 

"Ja kyllä äidinkielen opettajat silmät kierossa niitä esseitänsä teettää ja arvioi. Samaten kielten opettajat. Itsekin lukuisat syyslomat ja hiihtolomat korjaillut kirjoitelmia koko ns. loman ajan."

 

Minä puhuin koko kouluajan "kaaresta", en vain siitä mitä tehdään joskus lukiossa. Ja se mikä korjaamisen työmäärällä voi vaikuttaa opettajalle paljolta on ehkä sille oppilaalle se yksi tai kaksi kirjoitelmaa vuodessa. Sillä ei vielä välttämättä nosteta sitä osaamista jos se on aikaisemmin jäänyt uhueksi. 

Kun lapset ja nuoret eivät lue kirjoja, he eivät opi kirjakieltä eikä kirjoittamista. Kuuntelin lukion äikänopen lukemaa lukiolaisen äikän ainetta. Kumpikaan meistä ei ymmärtänyt, mitä nuori yritti viestiä. Nykyäikkä on todella vaativaa. Säälin äikän opeja, kun aiempaa heikompi aines kirjoittaa pitkiä, täysin käsittämättömiä tekstejä. Eihän niitä voi edes korjata. 

Vierailija kirjoitti:

Nämä hiihtolomat, joululomat, syyslomat ja kesälomat ovat OPETUKSETONTA AIKAA. Ota selvää mitä se tarkoittaa .

Se tarkoittaa LOMAA

Vierailija kirjoitti:

"Kielten sanat ja kielioppisäännöt on opeteltava ulkoa kotona. Niin on ollut aina. Ei ole open vika, jos nuorta ei huvita tehdä niin. "

 

Ymmärrän että asia ei ole helppo eikä yksinkertainen enkä halua mitenkään syyllistää yksittäistä opettajaa. Tuon tähän kuitenkin kaksi ulkopuolista näkökulmaa joissa voisi olla edes jotain eväitä asiaan:

1) on kaksi tapaa saada joku tekemään töitä: pakottaminen ja innostaminen. Innostaminen on yleensä monta kertaa tehokkaampaa. Jos nuoret eivät tunnu innostuvan mistään niin keinoissakin voi olla jotain parantamista.

2) koulun ja kodin yhteistyö: on osa opetusta kertoa myös vanhemmille että mitä koulunkäynti heidän lapseltaan vaatii ja mikä on vanhempien osuus siinä.

Kielet ovat niin työläitä, että se halu päntätä on löydyttävä nuorelta itsestään. Ulkoluku kuuluu kieliin, mutta juuri se pänttääminen on osalle sietämätöntä. Keskittymiskyky on olematon, koska on räplätty kännykkää. Ei osata pitkäjänteistä työntekoa. Nuorilla on kännykkäriippuvuus. Osa myöntää, ettei pääse kännykästä irti, vaikka haluaisi. Vanhemmat sen älykännyn ovat ostaneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä hiihtolomat, joululomat, syyslomat ja kesälomat ovat OPETUKSETONTA AIKAA. Ota selvää mitä se tarkoittaa .

Se tarkoittaa LOMAA

Oppilaille. Opettajille se on kirjaimellisesti OPETUKSETONTA AIKAA. Onko se sisälukutaitosi noin heikko?

1) on kaksi tapaa saada joku tekemään töitä: pakottaminen ja innostaminen. Innostaminen on yleensä monta kertaa tehokkaampaa. Jos nuoret eivät tunnu innostuvan mistään niin keinoissakin voi olla jotain parantamista.

2) koulun ja kodin yhteistyö: on osa opetusta kertoa myös vanhemmille että mitä koulunkäynti heidän lapseltaan vaatii ja mikä on vanhempien osuus siinä.

1) opiskelu on työtä, joka pitää tehdä. 

2) Wilma-merkinnöistä koti pystyy täydellisesti seuraamaan mitä koulunkäynti lapselta vaatii ja mikä on vanhempien osuus.

