Opettajat taas pitkällä joululomalla

Vierailija kirjoitti:

"Aines on niin heikkoa nykyisin"

 

Oppilaat eivät poikkea siitä mitä ne ovat olleet enenkään. Jos ne eivät osaa niin se johtuu vain siitä että niitä ei ole opetettu kunnolla eikä vaadittu.

 

"että on ollut pakko laskea läpipääsyrajaksi 40%."

Ja sinä jatkat sitten samaa eli lasket rimaa joten sitä oppimista ei edelleenkään tapahdu kun ei vaadita.

Sisälukutaito? Uusinnoista ei päästy läpi. Tulivat takaisin kursseille, joilla oli sitten aina 36 nuorta. Aika tunneilla ei riittänyt kaikkien neuvomiseen. Jos halutaan, että vaaditaan, tarvitaan lisää rahaa. Ryhmäkokoja ei voi loputtomiin kasvattaa. Luokalle jättäminen ja kurssien uudelleen käyminen vaatii lisää opetusresursseja. 

Vaikka lukion lopussa kokeesta tuli 2+ eli 22% pisteistä, oli annettava arvosana 5. 40% raja tekee joutavat uusinnat tarpeettomiksi. Loputon uusiminen vie nuoren itsetunnon eikä edistä oppimista. Ei uusintojen tavoite ole se, että vain ope tekee töitä uusintoja laatiessa ja korjatessa. 

"Mikä on punainen vaate?"

Olet opettaja etkä tiedä näin yleistä kielikuvaa?

"Totesin vian että olet typerä provo ja jankutat ketjuun samaa asiaa loputtomiin."

Et nyt kertonut mikä tässä asiassa sinua niin ärsyttää? Miksi sinun on hankala hyväksyä että osa opettajista todellakin lomailee loma-ajat?

Vierailija kirjoitti:

"Mikä on punainen vaate?"

Olet opettaja etkä tiedä näin yleistä kielikuvaa?

 

"Totesin vian että olet typerä provo ja jankutat ketjuun samaa asiaa loputtomiin."

Et nyt kertonut mikä tässä asiassa sinua niin ärsyttää? Miksi sinun on hankala hyväksyä että osa opettajista todellakin lomailee loma-ajat?

Ai mikäkö typerässä palstaprovoilijalla ärsyttää. Se palstaprovoilija.

"Muutama viikko siitä käytettynä opettajien koulutukseen ja opetuksen parempaan suunnitteluun voisi kyllä parantaa lasten oppimistuloksiakin."

Pakkoruotsi pois ja tilalle vapaaehtoinen ruotsi, niin kyllä lasten oppimistulokset paranevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mikä on punainen vaate?"

Olet opettaja etkä tiedä näin yleistä kielikuvaa?

 

"Totesin vian että olet typerä provo ja jankutat ketjuun samaa asiaa loputtomiin."

Et nyt kertonut mikä tässä asiassa sinua niin ärsyttää? Miksi sinun on hankala hyväksyä että osa opettajista todellakin lomailee loma-ajat?

 

Ai mikäkö typerässä palstaprovoilijalla ärsyttää. Se palstaprovoilija.

 

Ja se typeryys.

eri

Vierailija kirjoitti:

Osalla viimeisiä joululomia, kun puolet Suomen peruskouluista loppuu ja myös virkoihin tulee irtisanomisen helpottaminen.

Hyvä. Opettajiahan ei ole saanut viroistaan ennen kirveelläkään.

Myös Ytl on laskenut läpipääsyn rimaa, koska osaaminen on heikentynyt. Vertaa vaikka B-ruotsin pisterajoja nyt ja 2000-luvun alussa. Eikä ruotsi ole enää edes palkollinen kirjoitusaine. Myös pitkässä matikassa on laskettu rimaa osaamisen vähentymisen vuoksi. 

