Kysyykö teidänkin mies mistä löytää mitäkin?
Meillä mies kysyt minulta milloin mitäkin ja odottaa jotenkin maagisesti minun tietävän esineiden sijainnit, ei viitsi edes etsiä vaikka tavara olisi kateissa koska itse ei sitä vienyt suht loogiseen säilytyspaikkaan käytön jälkeen. Lapset tekee samaa, mutta mies on jo liikaa. Onko vaan mun mies tämmöinen, vai muidenkin?
Kommentit (135)
Meillä kyselee. Missä on uunipelti (se on omalla paikallaan uunin alla), missä kattila (edelleen omalla paikallaan kattilalaatikossa), kalaveitsi (yllättäen omalla paikallaan "veitsitukissa") jne. Mies ei kysele kadonneiden esineiden perään, hän kyselee tavaroista, joilla on selkeä looginen paikka, hän vain ei jaksa "etsiä". Ja joka kerta on yhtä suuri yllätys löytää kaikki kattilat samasta paikasta! Että täälläkö ne on (15 vuoden jälkeen edelleen samassa laatikossa).
Me muutettiin joku aika sitten. Tuntuu että mies tietää ,tai muistaa, ainoastaan missä on kahvimukit, kahvinkeitin ja kahvipaketti ja jääkaappi. Kaiken muun on muka unohtanut tai ei tiedä . Ollaan jo vähän vanhoja kyllä että ei varmaan muista missä mikäkin on.
Vierailija kirjoitti:
Tuo naisten logiikka on sitten jännää ensin nainen päättää tavaroiden paikan mitä itse ei edes käytä jonka jälkeen loukkaantuu ja ahdistuu kun mies ei tiedä kysymättä mihin nainen laittoi sen tavaran.
Naisille kysymys mistä mies voi tietää minne te olette laittaneet tavaran tai mistä mies voi tietää sen paikan missä te haluatte sitä säilyttävän ilman että mies kysyy teiltä?
Itselläkin on ollut parisuhteissa riitoja ihan nöistä samoista asioista kun itse tiedän mihin olen jonkun asian jättä yt mutta nainen on yksinäön päättänyt että tuo ei ole hyvä paikka sille ja siirtänyt sen jonnekin piiiloon kun ei itse sitä tarvi mutta kuitenkin valittaa minulle kun en löydä sitä asiaa siittä mihin sen olen jättänyt kun nainen on päättänyt sille paremman paikan.
Onhan tuo sama asia kun mies tekisi naiselle niin että nainen on tottunut levittämään kaikki meikkinsä tietylle pöydälle ja ne on aina siinä levällään
Ihan varmasti teidän muutettua yhteen uuteen asuntoon nainen on kysynyt sinulta, että katsotaanko mitä tavaroita laitetaan mihinkin, niin sinä olet sanot, joojoo, katotaan myöhemmin tai ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Siitä asti kun tavarat aseteltiin vaimon logiikalla, on 5-10% asioista minusta aina vääränlogiikan paikoissa. Niiden paikka ei vain pysy minun mielessä. Käytännössä siis sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran muutettiin yhdessä.
Ne on aina ne samat tavarat. Aina.
Mitkä tavarat? Ja missä hän haluaisi niiden olevan säilytyksessä ja missä sinä?
Kyllä, vaimoni on juuri samanlainen hukkailija kuin ap:n mies.
Lisäksi hän itse on useimmiten se joka tavaroita ei millään saa paikalleen, vaan ne tippuvat käsistä satunnaisiin paikkoihin ja muodostavat kasoja.
Ei kysy, koska valitsin tarkoituksella kumppaniksi sellaisen miehen, joka ei ole avuton miesvauva.
Mies intoutui järjestelemään kaappeja. En löydä mitään. Aloin ymmärtää häntä.
