Mentiinkö ennen oikeasti pankkiin maksamaan laskuja tiskille?

Vierailija kirjoitti:

Kai nuo pankkitunmukset on joskus otettava. Aikuiset lapset sanoi että voivat ne msksut ja laskut huolehtia. jos en  itse uskalla. Yksi lapsista siihen on porukalla sovittu.Sanoivat kyllä että ei se ole vaikeaa, kun osaan nytkin  tietsikan käytön ja sähköpostitkin  onnistuu.

Ilman pankkitunnukdia on pian persona non grata. Mitään virallista asiaa ei pysty hoitamaan ilman...

Laskut käytiin maksamassa laskuttavan yrityksen kassaan suoraan käteisellä. Kassanhoitaja otti maksun ja antoi kuitin maksusta ja rahasta takaisin jos tarvitsi.

Tuolla oli nykyisestä kiireellisesti ajasta. Minu lapsuuttanin oli. Vesi nostettiin kaivostan, jos halusit kahvia hae ensin puita. Oli usein märkiä ja vaikea saada syttymää Pyykit pestiin piulsaattori koneella.Taas hae vettä. Tietty oli ukovessa ja pihasauna. Usein  pesuvadissa pestiin kouluun puserot. Vettä piti säästää. Kauheaa oli jos kaivo kuivui,  niikin kävi.  Ihanaa oli illat kun radiosta kuunneltiinbKantolan perhettä

Vierailija kirjoitti:

Eikös sitä joskus käyty myös merkkauttamassa tulot pankkikirjalle?

Kyllä, myös se mitä pankkikortilla oli nostettu. Virkailija laittoi pankkikirjan sellaiseen "kirjoittavaan koneeseen/printteriin", joka printtasi kaikki tapahtumat pankkikirjaan. Näin kasarin lopulla, kun olin kesätöissä pankissa.

Kyllä vaan tulot merkattiin pankissa pankkikirjalle vielä 80-luvulla.  Esim. palkka, lapsilisät, opintotuki tuli pankiin lomakkeella, jossa summa oli tarralla. Tämä tarra siirrettiin pankkikirjalle. Kirjan edelliseen saldoon lisättiin tuo palkkasumma ja sitten kirjattiin uusi saldo, joka alleviivattiin ja tietysti leima päälle. Ja jos halusi nostaa rahaa kirjattiin otto ja taas uusi saldo sen jälkeen. Ja taas leima päälle. 

Aimakin Postipankissa laskut kirjattiin A4-lomakkeelle, johon siis luetteloitiin maksun saajan tilinumero, summa, maksaja jne. Ei mitään viitenumeroita vielä ollut keksittykään. Päivän päätteeksi lomake lähetettiin keskuskonttorille. Ja asiakkaan paperilaskuun tuli tietysti taas leima merkiksi, että se on maksettu ja näitä dokumentteja tietysti säästettiin. 

Mobielpayta ei ollut mutta eipä hätää, jos piti lähettää rahaa vaikka kaverille niin saattoihan aina laittaa vaikka postisiirtona, tosin muutama päivähän siinä meni että maksu oli perillä ja sitten raha piti tietysti noutaa konttorista.  

Pankissa oli siis pakko asioida fyysisesti, toki laskuja pystyi lähettämään maksupalveluun. Sitten 90-luvulla asia muuttui niin, että pankkeihin ilmaantui maksuautomaatteja laskujen maksua varten ja kortilla nostettiin rahaa. Vielä 90-luvulla 2000-luvun alussa monella ei ollut kotona tietokonetta ja älypuhelimista ei ollut tietoakaan. Kotiin tuli kerran kuukaudessa tiliote, josta saattoi tarkistaa mitä on tullut ja mennyt.

Joten niinkin jokapäiväisten pankkiasioiden hoitamiseen kului paljon aikaa ja työvoimaakin tarvittiin paljon asiakaspalvelussa. Nyt kaikki tämä hoituu lähes itsestään muutamalla klikkauksella mutta eipä ihmisillä siitä huolimatta  tunnu aikaa olevan yhtään enemmän. 