"Sisälukutaito? Uusinnoista ei päästy läpi. Tulivat takaisin kursseille, joilla oli sitten aina 36 nuorta. Aika tunneilla ei riittänyt kaikkien neuvomiseen. Jos halutaan, että vaaditaan, tarvitaan lisää rahaa. Ryhmäkokoja ei voi loputtomiin kasvattaa. Luokalle jättäminen ja kurssien uudelleen käyminen vaatii lisää opetusresursseja. "

Ei ollut tarkoitus syyllistää henkilökohtaisesti sinua vaan tuoda näkyväksi vain se miten jatkuva "helpottamisen" ketju kulkee nykyään läpi koko koulun. Ensin ei vaadita alakoulussa, sitten ei voida vaatia yläkoulussa ja lopuksi ei voida vaatia lukiossa. Se on kierre johon tunnutaan vain sopeutuneen ja on nostettu kädet pystyyn.

Lisäksi sanoisin että osa ei ole vain sitä että ei ole aikaa kaikkien neuvomiseen vaan että ei teetetä oppilailla työtä. Iso osa oppimista on se että vain tehdään ja yritetään monta kertaa uudestaan.

Itse ainakin heräsin oman lapseni kohdalla jo alakoulussa siihen että äidinkielessä ei enää vadittu kirjoittamaan ollenkaan yhtä paljon kuin ennen oli vaadittu. Alakoulun lopulla kirjoittaminen tuntui loppuvan lähes kokonaan vaikka silloin sitä nimenomaan olisi pitänyt treenata yläkoulun tasolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielen ensimmäisestä aineesta voi lukiossa tulla jotain vitosella alkavaa korkean keskiarvorajan lukiossa. 

Tästä oli ketjussa. On hämmentävää, että peruskoulusta tullaan kasipuolen keskiarvolla lukioon ja eka jakson arvosanat ovat kaikki välissä 4-6

Perusopetuksessa on koko ikäluokka. Siellä he saavat arvosanoja 4 - 10. Heistä (suunnilleen) arvosanoja 7 - 10 saaneet tulevat lukioon ja saavat siellä arvosanoja 4 - 10. Hyvin voi siis peruskoulun kasin arvosana olla lukiossa 5-6.

 

 

Kun kirjoitan lukion korkeasta keskiarvorajasta, viittaan ysin keskiarvoon. Sillä ovat päässeet ne heikoimmat valitut. Ei pitäisi tulla äikän aineesta jotain vitosella alkavaa ja enkussa nelosia ja vitosia. Ei pitäisi äikän opejen joutua ihmettelemään, ettei nuori osaa kirjoittaa ede

Arvosanoista tulee paineita sekä koulun sisältä että ulkoapäin, ettemme pilaa oppilaan tulevaisuutta. Moni pyöristää siksi ylöspäin. Oikea osaaminen on numeroa tai kahta huonompaa.

"Ai mikäkö typerässä palstaprovoilijalla ärsyttää. Se palstaprovoilija."

Ei ole mitään keskustelua että vain väität vastapuolta provoksi. Oikea keskustelu käydään asia-argumentein. Myös silloin kun se toinen ärsyttää sinua syystä tai toisesta.

Ei ole mitään keskustelua että vain väität vastapuolta provoksi. Oikea keskustelu käydään asia-argumentein. Myös silloin kun se toinen ärsyttää sinua syystä tai toisesta.

Ei ole mitään keskustelua, että on vastapuolia. Tai että sinä jankutat, jankutat, jankutat, jankutat ja jankutat. Yhtä ja samaa. 

Nyt voit jatkaa itseksesi. Älä unohda näyttää, että et tiedä yhtikäs mitään mistään (tai no, se käy väkisinkin). Dataprojektori my ass.

"Ja se typeryys."

Loppuiko sinulta oikeat argumentit vai mitä halusit tällä sanoa? Ei nyt ole vielä edes kovin radikaali mielipide kertoa että osa opettajista ihan todella lomailee lomilla. Sen ei luulisi vielä aiheuttavan noin kovia tunnereaktioita.

Lisäksi sanoisin että osa ei ole vain sitä että ei ole aikaa kaikkien neuvomiseen vaan että ei teetetä oppilailla työtä. Iso osa oppimista on se että vain tehdään ja yritetään monta kertaa uudestaan.