Vierailija kirjoitti:
Weponised incompetence tavallaan tuokin, että ulkoistaa muistamisen ja metatyöt (sen missä tavara on ja säilytetään tai missä sitä on viimeksi käytetty ja missä se voisi nyt olla) toiselle, vaikka on samassa taloudessa asunut ties kuinka pitkään. Tai muistihäiriö/-sairaus joka vaatii hoitoa. Jos itse ei laita tavaraa sen omalle paikalle, missä kaikki tietävät sen aina olevan, niin on omalla vastuulla etsiä se. Jos ei tavaroita löydy niin uusien ostaminen käy nopeasti kalliiksi.
Juuri näin! Mies kysylee jatkuvasti tavaroiden perään, sakset, lihaveitset, samppanjalasit, pikkupyyhkeet ymsyms, vaikka kamat ovat olleet samassa paikassa 14 vuotta. Tämä weaponized incompetence selittää kaiken.
Mies ei vaivaudu muistamaan, koska se on kotiorjan, eli minun tehtävä. Tsiisus. Meillä astuu nyt suuri muutos taloon. Miten jumankekka en ole tätä aikaisemmin ymmärtänyt!!??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Weponised incompetence tavallaan tuokin, että ulkoistaa muistamisen ja metatyöt (sen missä tavara on ja säilytetään tai missä sitä on viimeksi käytetty ja missä se voisi nyt olla) toiselle, vaikka on samassa taloudessa asunut ties kuinka pitkään. Tai muistihäiriö/-sairaus joka vaatii hoitoa. Jos itse ei laita tavaraa sen omalle paikalle, missä kaikki tietävät sen aina olevan, niin on omalla vastuulla etsiä se. Jos ei tavaroita löydy niin uusien ostaminen käy nopeasti kalliiksi.
Juuri näin! Mies kysylee jatkuvasti tavaroiden perään, sakset, lihaveitset, samppanjalasit, pikkupyyhkeet ymsyms, vaikka kamat ovat olleet samassa paikassa 14 vuotta. Tämä weaponized incompetence selittää kaiken.
Mies ei vaivaudu muistamaan, koska se on kotiorjan, eli minun tehtävä. Tsiisus. Meillä astuu nyt suuri muutos taloon. Miten jumankekka en ole tätä aikaisemmin ymmärtänyt!!??
Olen täysin samaa mieltä! Vastaan tästä lähtien aina "En tiedä". Nyt on aika opetella ja ottaa itsekin vastuuta! En ole hänen äitinsä.
Juu kysyn, joskus vaimo on jemmannut asioita ei-niin-loogisiin-paikkoihin käytön jälkeen. Hän sitten puolestaan kyselee mihin minä olen laittanut esimerkiksi jonku työkalun.
Se on siellä työkalupakissa joka on just siellä missä pitäisikin
Vierailija kirjoitti:
Meillä kyselee. Missä on uunipelti (se on omalla paikallaan uunin alla), missä kattila (edelleen omalla paikallaan kattilalaatikossa), kalaveitsi (yllättäen omalla paikallaan "veitsitukissa") jne. Mies ei kysele kadonneiden esineiden perään, hän kyselee tavaroista, joilla on selkeä looginen paikka, hän vain ei jaksa "etsiä". Ja joka kerta on yhtä suuri yllätys löytää kaikki kattilat samasta paikasta! Että täälläkö ne on (15 vuoden jälkeen edelleen samassa laatikossa).
Anna kun arvaan, jotenkin tuo oli ihana piirre kun aloitte parisuhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei ole miestä. Miettikää miten paljon nainen saa aikaan ja miten hienoja asioita, kun ei ole retardeja häiriköimässä 24/7.
Itsellänikin on voimaantunut klitoris
Omalla miehellä on tapana lähteä ulos niin, että hän laittaa vaatteet päälle kenkiä myöten ja alkaa sitten ihmetellä missä on puhelin, lompakko ja avaimet. Hyvin usein joku noista kolmesta unohtuu. Meillä ei kävellä sisällä kengät jalassa, joten jos mies yrittää tehdä niin, niin huudan sen verran kovaa, että kengät lähtee. Sitten vasta pääsee etsimään tavaroitaan.
