Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yksipuolinen avioero pitkän liiton jälkeen - vertaistukea jätetyn näkökulmasta
21.12.2025 |
Ensimmäinen joulu eron jälkeen lähestyy ja surun keskellä kaipaan kovasti vertaistukea.
Mieheni jätti minut muutama kuukausi sitten ja kaikki tapahtui yllättäen. Olemme olleet yhdessä 25 vuotta, josta 18 naimisissa (olen 44 vuotias) ja meillä on kaksi teini-ikäistä lasta. Olin jonkin aikaa, ehkä noin puoli vuotta, ihmetellyt että jotain on meneillään, mutta epäilin miehelläni työuupumusta ja lievää masennusta. Hän oli usein ärsyyntynyt ja vetäytyi omiin oloihinsa ja omiin harrastuksiinsa. Hän ei ollut enää kiinnostunut viettämään aikaa lasten kanssa ja eristäytyi tavallaan koko perheestä. Keskustelimme muutaman kerran tilanteesta ja hän syytti työtä ja sen aiheuttamaa stressiä. Rakkaudenosoitukset ja hellyys minua kohtaan jatkui kuitenkin normaalisti, joten en osannut epäillä että kyse olisi parisuhteen ongelmasta.
Yhtenä päivänä hän oli heti aamusta täysin kylmä ja inhottava minua kohtaan - jopa katseesta puuttui lämpö. Edellisenä päivänä hän oli vielä tehnyt rakkaudenosoituksia normaalisti, joten muutos todella tapahtui yhdessä yössä. Hän nosti esiin ettei ole tyytyväinen meidän avioliittoon ja haluaa ehkä erota. Sovimme että menemme pariterapiaan. Pikakelauksena kaksi kuukautta eteenpäin, niin olin saanut selville että hän oli pettänyt minua netissä eri naisten kanssa jo pari vuotta, ja lisäksi hän oli aloittanut salasuhteen vielä sen jälkeen kun kertoi että haluaa ehkä erota. Hän jätti minut sillä hetkellä kun sain selville tästä salasuhteesta.
Olisin itse halunnut pelastaa avioliittomme, sillä meillä on näihin tapahtumiin asti ollut onnellinen ja rakkautta täynnä oleva liitto. Olen todella järkyttynyt siitä, että mieheni luovutti ilman yrittämistä. Suru on valtava ja samalla koitan käsitellä petetyksi tulemisen järkytystä ja traumaa. Nyt jälkeenpäin tiedän olleeni sinisilmäinen, mutten vilpittömästi koskaan uskonut että mieheni pettäisi minua. Toki nyt voin todeta, että tämä ihminen ei enää ole se sama ihminen jonka kanssa olin onnellinen. En ymmärrä mitä hänelle tapahtui.
Tässä on pikkuhiljaa tullut esiin asioita, joiden takia epäilen että miehelleni on tullut vakava henkilökohtainen kriisi (ongelmia itsetunnon kanssa, pettymyksiä urakehityksessä, mikään elämässä ei kuulemma tunnu miltään, hän ei kuulemma tunne mitään ketään kohtaan - ei edes lapsia kohtaan, mikään muu kuin vahva intohimo ei merkitse hänelle mitään, hän koki että perhe pärjää paremmin ilman häntä jne jne. ). Hän sanoo ettei enää rakasta minua oikealla tavalla. En sitten tiedä onko tämä juurisyy hänen kriisille, vai onko kriisi aiheuttanut sen että tunteet minua kohtaan on hiipuneet.
Miten tällaisesta selviää kun koko oma maailma romahtaa? Entä pystyykö tällaisen jälkeen enää luottamaan ja rakastamaan toista ihmistä? Rakastan edelleen miestäni ja pelkään, että sammuuko tämä rakkaus häntä kohtaan koskaan.
Kommentit (121)
"Hän ei ollut enää kiinnostunut viettämään aikaa lasten kanssa ja eristäytyi tavallaan koko perheestä. Keskustelimme muutaman kerran tilanteesta ja hän syytti työtä ja sen aiheuttamaa stressiä. Rakkaudenosoitukset ja hellyys minua kohtaan jatkui kuitenkin normaalisti, joten en osannut epäillä että kyse olisi parisuhteen ongelmasta."
Siis hetkinen? Ei ollu kiinnostunu viettämään perheen kanssa aikaa ja eristäytyi? Silti jotenkin oli rakastava ja hellä? Ai silloin kun sai seksiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/5883588/miten-miehenne-ovat-jattaneet-t…
Miten miehenne ovat jättäneet teidät pitkästä avioliitosta?
Vertaistukea 36 sivua.
Kiitos kun linkin jakamisesta. Todella surullisia tarinoita ja huomaan, että tapa jolla mieheni jätti minut taitaa olla valitettavan yleistä. Järkyttävää. En ymmärrä miksi avioliittoa ei voida päättää arvokkaalla tavalla jos ollaan kuitenkin jaettu elämä yhdessä pitkään ja on vielä yhteisiä lapsia.
