Mentiinkö ennen oikeasti pankkiin maksamaan laskuja tiskille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan muista shekkejä?

Minä muistan, mulla oli shekkivihko, olin aika polleena, se oli muka niin hienoa;) Tais olla kasarin alkupuolella.

Jenkithän käyttää vieläkin, ovat vähän ajasta jäljessä!

Irtokarkeista: kuka muistaa  YHDEN pennin nallekarkit? Koulumatkalla (kansakoulussa olin v. 1965 jälkeen) oli kiva löytää penni tai viispenninen, heti kotimatkalla piti heti poiketa kauppaan tuhlaamaan. Kotona ei paljon karkkia saanut kuin joskus ja jouluna.

Floridalainen pankinjohtaja sanoi että liian vaikeaa opettaa 300 miljardia asukasta niin moderniksi.

Kävin maksamassa päiväkotilaskun kaupungin kassalla ja sähkölaskun sähkölaitoksella, niin säästin pankin välityskulut.

Vierailija kirjoitti:

Mä muistan mun tilinumeron edelleen ulkoa. Nyt se on vaan muuttunut FI alkuiseen muotoon. Se piti ladella siinä tiskillä ja sanoa vaikka, että nostan 20 markkaa ja sitten nosto kirjoitettiin pankkikirjaan. Pankkineidit olivat hienosti pukeutuneita ja tärkeitä, vitsiä eivät heittäneet. Henkkareita ei kyselty, mutta toki siis oman konttorin väki tunnettiin. Oi aikoja.

Mun muutama koulukaveri lähti keskikoulusta (nyk peruskoulu) suoraan pankkiin töihin. Silloin keskikoulun käynyt oli "kouluja käynyt".  15-vuotiaana sinne tiskille hoitelemaan raha-asiat. Ei ois nykyisistä nuorista samaan.

Vierailija kirjoitti:

Kävin maksamassa päiväkotilaskun kaupungin kassalla ja sähkölaskun sähkölaitoksella, niin säästin pankin välityskulut.

En enää yhtään ihmettele miksi aina sanotaan että ennen ei ollut vapaa-ajan ongelmia. Ei kai, kun vapaa-aika kulutettiin laskujen maksamiseen.

Olin 3 kesää STS-pankissa töissä kasarin lopussa - ysärin alussa.

Meillä on konttorien välinen kilpailu, mikä konttori sai "myytyä" asiakkaille eniten pikapankkikortteja. Eli niitä joilla pystyi nostamaan automaatista käteistä.

Meillä oli asiakkaana torikahvila. Omistaja toi aina maanantaisin pussitolkulla kolikoita talletettavaksi tilille. Kyllä, ruskeita kangaspusseja. Minun tehtävä oli laskea kolikot kolikkokoneen avulla. Seteleille oli myös oma kone. 

Enemmän väki kävi vielä tuohon aikaan maksamassa tiskillä laskuja, kuin maksupalvelukuorella. Meidän konttorissa ei ollut laskujen maksuautomaattia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki hoidettiin tiskillä, ja kaikki merkittiin joko käsin tai kirjoituskoneella paperillle.Tiliä varten oli pankkikirja, johon merkittiin paljonko tilillä on rahaa, se oli välttämättömyys. Laskut sai maksaa oman pankin tiskillä tai käymällä esim sähkölaitoksella maksamassa laskun. Laskujen maksu oli ilmaista ja pankkitileillä oli  korkemapi korko kuin nykyään.

Rahaa sai Pankkikirjaa vastaan ilman henkkareita. 

Koska pankkineiti tunsi sinut, vanhempasi, isovanhempasi ja naapurisi sekä sen kaukaisen ruotsinserkun.

Ei pidä paikkaansa. Ei todellakaan tunteneet. 

Aika monella paikkakunnalla kyllä tunsivat. Minunkin isä ja äiti kävivät aina sillä samalla pankkineidillä. Ottivat sen jonon. Kyllähän se ois ollut noloa ellei pankissa olisi tunnettu. Siinä rupateltiin myös kuulumiset. 

Vierailija kirjoitti:

Ja soitettiin puhelinkopeista. Ajattelepa sitä!

Ja lennättimestä käytiin soittamassa myös, varsinkin kaukopuhelut.

Monissa maissa Euroopassakin on shekit vielä käytössä.