Itse ainakin heräsin oman lapseni kohdalla jo alakoulussa siihen että äidinkielessä ei enää vadittu kirjoittamaan ollenkaan yhtä paljon kuin ennen oli vaadittu. Alakoulun lopulla kirjoittaminen tuntui loppuvan lähes kokonaan vaikka silloin sitä nimenomaan olisi pitänyt treenata yläkoulun tasolle.

Niin, kun se äidinkieli ei nykään ole pelkkää ainekirjoitusta, kuten se ennen muinoin oli.

Ja kyllä äidinkielen opettajat silmät kierossa niitä esseitänsä teettää ja arvioi. Samaten kielten opettajat. Itsekin lukuisat syyslomat ja hiihtolomat korjaillut kirjoitelmia koko ns. loman ajan.

Nytkin on pöydän kulmalla sata sellaista.

t. kielten ope

"Myös Ytl on laskenut läpipääsyn rimaa, koska osaaminen on heikentynyt. Vertaa vaikka B-ruotsin pisterajoja nyt ja 2000-luvun alussa. Eikä ruotsi ole enää edes palkollinen kirjoitusaine. Myös pitkässä matikassa on laskettu rimaa osaamisen vähentymisen vuoksi. "

Tilanne tuskin paranee jos opettajilla on yleinen asenne jossa tämä johtuu vain siitä että lapset ovat nykyään niin tyhmiä eikä syy ole millään tavalla opetuksessa. Ei syy tietenkään kokonaan ole opetuksessa mutta kyllä pitää myös opettajakunnan katsoa peiliin jos oppimistulokset laskevat koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

"Muutama viikko siitä käytettynä opettajien koulutukseen ja opetuksen parempaan suunnitteluun voisi kyllä parantaa lasten oppimistuloksiakin."

 

Pakkoruotsi pois ja tilalle vapaaehtoinen ruotsi, niin kyllä lasten oppimistulokset paranevat.

90-luvun lopulla 70% lukiolaisista kirjoitti yo-kirjoituksissa 3-4 kieltä. Nykyisin valinnaiskielet jätetään kesken eikä osa hallitse edes sitä englantia. Kielet ovat työläitä, sillä suurin työ on tehtävä kotona. Nykynuoret eivät ole oppineet tekemään töitä oppimisen eteen. Se pitäisi oppia jo peruskoulussa. Valmistuneet ovat nykytyöttömyydessä työllistyneet Ruotsiin. Ruotsikin on tärkeä kieli. 

"Ei ole mitään keskustelua, että on vastapuolia. "

Samaa mieltä. Hankala kuitenkin välttyä siltä vaikutelmalta kun yksi haukkuu minua provoksi ja toinen heti perään tyhmäksi.

"Tai että sinä jankutat, jankutat, jankutat, jankutat ja jankutat. Yhtä ja samaa."

Koska sinun on hankala sulattaa mitään muuta totuutta kuin omasi. 

"Nyt voit jatkaa itseksesi. Älä unohda näyttää, että et tiedä yhtikäs mitään mistään (tai no, se käy väkisinkin). Dataprojektori my ass."

Suhtaudutko oppilaisiinkin koulussa tällä samalla empatialla ja ymmärryksellä?

Vierailija kirjoitti:

"Myös Ytl on laskenut läpipääsyn rimaa, koska osaaminen on heikentynyt. Vertaa vaikka B-ruotsin pisterajoja nyt ja 2000-luvun alussa. Eikä ruotsi ole enää edes palkollinen kirjoitusaine. Myös pitkässä matikassa on laskettu rimaa osaamisen vähentymisen vuoksi. "

 

Tilanne tuskin paranee jos opettajilla on yleinen asenne jossa tämä johtuu vain siitä että lapset ovat nykyään niin tyhmiä eikä syy ole millään tavalla opetuksessa. Ei syy tietenkään kokonaan ole opetuksessa mutta kyllä pitää myös opettajakunnan katsoa peiliin jos oppimistulokset laskevat koko ajan.