Kiinnostaisi tietää, että onko kellään mies sitten herännyt jossain vaiheessa siihen miten rumasti ja ilkeästi eron hoiti ja pyytänyt anteeksi jälkeenpäin? Ap
-
Olen lukenut itä vastaavia tapauk
Se tosiaan jaksaa hämmästyttää minua, että miten sellaiseen julmuuteen pystyy. Ja miten on mahdollista katsoa toista silmiin ja valehdella toistuvasti. Itse en tiedä miten pystyisin elämään itseni kanssa, jos olisin kohdellut puolisoani sillä tavalla. Jonkinlainen persoonallisuushäiriö mahdollisesti selittäisi tämän.. Ja täytyy varmasti itsekin yrittää luopua toivosta, että anteeksipyyntö jossain vaiheessa tulisi. Ap
Mies ei varmaan alunperinkään halunnut lapsia. Teki ne vain koska kaveritkin niitä hankkii kuten koiran pentuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nämä erot tulee naaraille aina yllätyksenä? Mies on puhunut asioista jotka eivät häntä miellytä mutta viesti ei vain ole mennyt naaraan piittaamattomuuden vuoksi perille.
Sit "ero tuli puskista"
Valitettavasti meidän tapauksessa mies ei puhunut mitään. Vetäytyi kyllä koko perheestä, mutta syytti työstressiä kun yritin kysellä että mikä on. Keskustelujen perusteella olin itse siinä uskossa että on mahdollisesti työuupumusta. Minua kohtaan rakkaudenosoitukset ja lempeät sanat jatkui normaalisti, kunnes tosiaan yhtäkkiä kaikki muuttui. Voin todella rehellisesti sanoa, että mielummin olisin halunnut että mies olisi avannut suunsa ja kertonut ongelmista. Ap
-
Sama juttu täällä, mies ei koskaan puhunut mistään. Jos yritin saada puhumaan, se oli kuin olisi yrittänyt vetää hammasta irti. Kävin jopa pariterapiassa yksin. Sekin on tyypillistä näille tapauksille. Ihan kuin olisivat kaikki samasta puusta veistettyjä, toimivat niin samoin.
Luin yhden vanhan vauva.fi-ketjun, jossa joku kirjoitti, että ihan kuin keskustelun toinen osapuoli olisi amerikkalainen vakooja, joka ei suostu sanomaan kuin nimensä ja sotilasarvonsa. Nauroin ääneen, kun oli niin hyvin sanottu. Kai siinä on taustalla paitsi vallankäyttö (et ole sen arvoinen, että puhuisin sinulle mitään) myös sellainen logiikka, että kun koko elämä perustuu valheelle, voisi helposti vahingossa puhua itsensä pussiin. Siksi on aina mykkkä, niin ei vahingossakaan paljasta itsestään mitään.
T. Se kohtalotoveri
On kyllä karua luettavaa...
https://www.vauva.fi/keskustelu/5883588/miten-miehenne-ovat-jattaneet-t…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies yllätysjätti myös 20 vuoden jälkeen toisen naisen takia.
Jätti koko perheensä, ei vain minua. Lapset teinejä silloin.
Näki heitä muutaman kerran vuodessa, kaiken jätti mulle.
Alkoi helpottamaan katkeruus siinä viiden vuoden jälkeen.
Eli sanoisin, että vain aika auttaa ja kaikki se paska pitää vain rämpiä läpi vuodesta toiseen.
Jos osaat englantia niin osta heti sellainen kirja kuin Leave a cheater, gain a life. Auttoi mua pääsemään yli pettajasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies yllätysjätti myös 20 vuoden jälkeen toisen naisen takia.
Jätti koko perheensä, ei vain minua. Lapset teinejä silloin.
Näki heitä muutaman kerran vuodessa, kaiken jätti mulle.
Alkoi helpottamaan katkeruus siinä viiden vuoden jälkeen.
Eli sanoisin, että vain aika auttaa ja kaikki se paska pitää vain rämpiä läpi vuodesta toiseen.
Tietämäni sarjaeroaja mies on jättänyt aina perheensä ja lapset samalla myös. Eroaa aina pikkulapsiaikana ja jättää lapsetkin taakseen. Hänellä on parhaillaan menossa ero nro 4. Ei kukaan nainen häntä huolisi sillä historialla, joten on ratkaissut asian olemalla kertomatta edellisistä liitoistaan. Aivan käsittämätöntä, että joku pystyy elämään niin läpikotaisin valheessa. On siinä paras jo ollakin puhumaton ja mykkä, kun on niin paljon salaisuuksia, joita voisi vahingossa paljastaam
Aikanaan äiti jätti isän, kun isä oli pettänyt, mutta sitten kun molemmat alkoi siitä aikanaan puhua, kuulosti siltä, kuin isä olisi sekä pettänyt että jättänyt, ja siltä se varmasti tuntuikin. Lasten takia on hyvä että on aikuisia juttukavereita. Olin iloinen, etten tiennyt nuorempana, miksi vanhemmat erosivat, koska sitten kun se pato on lasten suuntaan avattu, voi olla vaikea laittaa tulppaa jos ei ole tarpeeksi ystäviä keiden kanssa puhua ja lapsi haluaa tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet pettää vaikka olis Jennifer Aniston. En ymmärrä.