Näin se miesvihan levittäminen alkaa maanantaina ennen yhdeksää
Ei, koska menin naimisiin aikuisen ihmisen kanssa. En halua olla kenenkään äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kyselee. Missä on uunipelti (se on omalla paikallaan uunin alla), missä kattila (edelleen omalla paikallaan kattilalaatikossa), kalaveitsi (yllättäen omalla paikallaan "veitsitukissa") jne. Mies ei kysele kadonneiden esineiden perään, hän kyselee tavaroista, joilla on selkeä looginen paikka, hän vain ei jaksa "etsiä". Ja joka kerta on yhtä suuri yllätys löytää kaikki kattilat samasta paikasta! Että täälläkö ne on (15 vuoden jälkeen edelleen samassa laatikossa).
Anna kun arvaan, jotenkin tuo oli ihana piirre kun aloitte parisuhteeseen?
En tiedän yhtään naista, jonka mielestä tuo olisi ihana piirre missään vaiheessa. Sen lisäksi yhteen ei muuteta heti parisuhteen alussa.
eri
Asuttiin exän kanssa samassa talossa 15 vuotta ja tavaroilla koko sen ajan samat paikat. Exä ei oppinut tavaroiden paikkoja koko sinä aikana. Eikä löytänyt jääkaapista etsimäänsä jos joku muu tuote peitti näkyvyyden edes osittain. Yleensäkin etsiminen oli hänelle vaikeaa. Aina sai mennä antamaan esineen hänen silmien edestä. Epäilen jotain hahmotushäiriötä tms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein mies teillä vaihtaa tavaroiden säilytyspaikkaa?
Esim: päättää että nyt sakset säilytetäänkin tossa toisessa laatikossa, tai päättää siirtää jonkin muun asian paikasta toiseen.
Tätä kun tapahtuu säännöllisesti ja niitä saksia ei löydy laatikosta jossa ne on viimeisen kuukauden aina ollut niin helpoin tapa on kysyä missä sakset on.
Mies jättää sakset siihen, missä niitä käytti. Ei sille tule mieleen, että niillä on jokin säilytyspaikka johon ne kuuluisi palauttaa käytön jälkeen. Minä katselen saksia aikani ja vien ne paikoilleen. Kun mies tarvii saksia, se taas kyselee mistä ne löytää kun ei tiedä missä niitä säilytetään, koska itsehän se ei koskaan mieti moisia asioita. (sakset voi korvata lähes millä tahansa esineellä, prosessi on sama).
Tavarat vaan aina jostain i
Kumpi niiden saksien säilytyspaikan päätti sinä vai miehesi? Ja turha valehdella että yhdessä päätimme kun me kaikki tiedämme että tuo naisen yhdessä päättäminen tarkoittaa että nainen yksin päättää ja alkaa valehtelemaan että mies oli mukana päättämässä.
Jos miehesi päättää että tästä lähtien sinu merkkejä säilytetään autotallissa niin hyväksytkö sen ja alat etsimään niitä sieltä kysymättä mieheltä?
Vierailija kirjoitti:
Asuttiin exän kanssa samassa talossa 15 vuotta ja tavaroilla koko sen ajan samat paikat. Exä ei oppinut tavaroiden paikkoja koko sinä aikana. Eikä löytänyt jääkaapista etsimäänsä jos joku muu tuote peitti näkyvyyden edes osittain. Yleensäkin etsiminen oli hänelle vaikeaa. Aina sai mennä antamaan esineen hänen silmien edestä. Epäilen jotain hahmotushäiriötä tms
Autisteilla voi ilmetä tuollaista. Siskoni on samanlainen ja hänellä on todettu autismi jo lapsena.
On eri asia kysyä missä jokin tavara on, sen jälkeen kun on sitä itse ensin hetken etsinyt, mutta ei löydä, kuin että kysyy sitä heti kun ei sillä sekunnilla sitä tavaraa näe vaikkapa pöydällä.