Pienten lasten äitinä tämä joulun alusaika on ihan h'lvetistä!
Ei, en ole äiti, joka nillittää turhista pikkuasioista, väärässä asennossa olevista maton hapsuista tai muusta. Tämä joulua edeltävä aika on näin äidin näkökulmasta ihan h'elvetistä:
-Joka paikassa on sairaana porukkaa liikenteessä. Harva se päivä lasten päiväkodista tulee viestiä, että nyt on liikkeellä oksennustautia/kuumetta jne. Mies muistaa joka toinen päivä hokea, että tuntee olevansa tulossa kipeäksi. Töissä sijaistat sairaita kollegoita oman työsi ohessa, jännität pitääkö lähteä hakemaan sairastunutta lasta päiväkodista ja pahimmillaan sairastut itse juuri ennen joulua/jouluksi.
-Kaikki odottavat äidiltä reaktiota johonkin. Päivähoidosta kysellään äidiltä, ollaanko tulossa joulutapahtumaan (mitä väliä ollaanko, jos ei ole ennakkoon ilmoittautumista). Töissä asiakkaat ovat vaativia ja kollegat stressaantuneita (joulua edeltävä aika on vuoden kiireisintä aikaa töissä). Joku kyselee joululahjatoiveiden perään ja samalla huolehdit, että muiden lahjat on hankittu jouluksi. Eläkkeellä olevat isovanhemmat kyselevät joulusta, vaikka et edes ehdi miettiä huomisen lounasta pidemmälle.
-Lapset jännittävät lähestyvää joulua ja ovat kiukkuisia jännityksen vuoksi. Siinä sitten kiireisenä ja stressaantuneena saat kestää lasten ylimääräiset kiukut. Meillä aiempina vuosina jouluaatot ovat olleet ihan hirveitä, kun lapset ovat kiukunneet kahta kauheammin ennen lahjojen saamista ja rauhoittuvat vasta joulupäivänä. Isähän ei tietenkään kelpaa lohduttajaksi, vaan lapset liimaantuvat äitiin vielä tavallista tiukemmin. Ja kaiken tämän ohessa normaali arki pyörii: ruokaa on pakko saada pöytään, kotia on siivottava joskus ja pyykit pestävä.
-Joulun laittamista pidetään edelleen naisen tehtävänä, varsinkin perheen ulkopuolisten silmissä. Se ei ole iso homma, jos mies paistaa kinkun, jos nainen on se, joka hankkii kinkun ja kaikki muut jouluruoat. Vaikka menisi valmiilla laatikoilla ja muilla, niin silti joulussa on laittaminen. Oman osansa luovat sukulaiset, jotka vaativat näkemistä jouluna ja ajattelevat, että on pikkujuttu tulla meille aatoksi tai käskeä meitä matkustamaan heille jouluksi. Ei käsitetä, että olen vielä aattonakin töissä ja kuvitellaan, että meille voi tulla valmiiseen joulupöytään.
Haluaisin vain olla rauhassa oman perheen kesken kotona ilman mitään ylimääräistä painolastia. Syödä perinteiset jouluruoat valmisruokina, käydä joulukirkossa ja haudalla ja nauttia illan hiljaisuudesta lasten mentyä nukkumaan.
Kommentit (189)
Minä en ota stressiä joulusta. Kotona on aina siistiä, erillistä joulusiivousta ei tarvitse tehdä. Ruoat mietitään miehen kanssa yhdessä ja toteutuskin menee aikalailla puoliksi. Lahjat hoidetaan niin, että minä ostan omalle puolelle sukua ja mies omalle. Omien sukulaisten kanssa ei kauheasti lahjoja harrasteta niin tämäkään ei ole ongelma. Lapset käyttäytyy hyvin kun uhkailee joulupukilla. Taudit ottaa päähän, mutta niille ei voi mitään. Yleensä jouluna joku on kipeänä, mutta ihan mukavaa on silti.
Vierailija kirjoitti:
"Lapset jännittävät lähestyvää joulua ja ovat kiukkuisia jännityksen vuoksi."
Katse peiliin ja hep! Kuka tahansa olis kiukkunen, jos joutuis tuollaisen itsekeskeisen marttyyrin kanssa elämään
Kuka tahansa olisi kireä ja kiukkuinen, jos jatkuvasti kerrottaisiin, että jos et ole kiltisti, niin joulupukki ei tuo lahjoja... tontut seuraa ja raportoi.