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin ne miehet taas kiittää uskollista naista. Miehet on p e t t u r e i t a !
Vierailija kirjoitti:
Miehet pettää vaikka olis Jennifer Aniston. En ymmärrä.
Eivät kaikki miehet. Se on tärkeää muistaa. Muuten menee luotto ihmisiin. Onneksi itse tunnen monta hyvää miestä näiden nollien lisäksi. Mutta nämä samat pettäjät, jotka ovat usein alussa hyvin hurmaavia, kiertävät läpi monta naista, joten monilla on kokemusta heistä ja tulee tunne, että heitä olisi enemmän kuin oikeasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin ne miehet taas kiittää uskollista naista. Miehet on p e t t u r e i t a !
Miehet vaatimassa naisilta uskollisuutta, siivouspalvelua ja ilmasia seksipalveluita mutta itseltään eivät vaadi mitään. Pettureita ne ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies yllätysjätti myös 20 vuoden jälkeen toisen naisen takia.
Jätti koko perheensä, ei vain minua. Lapset teinejä silloin.
Näki heitä muutaman kerran vuodessa, kaiken jätti mulle.
Alkoi helpottamaan katkeruus siinä viiden vuoden jälkeen.
Eli sanoisin, että vain aika auttaa ja kaikki se paska pitää vain rämpiä läpi vuodesta toiseen.
Miksi et vaatinut 50/50 huoltajuutta?
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ainakaan toistaiseksi lapset ole 50/50. Isompi lapsemme ei oikein halua olla isän kanssa tällä hetkellä tekemisissä ja välttelee isälleen menoa. Pienempi käy isällään, mutta pitkiä viikonloppuja. Ja yhteistyö ei tällä hetkellä oikein näytä toimivan, sillä miehen oletus näyttää olevan se, että minä hoidan lapset aina kun hänelle ei sovi.. Tästä on nyt muutamat riidat jo käyty. Lapset on nyt minulle kaikki kaikessa, mutta olen kieltämättä todella uuvuksissa henkisesti tästä kaikesta. Ap
Kaivat itsellesi syvempää kuoppaa, jotta voit heittäytyä marttyyriksi? Pidä kiinni 50/50 lasten huoltajuudesta. Myös vanhemman lapsen osalta. Nyt tarvitset aikaa myös omaan hyvinvointiisi!
Onko kyseessä rakkaus vai läheisriippuvuus?
Jos mies on pettänyt ja ollut jo toisen kanssa niin haluaisitko hänet todellakin takaisin?
Mahdollisten tautien kanssa, ilman että kertoo sinulle, että on pettänyt?
Itse en haluaisi. Jos pettää ja salaa ja altistaa naisen monenlaiseen vaaraan, olisi se minulle eron paikka - heti.
Itselleni syyt ovat selvät. Ketään ihmistä ei tule rakastaa yli Jumalan. Kun Jumala on ensimmäisellä sijalla suhteellisuuden taju säilyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies yllätysjätti myös 20 vuoden jälkeen toisen naisen takia.
Jätti koko perheensä, ei vain minua. Lapset teinejä silloin.
Näki heitä muutaman kerran vuodessa, kaiken jätti mulle.
Alkoi helpottamaan katkeruus siinä viiden vuoden jälkeen.
Eli sanoisin, että vain aika auttaa ja kaikki se paska pitää vain rämpiä läpi vuodesta toiseen.
Tietämäni sarjaeroaja mies on jättänyt aina perheensä ja lapset samalla myös. Eroaa aina pikkulapsiaikana ja jättää lapsetkin taakseen. Hänellä on parhaillaan menossa ero nro 4. Ei kukaan nainen häntä huolisi sillä historialla, joten on ratkaissut asian olemalla kertomatta edellisistä liitoistaan. Aivan käsittämätöntä, että joku pystyy elämään niin läpikotaisin valheessa. On siinä paras jo ollakin puhumaton ja mykkä, kun on niin paljon salaisuuksia, joita voisi vahin
Tuolle sarjaeroajalle on sitten sattunut tosi ääliöitä vaimoja, kun eivät ole vaatineet miestä huolehtimaan jälkikasvustaan.
Alue: Aihe vapaa
Otan osaa ap, toivottavasti ensi joulu on helpompi, varmasti on.
Toivottavasti myös uuteen arkeen löytyy pelisäännöt. Pysy alusta asti tiukkana sen kanssa, että on selkeästi sovitut ajat koska kumpikin on lasten kanssa ja niistä ei jousteta vain koska mies haluaa. Muuten saat olla selittelemässä surulliselle lapselle yhä uusia tilanteita, kun isää kiinnostaakin joku muu enemmän juuri sillä hetkellä.
Muuten tuo kuulostaa kyllä masennukselta ja seksiaddiktiolta joka on syntynyt paikkaamaan sitä. Jos voisin, räjäyttäisin internetin (vitsi) koska nykyään tuntuu, että miehet ratkovat kaikkia ongelmiaan joko seksiaddiktiolla tai oikeistolaisilla podcasteilla. Näistä kumpikaan ei ole naisille hyvä.