Ahaa ja nyt sitten palasit jankuttamaan taas tätä yhtä ja samaa, yhtä ja samaa, yhtä ja samaa... Sitten ihmettelet mikä typeryydessäsi ärsyttää. Tai miksi aina paljastut saman tien provoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Muutama viikko siitä käytettynä opettajien koulutukseen ja opetuksen parempaan suunnitteluun voisi kyllä parantaa lasten oppimistuloksiakin."

 

Pakkoruotsi pois ja tilalle vapaaehtoinen ruotsi, niin kyllä lasten oppimistulokset paranevat.

 

90-luvun lopulla 70% lukiolaisista kirjoitti yo-kirjoituksissa 3-4 kieltä. Nykyisin valinnaiskielet jätetään kesken eikä osa hallitse edes sitä englantia. Kielet ovat työläitä, sillä suurin työ on tehtävä kotona. Nykynuoret eivät ole oppineet tekemään töitä oppimisen eteen. Se pitäisi oppia jo peruskoulussa. Valmistuneet ovat nykytyöttömyydessä työllistyneet Ruotsiin. Ruotsikin on tärkeä kieli. 

kielistä ei saa paljoakaan pisteitä yhteisvalinnassa

"Niin, kun se äidinkieli ei nykään ole pelkkää ainekirjoitusta, kuten se ennen muinoin oli."

Ei tietenkään sitten kun on sen aika mutta jos sitä kirjoitustaidon perustaa ei luoda jo alakoulussa niin se jää heikoksi myöhemmin. Se "muu äidinkieli" on mahdollista tuoda mukaan jos kirjoitustaito on jo silloin riittävän hyvällä tasolla.

"Ja kyllä äidinkielen opettajat silmät kierossa niitä esseitänsä teettää ja arvioi. Samaten kielten opettajat. Itsekin lukuisat syyslomat ja hiihtolomat korjaillut kirjoitelmia koko ns. loman ajan."

Minä puhuin koko kouluajan "kaaresta", en vain siitä mitä tehdään joskus lukiossa. Ja se mikä korjaamisen työmäärällä voi vaikuttaa opettajalle paljolta on ehkä sille oppilaalle se yksi tai kaksi kirjoitelmaa vuodessa. Sillä ei vielä välttämättä nosteta sitä osaamista jos se on aikaisemmin jäänyt uhueksi. 

Vierailija kirjoitti:

"Myös Ytl on laskenut läpipääsyn rimaa, koska osaaminen on heikentynyt. Vertaa vaikka B-ruotsin pisterajoja nyt ja 2000-luvun alussa. Eikä ruotsi ole enää edes palkollinen kirjoitusaine. Myös pitkässä matikassa on laskettu rimaa osaamisen vähentymisen vuoksi. "

 

Tilanne tuskin paranee jos opettajilla on yleinen asenne jossa tämä johtuu vain siitä että lapset ovat nykyään niin tyhmiä eikä syy ole millään tavalla opetuksessa. Ei syy tietenkään kokonaan ole opetuksessa mutta kyllä pitää myös opettajakunnan katsoa peiliin jos oppimistulokset laskevat koko ajan.

Kapasiteettia olisi, töitä ei tehdä oppimisen eteen. Läksyt jätetään tekemättä. Niin, niitä läksyjä pitää vanhemman valvoa. Pelkkä tunneilla työskentely ei riitä. Tunneilla surffataan ihan muilla sivuilla kuin oppikirjan. Opettajat eivät tietokoneita luokkiin toivoneet. Lukiossa ei ole paperikirjoja. Tietokoneisiin ei saa estoja, joten nuoret pelaavat ja puuhaavat lukion tunneilla muuta opiskelun sijasta. Jokaiselle nuorelle ei saa valvojaa viereen vahtimaan. 

Kielten sanat ja kielioppisäännöt on opeteltava ulkoa kotona. Niin on ollut aina. Ei ole open vika, jos nuorta ei huvita tehdä niin.