Minä olen alkanut vasta nyt "toipumaan" tuosta kaikesta äidinvastuusta. Vielä meinaa kääntyä miehen paapomiseksi elämä ja akut tyhjenee. Takana siis 3 lasta ,jo aikuisia ja perheellisiä ja 40v avioliitto ( jatkuu) En kestä mitään aikataulutuksia,juhlia tai järjestelyjä. Jättäkää mut rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ratkaissut asian niin, etten mene perinteiseen äidin rooliin lainkaan. Meillä lapsia kolme ja mies hoitaa kaikki lapsiin liittyvät asiat: päiväkotiin viennin ja haut, neuvolat, terveystarkastukset, vanhempainillat, kasvatuskeskustelut jne. Lisäksi hän hoitaa ruuanlaiton, siivouksen ja pääosan pyykkäyksestä.
Kun ei mene johonkin roolin alunperinkään, välttyy tähän rooliin liittyviltä vaatimuksiltakin.
Voitko olla ihan varma ettei mies ole jo harkinnut vakavasti sinun ulkoistamistasi kun olet ulkoistanut jo lapset hänelle?
Ap on stressaantunut, jonka vuoksi nuo mainitsemansa asiat saa turhan suuret mittakaavat. Sinun tulisi nyt vaan osata pysähtyä.
Palkkatyötä tehdään työaika. Se siitä ja turha sitä kiirettä kotiin viedä. Jouluruoat saa aika valmiina tavallisella kauppareissulla. Sukulaisille voi vastata, että vietämme perheen kesken joulua ja tavataan sitten pyhien jälkeen, kun kiire helpottaa. Ihan suoraan voi sanoa ettei ole nyt aikaa ja lapset menee edelle. Miksi stressata sairastumista? Varmasti joskus sekin osuu joulun ajalle ja sitten mennään niillä resursseilla.
Ne sun lapset rauhottuu kun jaksat vähän laittaa tunnelmaa, joulumusiikkia ja leipoa pipareita tai tehdä paperista lumihiutaleita. Katsokaa joululeffa tai lukekaa kirjaa. Ole kiinnostunut niistä joulujuhlista. Nämä on niitä tärkeimpiä juttuja, ehkä älyät myöhemmin, kun saat itseltäsi nuo kierrokset pois
I feel for you, ap! Itselläkin oli stressiä joulusta, kun lapset olivat pieniä. Tuntui, ettei ennätä mitään. Sit aattona olin hermo pinteessä, kun yritin ehtiä kaikki ja miehen sukulaiset tulivat illalla pukkia katsomaa. Siinä kiukkua pidätellen laitoin kahvipöytää ja mies jutteli vaan sukulaistensa kanssa, eikä auttanut ees lapsia lahjojen kokoamisessa, pattereissa jne. Lopulta tajusin, et ei tarvii. Ei enää pyydetty muita jouluaatoksi ja jos joku tuli just aattona joulutervehdyksiään tuomaan, niin jatkoin omia tekemisiä, esim sitä ruoanlaittoo, enkä pyytäny jäämään kahville, vaan sanoin et nyt tässä tää homma kesken, tulkaa vaikka tapanina kylään. Siivoukset minimoin ennen joulua, imurointi näkyvistä paikoista just ennen aattoa, pöydänpinnat puhtaaks, ylim rojut nurkkahuoneeseen ja ovi kiinni. Ei mitään ovien pesua, kaappien siivousta, saunan pesua, jäälyhtyjen tekoa tai muuta turhaa. Lahjat valmiiks jo marraskuussa, ruoat, piparit ym kaupasta. Vähän ees helpottaa ja lapsilla kivempaa, kun aikuiset ei stressaa. Ole ees itse armollinen itselles.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua estää toteuttamasta tuota haluamasi kaltaista joulua? Tee juuri semmoinen joulu kuin haluat. Lapsetkin rauhoittuu, jos äiti ei käy niin kierroksilla.
En voi jättää töitä tekemättä. Töissä on pakko venyä, jos toiset on sairaana. En voi kieltäytyä menemästä aattona töihin.
En voi kieltäytyä juttelemasta päiväkodin työntekijöiden kanssa. Näin muutamia esimerkkejä.
Ap
Ymmärrän sinua ja joulustressiä. Onhan tämä tosi hektistä ja vaikeaa aikaa ja itselläni ei ole edes lapsia. Itse yritin helpottaa taakkaa kysymällä lahjatoiveita jo syksyllä, mutta eihän silloin kukaan viitsinyt vastata vaan toiveet esitettiin nyt sopivasti pari viikkoa ennen joulua, eli pakko mennä tonkimaan tuonne jouluruuhkaan, jota yritin ennakoimalla välttää.