Työpäivä loppui klo16 ja pankki meni kiinni klo17 samoin alko, kaupat oli auki jopa klo18,oli pikku ralli tilipäivänä ja kaikki eläkeläiset samaan aikaan liikkeellä.

Ja kun lähdettiin matkalle, niin iso osa matkakassasta otettiin mukaan matkashekkeinä, jotka olivat turvallisempia. Ja ne sitten käytiin paikallisessa pankissa lunastamassa käteiseksi. Olipa kätevää 😉

Oi  muistan kun naapuriin mentiin telkkaria katsomaan. Kyllä oli ihmeellinen laite. Oli se värityskuva ja Mtv pöllö Kanavia  ol kaksi.Meille  tuli,.myös  telkkari.Sisko oppi kävelyn Pikku kakkosen aikana. Tuli monta askelta minun luo. Niin ja ne ihanat ohjelmat. Tarvitsisi uuden keskustelu  aloituksen. Jokainen tuon ajan elänyt ne muistaa. Eka väritelkkarin ostin mieheni kanssa. Oli punainen matkat telkkri.Tulipa nostalginen olo

Osa kapinoi niitä maksuautomaatteja ja koki nöyryyttävänä asioida pankin tuulikaapissa. Mutta sinne pääsi illallakin, niin oli helpompi maksaa laskut.

Ensimmäisessä kesätyöpaikassani oli vielä asiointivapaa. Sai siis joskus lähteä töistä aikaisemmin, että ehtii pankkiin ennen kuin se menee kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan muista shekkejä?

Minä muistan, mulla oli shekkivihko, olin aika polleena, se oli muka niin hienoa;) Tais olla kasarin alkupuolella.

Jenkithän käyttää vieläkin, ovat vähän ajasta jäljessä!

Irtokarkeista: kuka muistaa  YHDEN pennin nallekarkit? Koulumatkalla (kansakoulussa olin v. 1965 jälkeen) oli kiva löytää penni tai viispenninen, heti kotimatkalla piti heti poiketa kauppaan tuhlaamaan. Kotona ei paljon karkkia saanut kuin joskus ja jouluna.

 

Floridalainen pankinjohtaja sanoi että liian vaikeaa opettaa 300 miljardia asukasta niin moderniksi.

Meniköhän sinulla miljoonat ja miljardit hieman sekaisin?

:D

Niin,330 milj. se taisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jo 1980-luvun alussa oli paljon yleisempää laittaa laskut maksupalvelukuoressa pankin postiluukkuun kun käydä maksamassa ne tiskillä.

N60

Toki, mutta systeemissä oli rajoituksia. Sellainen muistikuva on, että ainakin jossain pankeissa maksupalvelu toimi vain käyttötilien kanssa - eikä opiskelija välttämättä saanut sellaista vaan oli tyytyminen säästötiliin.

Raivostuttavampi ongelma oli säästöpankkien kanssa aina 1980-luvun loppupuolelle - niitähän oli silloin vielä ainakin kymmeniä ja maksupalvelukuoret liikkuivat vain oma alueellisen säästöpankin sisällä. En tiedä menivätkö väärään säästöpankkiin laitetut kuoret suoraan mappi-Ööhön vai mitä - ei tullut koskaan kokeiltua.

Niinpä sitä sitten toiselle paikkakunnalle muuttaneena opiskelijana jonotti kaikkien duunareiden yms. kanssa säästöpankin konttorissa, että sai soluasunnon vuokran ja muut mahdolliset maksut hoidetuksi. V-käyrän kulmakertoimen maksimoimiseksi laskuja ei voinut "väärässä" säästöpankissa maksaa suoraan tililtä vaan rahat piti ensin nostaa "käteiseksi" (ei siinä kyllä setelit liikkuneet mihinkään suuntaan) ja sitten maksaa laskut käteismaksuna - jos jo silloin osattiin ottaa suolainen palvelumaksu.

Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen vaihdoin pankkia - vanhemmat olivat kauhuissaan, koska pankit olivat pitkään vaatineet pitkää asiakkuutta ja ehdotonta uskollisuutta, tai ainakin mielikuvaa sellaisesta ("ethän sinä poikarukka nyt ikinä saa pankista lainaa, kun tuolla tavalla...") - mutta KOPissa homma alkoi luistamaan ihan eri tavalla - taisivatpa jopa suorastaan tyrkyttää Visaa TKK:n 2. vuosikurssin opiskelijoille jne.

Helsingin kaupungilla oli kassa, mihin pystyi menemään paikan päälle ja maksaa vaikkapa päivähoitomaksun, tuosta kassasta oli mahdollisuus nostaa palkka kuukausittain käteisellä, jos ei halunnut sitä tilille.

Olin kasvanut tähän ajatteluun, että pitkä pankkisuhde on etu kun hakee lainaa. No sitten kun vihdoin hain ensimmäistä asuntolainaa, sain siitä omasta pankista todella huonon tarjouksen. Menin toiseen pankkiin, jossa taas kassatyttö läksytti minua liiasta arjen tuhlaavaisuudesta, kun en osannut heti kertoa jokaista menoani. Kolmannessa pankissa käyttäydyttiin asiallisesti ja annettiin hyvä tarjous. Sen pankin asiakas olen itse asiassa edelleen.

Ja nallekarkit maksoi pennin kappale sekatavarakaupassa kuusikymmentäluvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummot menee yhä.

Ja papat, älkää nyt aina vain mummoja mainitko.

Vanhat papat ne vasta jääräpäisiä ovatkin, moni mummo on jo luovuttanut, ja ottanut verkkopankin ja kortin käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut kalkkeutuneimmat mummot ja vaarit yrittävät vielä vuonna 2025 maksaa käteisellä rahalla 😂🤦

Sitä käyttävät myös mm. työelämässä olevat akavalaiset ihmiset. On kuulemma myös pop monessa Euroopan sivistysmaassa. Eikö sinunkin olisi mukava olla sivistyneempi kuin mitä olet nyt?

Vielä kun voisi siirtyä täysin käteiseen, niin että palkan saisi käteisellä, laskut (asumista myöten) voisi maksaa käteisellä, eikä tarvitsisi pankkeja mihinkään. Sitten tosin pitäisi unohtaa säästötilit tosin, mutta eiväthän ne korot kummoiset olleetkaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut kalkkeutuneimmat mummot ja vaarit yrittävät vielä vuonna 2025 maksaa käteisellä rahalla 😂🤦

Sitä käyttävät myös mm. työelämässä olevat akavalaiset ihmiset. On kuulemma myös pop monessa Euroopan sivistysmaassa. Eikö sinunkin olisi mukava olla sivistyneempi kuin mitä olet nyt?

Vielä kun voisi siirtyä täysin käteiseen, niin että palkan saisi käteisellä, laskut (asumista myöten) voisi maksaa käteisellä, eikä tarvitsisi pankkeja mihinkään. Sitten tosin pitäisi unohtaa säästötilit tosin, mutta eiväthän ne korot kummoiset olleetkaan...

Inhoan tosin sitä sormiin tarttuvaa kolikoiden hajua, ehkä voisin vielä kieltäytyä ottamasta vitosen seteliä pienempiä vaihtorahoja?

Vierailija kirjoitti:

Olin 80-luvun lopussa kesätöissä pankissa ja siellä niitä maksupalvelukuoressa olleita laskuja ylitöinä näpyteltiin koneelle.

Mille koneelle?

Vierailija kirjoitti:

Ja nallekarkit maksoi pennin kappale sekatavarakaupassa kuusikymmentäluvulla. 

Ja loppuvuosikymmenellä puolitoista penniä, eli niitä piti ostaa aina parillinen määrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 80-luvun lopussa kesätöissä pankissa ja siellä niitä maksupalvelukuoressa olleita laskuja ylitöinä näpyteltiin koneelle.

Mille koneelle?

Aika monessa virastossa ja toimistossa on ollut tietokoneet työvälineinä jo aikaisesta 80-luvusta lähtien. Tietokoneet ja netti oivat aivan eri asioita, pölkkypää.