Opettajat taas pitkällä joululomalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä hiihtolomat, joululomat, syyslomat ja kesälomat ovat OPETUKSETONTA AIKAA. Ota selvää mitä se tarkoittaa .

Se tarkoittaa LOMAA

 

Oppilaille. Opettajille se on kirjaimellisesti OPETUKSETONTA AIKAA. Onko se sisälukutaitosi noin heikko?

Olen opettaja. Olen LOMALLA. 
Käännä miten käännät, mutta LOMALLA olen. Rehtorimme laittoi koulun kotisivuille tekstin jouluLOMASTA ja miten sen aikana opettajat eivät korjaa kokeita, eivätkä vastaa sähköpostiin tai wilmaan. Pakko se on totella, kun esihenkilö käskee.

"Kielet ovat niin työläitä, että se halu päntätä on löydyttävä nuorelta itsestään."

Minusta yksi koulun kieltenopetuksen ongelma on juuri se että se nähdään liikaa pänttäämisen kautta. Ihmiset kuitenkin oppivat kieliä eri tavoilla. Osa varmaan oppii kieliopin pänttäämisen kautta, osa taas "luonnollisemmalla tavalla" eli lukemalla ja kuuntelemalla. Siis kuten lapsetkin äidinkielensä oppivat.

Itse takkusin aikanani englannin kanssa. Vaikka miten pänttäsin niin tuli vain seiskaa. Sitten innostuin lukemaan kirjoja ja lehtiä englanniksi ja kuuntelin radioista englanninkielisiä uutisia. Vuodessa numerot nousivat ysiin ja kirjoitin sitten L:n englannista.

"Ratkaisu ei ole se sun keksimä mielikuvitusope jolla on dataprojektori"

Ihan mielenkiinnosta kysyn että mistä repäisit tuon dataprojektorin? Minä kun en ole kertaakaan sellaisesta kirjoittanut.

Taitaa olla ainoa ammatti missä lapsettomat ja lapselliset pitävät lomaa yhtä aikaa, muualla lapsettomat joutuu joustamaan loma-ajoissa.

Vierailija kirjoitti:

"Kielet ovat niin työläitä, että se halu päntätä on löydyttävä nuorelta itsestään."

 

Minusta yksi koulun kieltenopetuksen ongelma on juuri se että se nähdään liikaa pänttäämisen kautta. Ihmiset kuitenkin oppivat kieliä eri tavoilla. Osa varmaan oppii kieliopin pänttäämisen kautta, osa taas "luonnollisemmalla tavalla" eli lukemalla ja kuuntelemalla. Siis kuten lapsetkin äidinkielensä oppivat.

Itse takkusin aikanani englannin kanssa. Vaikka miten pänttäsin niin tuli vain seiskaa. Sitten innostuin lukemaan kirjoja ja lehtiä englanniksi ja kuuntelin radioista englanninkielisiä uutisia. Vuodessa numerot nousivat ysiin ja kirjoitin sitten L:n englannista.

Eli pänttäsit. Toistoa ja toistoa.

"2) Pitääkö nykyvanhemmille tosiaan erikseen kertoa, että läksyjen tekoa ja kokeisiin lukua tulee kotoa valvoa ja auttaa niissä? Aikamoista! "

Osalle pitää. Vanhemmissa on nykyään todella isot erot. Osa on täysin passiivisia oman lapsensa koulunkäyntiin, osa on kiinnosuneempia kuin koskaan ja he satsaavat paljon siihen.

"Kielioppi on pitkälti ulkoa opettelemista ja jatkuvaa toistoa."

Eivät lapsetkaan äidinkielensä peruskielioppia noin opi. Joten se ei ole ainoa tapa myöskään myöhemmin oppia.

Tämä siis jos puhutaan normaalista peruskielitaidosta. Eri asia jos sitä halutaan osata täydellisesti. Siihen aika harva tähtää.

"Eli pänttäsit. Toistoa ja toistoa."

Voit sen noinkin katsoa mutta ero on juuri siinä että tein sen ihan eri tavalla kuin miten koulussa pyrittiin opettamaan. Ja tein sen itselleni sopivalla ja ennen kaikkea innostavalla tavalla. Se ei siksi tuntunut lainkaan pänttäämiseltä vaan mielenkiintoisten kirjojen lukemiselta.