Mutta onko se oikeasti niin raskasta vastata päiväkodin tädin jutteluun sanomalla, että tulette tai ette tule joulujuhlaan? Ja etkö voi vastuuttaa miehellesi kauppareissuja tai ruuanlaittoa?
Vierailija kirjoitti:
Meillä/minulla tällainen joulu:
-Delegoidaan ostokset ja ruokavastuut aikuisten kesken ajoissa. Mies hankkii kinkun, kalat, juomat ja vastaa niiden valmistuksesta/tarjoilusta. Minä teen laatikot etukäteen pakkaseen ja aattona salaatit ja luonnollisesti hankin niihin ainekset. Piparit ja tortut tehdään yhdessä lasten kanssa ennen joulua, torttuja satsi pakkaseen.
-Hoidetaan siivousta pitkin joulukuuta. Miehellä kohteet x ja y ja minulla esimerkiksi kaappien siivous ja listojen puhdistus.
-Lahjakielto aikuisilla. Lasten lahjoista sovitaan sukulaisten kesken.
-Ei lähdetä sukuloimaan. Liian pitkä matka, tulkoot meille jos mielivät. Lähemmällä asuvat saavat tulla käymään jos tahtovat.
-Joulupäivän vain elbataan ja ainoastaan käydään metsäkävelyllä. Syödään jouluruokia ja katsellaan jouluohjelmia. Ehkä rötvätään vielä tapaninpäiväkin, usein haluan jo käydä treenillä yms.
Oikein rento ja rau
Listojen puhdistus... tuo täytyy olla vitsi.
Olen saanut tästä arvostelua, miten lapseni vain ja ainoastaan tämän takia ei ikinä opi odottamaan ja vaikka mitä :D
Mutta meillä aatto alkaa niin, että joulupukki on tuonut lahjat kuusen alle jo aatonaaton ja aaton välisenä yönä. Ja kyllä, lapsi saa avata ne heti aamusta.
On meinaa joka vuosi ihanan rauhaisa tunnelma, kun lapsi ihastelee lahjoja, katsotaan tv:stä jouluohjelmia, odotellaan kinkun tai kalkkunan kypsymistä. Sitten tietty jouluateria vielä kruunaa päivän.
Kärsivällisyyttä ja odottamista voi ihan hyvin opettaa sitten muissa asioissa.
Äidille moni asia on helvettiä, koska äiti on ihminen jota on helppo syyttää kaikesta. Näin myös tehdään. Joulustressi on tänä vuonna ensimmäistä kertaa olematon, sillä en järjestä sitä tai osta yhtään lahjaa. Tämä tuntuu paljon paremmalta, T. Äiti
No opettele sanomaan muille, mitä haluat ja sitten toteutat sen rauhallisen joulun. Varmaan ne lapsetkin stressaa tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
"minulla esimerkiksi kaappien siivous " KUKA siellä kaapissa viettään joulun!
Tonttu. Ellei ole jo tullut kaapista.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 2020 luvullakin syödään siis näitä ravinneköyhiä vauvansoseita suurena herkkuna! Ei voi käsittää..
Hampaattomien ruokaa.
Joo. Minä laitan kausivalot joskus lokakuussa ja jouluksi olen ostanut yhden kävyn koristeeksi. Lapsi on ulkoistettu 100% isälleen joka parasitoi sen varmaan omalle äidilleen ja siskoilleen, en tiedä eikä kiinnosta parasiittien touhut. Työstä otin loparit kun ei kiinnostanut työkaverien draamat, rahani teen muilla keinoin. Kerskakulutushumppaan en osallistu, enkä myöskään sukulaisten showhun.
Opin jo lapsena kun vanhemmat erosivat, miten vammaista koko joulun vietto ja ihmislaumojen touhut ovat. Heti täysi-ikäistyttyäni olen ollut käytännössä viettämättä joulua ja nauttinut mahdollisesti ainoastaan jostain glögistä - siitäkään en enää kun jotain ravintoaineista olen oppinut.
Sellaista se on. Valintojen maailma.
Vierailija kirjoitti:
Meillä/minulla tällainen joulu:
-Delegoidaan ostokset ja ruokavastuut aikuisten kesken ajoissa. Mies hankkii kinkun, kalat, juomat ja vastaa niiden valmistuksesta/tarjoilusta. Minä teen laatikot etukäteen pakkaseen ja aattona salaatit ja luonnollisesti hankin niihin ainekset. Piparit ja tortut tehdään yhdessä lasten kanssa ennen joulua, torttuja satsi pakkaseen.