Puhelinlaitoksella kävin tilaamassa vastapuhelun.

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mutta kaverini oli Veikkauksessa töissä 80-luvulla, tarkastamassa lottokuponkeja yksi kerrallaan. Silloin piti torstaina jättää kiskalle kupongit, jotta ne ehdittiin käydä läpi ennen lauantain arvontaa.

Joo yx tuttu kans teki sitä sivupuuhinaan. Heh, sitä paperin määrää

Lähiön ostarilla oli Kop, Syp, Op, Sts, Aktia, Postipankki.

Nää kaikki samassa ostarissa. Ja sama homma muissa lähiöissä, tai ainakin melkein

Siinä AP on kyllä oikeessa, että näkihän se virkailija sen laskun.

Mutta niitä laskuja tuli yhtenä virtana, että mahtoko ehtiä katella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin maksamassa päiväkotilaskun kaupungin kassalla ja sähkölaskun sähkölaitoksella, niin säästin pankin välityskulut.

En enää yhtään ihmettele miksi aina sanotaan että ennen ei ollut vapaa-ajan ongelmia. Ei kai, kun vapaa-aika kulutettiin laskujen maksamiseen.

Ei aivan. Someen meni aikaa 0 minuuttia vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä sain Säästöpankin Millikerho-kortin, säästöpossun ja oman pankkikirjan -87. Rahat possusta käytiin viemässä kylän pankkiin tiskille ja täti siellä laski ne. Summa merkittiin pankkikirjaan. Samoin kun tarvi rahaa, sitä nostettiin pankista. Kylän pankki oli auki ilman ajanvarausta joka arkipäivä.

Täti laski? Eikö teillä ollut hienoa, jättimäistä kolikonlaskukonetta?

Ei. Oli hyvin pikkuinen kylän konttori, jossa oli aina sama täti. Laski rahat ihan itse ilman koneita.

Vierailija kirjoitti:

Mentiin, jonne.

Mutta vedettiin kommandopipo naaman eteen, ettei virkailija nähnyt kuka maksoi.

Minulla ja miehellä ei ole pankki tunnuksia Laskut on suoraveloituksena. Käydään myös pankissa maksamassa joitain laskuja. Asutaan kaupungissa joten pankkin on vielä. Pitäisi pankin kyllä olla jokup. pitempään auki. Eläkepäiviä  olisi hyvä olla virkailija enemmän. Yleensä on kaksi.

Miten pärjää ihmiset maaseudulla kun kaikki pankit lopetetaan. Niin ja myös kaupat. Kaikilla ei ole autoa. Tai apuna lapset, sukulaiset, ystävät. Taksi on kallis Monet joutuu linkillä tulemaan pitkänkin matkan pankkiin. Nykyisin linkkiä menee harvoin  yleensä on kouluvuoroja Saa siinä päivän väsyneenä odottaa sitten kotimatkaa.

Naapurit kävi meillä soittamassa. Kyllä vaan  on totta, että puhelin välittäjä kuunteli salaa kuului se  jännä ääni toisinaan. Osasivat olla varovaisia Kertoivat tietoja vaan luotettavalle ystävälle. Kauppa joku tuli juoruttuakin. Kun kaikki tuon tiesivät. Äiti ainakin varoi aina  mitä puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin maksamassa päiväkotilaskun kaupungin kassalla ja sähkölaskun sähkölaitoksella, niin säästin pankin välityskulut.

En enää yhtään ihmettele miksi aina sanotaan että ennen ei ollut vapaa-ajan ongelmia. Ei kai, kun vapaa-aika kulutettiin laskujen maksamiseen.

Se oli normaalia sinä aikana. Sillon ei tarvinnut jonottaa puhelimessa terveyskeskukseen ym soittaessa. Aina vastattiin. Asiat käytiin paikan päällä hoitamassa ja ne hoitui eikä niissä kauaa mennyt. Pankit ja kaupat oli lähellä joka paikassa. Vielä 80 - luvulla pankkeja oli kylissäkin. 

Sisko kertoi, että naapurin  savotta mies kävi aina tilipäivänä meiltä soittamassa taksin. Sisko muistin numeron ulkoa. Siinä sen miehen tili tuli ja meni. Sitten taas arki ja metsätöihin.