Voit sen noinkin katsoa mutta ero on juuri siinä että tein sen ihan eri tavalla kuin miten koulussa pyrittiin opettamaan. Ja tein sen itselleni sopivalla ja ennen kaikkea innostavalla tavalla. Se ei siksi tuntunut lainkaan pänttäämiseltä vaan mielenkiintoisten kirjojen lukemiselta.

Et taida tietää yhtikäs mitään kielten opiskelusta koulussa. Miten siunlla muuten on noin valtavasti aikaa jauhaa tätä?

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa opettajaksi. Saat valtavan palkan eikä muuta tarvi tehdä kuin olla lomalla.

Tosi outoa että moni meistä on vaihtanut tai on vaihtamassa muuhun työhön.

 

Tämä!! Itse jaksoin kuusi vuotta, sitten ei enää edes pitkät lomat lohduttaneet ja vaihdoin alaa. 

"Et taida tietää yhtikäs mitään kielten opiskelusta koulussa."

Aika hassua jos kuitenkin olen kolmea eri vierasta kieltä koulussa lukenut ja niistä kaksi ylioppilaskirjoituksissa kirjoittanut.

"Miten siunlla muuten on noin valtavasti aikaa jauhaa tätä?"

Kinkun kypsymistä odotellessa :)

Toki olen kannustanut kuuntelemaan ja lukemaan vieraalla kielellä. Nykylukiolainen panostaa pitkään matikkaan. Siinä kolmannes pisteistä tuo Magnan, vieraassa kielessä sillä saa hylätyn. Vaikka lukisi kirjoja, myös sanoja ja kielioppia on päntättävä. Eivät kaikki natiivitkaan osaa äidinkielensä kielioppia. Enkussa eivät osaa edes kirjoittaa oikein. Vieraan kielen yo-koe on pikkutarkkuuskoe. 

Osalle pitää. Vanhemmissa on nykyään todella isot erot. Osa on täysin passiivisia oman lapsensa koulunkäyntiin, osa on kiinnosuneempia kuin koskaan ja he satsaavat paljon siihen.

Nykyvanhemmissa on valtavan paljon kahta äärityyppiä:

1) porukka joka ei reagoi joka tunnilla tuleviin merkintöihin siitä, miten kirja puuttui, kynä puuttui, vihko puuttui, läksyt tekemättä ja tunnilla pölistiin

2) porukka joka hyppii seinille yhdestäkin wilma-merkinnästä ja alkavat kinata siitä loputtomiin 

Järkevä keskivertovanhempi joka alkujansa huolehtisi automaattisesti, että lapsi osaa ottaa tavarat mukaan, olla ajoissa ja olla hiljaa tunnilla huutaa poissaoloaan.

Aika hassua jos kuitenkin olen kolmea eri vierasta kieltä koulussa lukenut ja niistä kaksi ylioppilaskirjoituksissa kirjoittanut.

Vuonna miekka ja kypärä arvatenkin trollikoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Osalle pitää. Vanhemmissa on nykyään todella isot erot. Osa on täysin passiivisia oman lapsensa koulunkäyntiin, osa on kiinnosuneempia kuin koskaan ja he satsaavat paljon siihen.

 

Nykyvanhemmissa on valtavan paljon kahta äärityyppiä:

 

1) porukka joka ei reagoi joka tunnilla tuleviin merkintöihin siitä, miten kirja puuttui, kynä puuttui, vihko puuttui, läksyt tekemättä ja tunnilla pölistiin

 

2) porukka joka hyppii seinille yhdestäkin wilma-merkinnästä ja alkavat kinata siitä loputtomiin 

 

Järkevä keskivertovanhempi joka alkujansa huolehtisi automaattisesti, että lapsi osaa ottaa tavarat mukaan, olla ajoissa ja olla hiljaa tunnilla huutaa poissaoloaan.

 

 

Sitten on vielä se yksi rotu vanhempia, jotka haluaa tietää minuutilleen lakkiaisten ohjelman ollakseen valmiina parhailla kuvauspaikoilla. Ja onhan se meidän Pirkko-Pekka varmasti eturivissä kun kuvia otetaaan?monelta vieraita voi kutsua? Ai kaksi tuntia? No eikö juhlan kestoa voisi lyhentää, kun tulee kiire saada kaikki vieraat sopimaan taloon. Voisiko suvivirrestä laulaa vain yhden säkeistön, niin sekin lyhentäisi? 