-Hoidetaan siivousta pitkin joulukuuta. Miehellä kohteet x ja y ja minulla esimerkiksi kaappien siivous ja listojen puhdistus.
-Lahjakielto aikuisilla. Lasten lahjoista sovitaan sukulaisten kesken.
-Ei lähdetä sukuloimaan. Liian pitkä matka, tulkoot meille jos mielivät. Lähemmällä asuvat saavat tulla käymään jos tahtovat.
-Joulupäivän vain elbataan ja ainoastaan käydään metsäkävelyllä. Syödään jouluruokia ja katsellaan jouluohjelmia. Ehkä rötvätään vielä tapaninpäiväkin, usein haluan jo käydä treenillä yms.
Oikein rento ja rau
Vau, kiitos vinkeistä super delegoija äippä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä/minulla tällainen joulu:
-Delegoidaan ostokset ja ruokavastuut aikuisten kesken ajoissa. Mies hankkii kinkun, kalat, juomat ja vastaa niiden valmistuksesta/tarjoilusta. Minä teen laatikot etukäteen pakkaseen ja aattona salaatit ja luonnollisesti hankin niihin ainekset. Piparit ja tortut tehdään yhdessä lasten kanssa ennen joulua, torttuja satsi pakkaseen.
-Hoidetaan siivousta pitkin joulukuuta. Miehellä kohteet x ja y ja minulla esimerkiksi kaappien siivous ja listojen puhdistus.
-Lahjakielto aikuisilla. Lasten lahjoista sovitaan sukulaisten kesken.
-Ei lähdetä sukuloimaan. Liian pitkä matka, tulkoot meille jos mielivät. Lähemmällä asuvat saavat tulla käymään jos tahtovat.
-Joulupäivän vain elbataan ja ainoastaan käydään metsäkävelyllä. Syödään jouluruokia ja katsellaan jouluohjelmia. Ehkä rötvätään vielä tapaninpäiväkin, usein haluan jo k
Johtaminen on kallista metatyötä. Toivottavasti äiti saa hyvän korvauksen.
OT. Olen alalta lähtenyt lähihoitaja. Jouluaattoillan työvuorot oli parhaita! Ei soinu puhelimet, ei käyneet omaiset, ei ollut palavereja eikä muuta ylimääräistä.
Eli sinänsä aloitukseen liittyen; rentoudu töissäsi, oli se mitä tahansa. Joulun järjestäminen ei ole sun juttusi tänä vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua estää toteuttamasta tuota haluamasi kaltaista joulua? Tee juuri semmoinen joulu kuin haluat. Lapsetkin rauhoittuu, jos äiti ei käy niin kierroksilla.
En voi jättää töitä tekemättä. Töissä on pakko venyä, jos toiset on sairaana. En voi kieltäytyä menemästä aattona töihin.
En voi kieltäytyä juttelemasta päiväkodin työntekijöiden kanssa. Näin muutamia esimerkkejä.
Ap
Tietenkin voit kieltäytyä ja olla venymättä jos sinulle ei ole merkitty työpäivää - älä nyt ihan kynnysmattona ole uhriutumassa. Päiväkodin työtekijöille voit ystävällisesti sanoa että ollut raskas päivä, täytyy kiirehtiä kaupan kautta kotiin, mikään pakko sinun ei ole jäädä jaarittelemaan niitä näitä. Joulua voi valmistella etukäteenkin, eikä sinne kaupoille ole pakko rypsiä silloin kun siellä on tunkua. Ruoat voi tilata valmiina kotiovelle. Ja niille sukulaisille voit vastata ihan samalla tavalla kuin kirjoitit tännekin ettet tiedä edes huomisesta päivästä mitään. Sinä teet kiireen ja stressin ihan itse ja alat syyttelemään niin miestä, lapsia, työyhteisöä kuin sukulaisiakin.
Mikset toimi niin kuin haluaisit? Miksi annat lasten pompottaa itseäsi, liimautua itseesi, kiukutella (ja sen jälkeen vielä palkitaan lahjoilla) ja miehesi lusmuilla?
Me teimme aikoinaan päätöksen, että joulu ollaan lasten kanssa kotona. Suosittelen muillekin. Sukulointia voitiin harkita aikaisintaan tapaninpäivänä tai sen jälkeen