Lue keskustelun säännöt.
Polymaatikoilla eli yleisneroilla älykkyysosamäärä on keskimäärin 196. Käykö kateeksi?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Monet nerot ja omalla alallaan hyvin menestyneet eivät ole olleet elämässään onnellisia. Oma käsitykseni on että onnellisuuden tavoittelu on helpointa kuin ei tavoittele muuta (menestystä ja materiaa).
Ok. Mun onni kumpuaa Jumalasta ja perheestä, jonka hän on antanut sekä myös siitä, että saan olla yksityisyrittäjä. Löysin onnellisuuden kun löysin Jumalan noin 20 vuotta sitten
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se mua haittaa, ei ne kuitenkaan tuhlaa kykyjään vauva-palstalla roikkumiseen.
Voi tuhlatakin, yleisälykkyys ei tarkoita, että kaikki menisi automaattisesti elämässä ns. putkeen ja tekisi vain fiksuja valintoja ja käyttäisi aikaansa kaikin puolin ylevästi. Voi vaikka olla syrjäytyneenä kirjolla ja vetää keittoa, kun ei muut ymmärrä omaa ajatuksenkulkua, eikä sen vuoksi pääse elämässä eteenpäin.
Ap, sinulla on todella vilkas mielikuvitus!
Kaikki hyvin älykkäät, joita tunnen (3 kpl) ovat kaikki kirjolla. Sosiaaliset taidot nolla. Vain yksi heistä on töissä eli kykenee siihen. Sekin etätyötä, nyhveröiden yksin tietokoneen kanssa kotona. Sosiaalinen kyvykkyys merkitsee siis enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n älykkyysosamäärä on kymppi!
Ap haki telakalle hitsaajaksi ja sanoi työnantajalle teen kympin hitsausaumaa ottakaa töihin, ei saanut hän töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä löytynyt tuollaista tietoa.
Laitapa linkki.
Olen kasvanut tuollaisen poikkeuksellisen älykkään ihmisen kanssa. Ei sinänsä käy kateeksi, mutta ihan mielelläni olisin itsekin noin älykäs. Älyllä nimittäin voi tehdä kaikenlaista sellaista, mihin muut eivät pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuisen oikeasti, ap, sinä et ole nero eikä sinusta sellaista tule.
Lähden kohta kauppaan on älyttömän kova oluenhimo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet nerot ja omalla alallaan hyvin menestyneet eivät ole olleet elämässään onnellisia. Oma käsitykseni on että onnellisuuden tavoittelu on helpointa kuin ei tavoittele muuta (menestystä ja materiaa).
Ok. Mun onni kumpuaa Jumalasta ja perheestä, jonka hän on antanut sekä myös siitä, että saan olla yksityisyrittäjä. Löysin onnellisuuden kun löysin Jumalan noin 20 vuotta sitten
Minkä kiven alta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mua haittaa, ei ne kuitenkaan tuhlaa kykyjään vauva-palstalla roikkumiseen.
Voi tuhlatakin, yleisälykkyys ei tarkoita, että kaikki menisi automaattisesti elämässä ns. putkeen ja tekisi vain fiksuja valintoja ja käyttäisi aikaansa kaikin puolin ylevästi. Voi vaikka olla syrjäytyneenä kirjolla ja vetää keittoa, kun ei muut ymmärrä omaa ajatuksenkulkua, eikä sen vuoksi pääse elämässä eteenpäin.
Tunnen useita äärimmäisen älykkäitä jotka eivät ole kestäneet tätä pelleilyä selvinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan. Itselläni se on 140, ja on jo kamalia sosiaalisia vaikeuksia sen takia. Päädyin jopa nuorena autismitutkimuksiin sen takia, kun ei ollut kavereita enkä osannut olla toisten lasten tai nuorten kanssa, vain aikuisten. Ei diagnosoitu autismia kuitenkaan tai mitään muutakaan. Psykiatrin kommentti oli, että huomattavan korkea älykkyysosamäärä varsinkin introverteilla usein johtaa sosiaalisiin ongelmiin. (Omasta mielestäni mulla tosin ei ollut edes ongelmia, en edes halunnut toisten lasten/nuorten seuraa, viihdyin itsekseni)
No ei. Hukkaanhan se menisi tämmöisellä hautaan kaatuvalla kusimummolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pelkästään tuon takia. Riippuu millainen persoonallisuus, mielenterveys yms on myös. Tunnen meinaan erään erittäin älykkään teoreettisen fyysikon, joka on myös äärimmäisen onneton mielenterveyshaasteidensa takia. Masennuslääkkeitä syönyt parikymppisestä, ja ne auttaa sen verran ettei haudo itsetuhoa, mutta ei todellakaan tee tyytyväiseksi. Terapiasta ei ollut mitään apua. Hänelle koko maailma, luonto mukaanlukien, on syvästi epätyydyttävä, julma ja ahdistava paikka, ihmiskunnan tekosista puhumattakaan. Tämä henkilö on myös hyvin yksinäinen, koska pelkää sosiaalisia tilanteita ja on aika erikoinen persoona.
Kuten tavallista kommentoijat antavat huippuälykkäille erilaisia ikäviä, kuviteltuja ominaisuuksia ja selittelevät sitten, etteivät haluaisi itselleen sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kuten tavallista kommentoijat antavat huippuälykkäille erilaisia ikäviä, kuviteltuja ominaisuuksia ja selittelevät sitten, etteivät haluaisi itselleen sellaisia.
Ikävä ominaisuus kun ymmärtää miten maailma toimii ja näkee kaiken lapsellisen pelleilyn läpi. Alastomat apinat kilpailemassa huomiosta pelaten sosiaalisia pelejään. Kännissä tuon jotenkin voi ohittaa, en haluaisi tätä kenellekään.
Luomakunnan kruunu muka, pelkkää tähtipölyä.
Ei käy. Kuuntelisin mieluusti,ehkä oppisin jotain uutta. Yleisnero turhautuisi jatkokysymyksiini ja minä siihen,että en ymmärtänyt puheesta riittävästi. Molemmat lähdettäis tahoillemme ärtyneinä,paitsi minä pää täynnä kysymyksiä miten,miksi jne. Eli olisin eniten turhautunut itseeni.
Itseensä turhautuneet ovat kiukkuisia ja projisoivat vajavaisuutensa herkästi.
Sama tilanne,jos yritän kommunikoida 70:n kanssa. Ei vain onnistu,ero liian suuri. Satasenkin kanssa joutuu pinnistelemään koko ajan.
Tästä päästään sujuvasti teemoihin yksinäisyys ja ulkopuolisuus. Tietty 196:lla on niin kiinnostava aivotoiminta,että uutta virikettä löytyy omasta päästä ehtymättömästi.
Unohdin varmasti jotain olennaista,joskus ja jossain muualla sitten.
No ei kyllä todellakaan ole Suomessa käytetyllä asteikolla.
Tietenkin voidaan. Älykkyystestejä on monenlaisia. Ihan tiedoksi vaan.