"Toki olen kannustanut kuuntelemaan ja lukemaan vieraalla kielellä. Nykylukiolainen panostaa pitkään matikkaan. Siinä kolmannes pisteistä tuo Magnan, vieraassa kielessä sillä saa hylätyn. Vaikka lukisi kirjoja, myös sanoja ja kielioppia on päntättävä. Eivät kaikki natiivitkaan osaa äidinkielensä kielioppia. Enkussa eivät osaa edes kirjoittaa oikein. Vieraan kielen yo-koe on pikkutarkkuuskoe. "

Ihan jokaisen aineen ylioppilaskoe, niin kielten kuin matikankin, tuottaa tietyn jakauman mukaan eri arvosanoja. Se miten vaikea niissä on saada hyvä arvosana riippuu lähes täysin siitä mikä on niiden muiden kirjoittavien osaamistaso. 

Ja juuri koska matikkaan panostetaan nykyään niin paljon, on siinä myös kilpailu arvosanoista kovaa. Kieliin taas ei niin panosteta joten niissä on monesti helpompikin vähän panostamalla nousta niiden parhaiden joukkoon.

Kielten opettajana sanon, että juurikin se, että pysyn innostavana opettajana vaatii sitä, että käytän todella paljon aikaa oppituntien suunnitteluun ja lomallakin jaksan itse innostua kielistä, kerätä materiaalia ihan lomamatkoillakin, seurata leffa- ja kirjatarjontaa jne.

Ja että huolehdin siitä, että itsekin lataan akkujani tarpeeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"ei ole aloittajaltakaan kielletty hakemasta opettajaksi"

 

Ei maailman epäreiluudet poistu vain hokemalla että "voisithan sinäkin". On ihan vain fakta että opettajilla on aika kohtuuttomat lomat. En sano että opettajat eivät olisi ansainneet ollenkaan muita enemmän lomaa mutta nykyinen määrä on aika lailla jo naurettava. 

Muutama viikko siitä käytettynä opettajien koulutukseen ja opetuksen parempaan suunnitteluun voisi kyllä parantaa lasten oppimistuloksiakin.

Näin opettajana voin krtoa, että eniten oppimistuloksia parantaisi se, että oppilas haluaisi ottaa oppia vastaan. Nyt eivät kovinkaan monet halua.

 

Tämä. Väkisin ei saa ketään oppimaan, jos sillä toisella ei ole motia. Harvalla on, koska "kaiken tiedon saa kännykästä" :(

Vierailija kirjoitti:

"Toki olen kannustanut kuuntelemaan ja lukemaan vieraalla kielellä. Nykylukiolainen panostaa pitkään matikkaan. Siinä kolmannes pisteistä tuo Magnan, vieraassa kielessä sillä saa hylätyn. Vaikka lukisi kirjoja, myös sanoja ja kielioppia on päntättävä. Eivät kaikki natiivitkaan osaa äidinkielensä kielioppia. Enkussa eivät osaa edes kirjoittaa oikein. Vieraan kielen yo-koe on pikkutarkkuuskoe. "

 

Ihan jokaisen aineen ylioppilaskoe, niin kielten kuin matikankin, tuottaa tietyn jakauman mukaan eri arvosanoja. Se miten vaikea niissä on saada hyvä arvosana riippuu lähes täysin siitä mikä on niiden muiden kirjoittavien osaamistaso. 

Ja juuri koska matikkaan panostetaan nykyään niin paljon, on siinä myös kilpailu arvosanoista kovaa. Kieliin taas ei niin panosteta joten niissä on monesti helpompikin vähän panostamalla nousta niiden parhaiden joukkoon.

Ei todellakaan ole! Pitkässä matikassa on paljon osaamatonta porukkaa ja juuri siksi sen hyvän arvosanan saa niin helposti. Etenkin valinnaiskielissä pisterajat ovat käsittämättömän korkeita ja uusi aineiden pisteytys on johtanut siihen, että edes kaksikieliset eivät enää saa ällää. Enkun ällä on tiukassa myös. Vain ruotsissa saa helpolla, koska pisterajat ovat todella alhaalla. Vain äikässä vain 5% saa ällän. Se on tiukka. 

Pitkän matikan ope sanoi suoraan, ettei matikkaa osata. 

"Järkevä keskivertovanhempi joka alkujansa huolehtisi automaattisesti, että lapsi osaa ottaa tavarat mukaan, olla ajoissa ja olla hiljaa tunnilla huutaa poissaoloaan."

Tai sitten heidän lapsilleen ei juuri Wilma-merkintöjä ja huomautuksia tule.