Innostamaan ei todellakaan innosta se tämän provoilijan keksimä opettajatyyppi, joka tekee päivässä 3-5 tuntia töitä eikä koskaan päivitä osaamistaan.

 eläkkeellä jäänyt opettaja Jaana kertoi nauttivansa n. kolmen tonnin bruttoeläkettä.

https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000010147538.html

Vierailija kirjoitti:

"Kielten sanat ja kielioppisäännöt on opeteltava ulkoa kotona. Niin on ollut aina. Ei ole open vika, jos nuorta ei huvita tehdä niin. "

 

Ymmärrän että asia ei ole helppo eikä yksinkertainen enkä halua mitenkään syyllistää yksittäistä opettajaa. Tuon tähän kuitenkin kaksi ulkopuolista näkökulmaa joissa voisi olla edes jotain eväitä asiaan:

1) on kaksi tapaa saada joku tekemään töitä: pakottaminen ja innostaminen. Innostaminen on yleensä monta kertaa tehokkaampaa. Jos nuoret eivät tunnu innostuvan mistään niin keinoissakin voi olla jotain parantamista.

2) koulun ja kodin yhteistyö: on osa opetusta kertoa myös vanhemmille että mitä koulunkäynti heidän lapseltaan vaatii ja mikä on vanhempien osuus siinä.

2) Pitääkö nykyvanhemmille tosiaan erikseen kertoa, että läksyjen tekoa ja kokeisiin lukua tulee kotoa valvoa ja auttaa niissä? Aikamoista! 

Vaikka minäkin päälläni seisoisin, ei kielissä oppilas opi, jos hän ei tee paljon

Töitä oppimisensa eteen.

Kielioppi on pitkälti ulkoa opettelemista ja jatkuvaa toistoa.

Ja pettymysten sietämistä, mikä on tosi monella nykylapsella olematonta. 

"Kielet ovat niin työläitä, että se halu päntätä on löydyttävä nuorelta itsestään."

Tiettyyn mittaan kyllä. Toisaalta lähes jokaisella meillä on kokemusta myös erityisen hyvistä opettajista joilla oli taito saada oppilaita innostumaan siitä omasta aineestaan. Joten kyse ei ole ihan puhtaasti vain siitä että mitä se oppilas alunperin haluaa ja mistä on kiinnostunut. Myös opettajalla on mahdollisuuksia edistää sitä innostusta tuomalla se aina lähelle sitä oppilaan arkea ja näyttämällä mikä on se konkreettinen hyöty ja hauskuus siinä aineessa.

"1) opiskelu on työtä, joka pitää tehdä. "

Parhaat opettajat ovat aina olleet niitä jotka ovat saaneet oppilaat aidosti innostumaan siitä aineestaan. Silloin se työ ei tunnu ollenkaan niin raskaalta.

"2) Wilma-merkinnöistä koti pystyy täydellisesti seuraamaan mitä koulunkäynti lapselta vaatii ja mikä on vanhempien osuus."

Selvästikään tämä ei toimi kun tilanne on nyt se mikä on.

"Innostamaan ei todellakaan innosta se tämän provoilijan keksimä opettajatyyppi, joka tekee päivässä 3-5 tuntia töitä eikä koskaan päivitä osaamistaan."

Taito innostaa ja olla innostava ei synny vain siitä että tekee valtavan määrän valmistelutyötä. Se on osittain ihan vain taito olla siinä hetkessä läsnä niille oppilaille.

Tänä vuonna oli kivaa, että viimeinen koulupäivä oli jo 20. päivä, näin on jäänyt aikaa omankin joulun järjestelemiseen. 

Pakko sanoa, että aika moni ystävä aloitti lomansa jo 19. päivä ja jatkaa sitä loppiaiseen asti  vaikka eivät opettajia olekaan. 

Vierailija kirjoitti:

"1) opiskelu on työtä, joka pitää tehdä. "

 

Parhaat opettajat ovat aina olleet niitä jotka ovat saaneet oppilaat aidosti innostumaan siitä aineestaan. Silloin se työ ei tunnu ollenkaan niin raskaalta.

 

 

"2) Wilma-merkinnöistä koti pystyy täydellisesti seuraamaan mitä koulunkäynti lapselta vaatii ja mikä on vanhempien osuus."

 

Selvästikään tämä ei toimi kun tilanne on nyt se mikä on.

Ratkaisu ei ole se sun keksimä mielikuvitusope jolla on dataprojektori