Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pienten lasten äitinä tämä joulun alusaika on ihan h'lvetistä!

Vierailija
14.12.2025 |

Ei, en ole äiti, joka nillittää turhista pikkuasioista, väärässä asennossa olevista maton hapsuista tai muusta. Tämä joulua edeltävä aika on näin äidin näkökulmasta ihan h'elvetistä:

-Joka paikassa on sairaana porukkaa liikenteessä. Harva se päivä lasten päiväkodista tulee viestiä, että nyt on liikkeellä oksennustautia/kuumetta jne. Mies muistaa joka toinen päivä hokea, että tuntee olevansa tulossa kipeäksi. Töissä sijaistat sairaita kollegoita oman työsi ohessa, jännität pitääkö lähteä hakemaan sairastunutta lasta päiväkodista ja pahimmillaan sairastut itse juuri ennen joulua/jouluksi.

-Kaikki odottavat äidiltä reaktiota johonkin. Päivähoidosta kysellään äidiltä, ollaanko tulossa joulutapahtumaan (mitä väliä ollaanko, jos ei ole ennakkoon ilmoittautumista). Töissä asiakkaat ovat vaativia ja kollegat stressaantuneita (joulua edeltävä aika on vuoden kiireisintä aikaa töissä). Joku kyselee joululahjatoiveiden perään ja samalla huolehdit, että muiden lahjat on hankittu jouluksi. Eläkkeellä olevat isovanhemmat kyselevät joulusta, vaikka et edes ehdi miettiä huomisen lounasta pidemmälle.

-Lapset jännittävät lähestyvää joulua ja ovat kiukkuisia jännityksen vuoksi. Siinä sitten kiireisenä ja stressaantuneena saat kestää lasten ylimääräiset kiukut. Meillä aiempina vuosina jouluaatot ovat olleet ihan hirveitä, kun lapset ovat kiukunneet kahta kauheammin ennen lahjojen saamista ja rauhoittuvat vasta joulupäivänä. Isähän ei tietenkään kelpaa lohduttajaksi, vaan lapset liimaantuvat äitiin vielä tavallista tiukemmin. Ja kaiken tämän ohessa normaali arki pyörii: ruokaa on pakko saada pöytään, kotia on siivottava joskus ja pyykit pestävä.

-Joulun laittamista pidetään edelleen naisen tehtävänä, varsinkin perheen ulkopuolisten silmissä. Se ei ole iso homma, jos mies paistaa kinkun, jos nainen on se, joka hankkii kinkun ja kaikki muut jouluruoat. Vaikka menisi valmiilla laatikoilla ja muilla, niin silti joulussa on laittaminen. Oman osansa luovat sukulaiset, jotka vaativat näkemistä jouluna ja ajattelevat, että on pikkujuttu tulla meille aatoksi tai käskeä meitä matkustamaan heille jouluksi. Ei käsitetä, että olen vielä aattonakin töissä ja kuvitellaan, että meille voi tulla valmiiseen joulupöytään.

Haluaisin vain olla rauhassa oman perheen kesken kotona ilman mitään ylimääräistä painolastia. Syödä perinteiset jouluruoat valmisruokina, käydä joulukirkossa ja haudalla ja nauttia illan hiljaisuudesta lasten mentyä nukkumaan.

Kommentit (203)

Vierailija
201/203 |
16.12.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap:n alkuperäinen viesti sisältää itseasiassa hyvin minimaalisesti stressiä joulun suorittamisesta. Enemmän kuvastuu ulkoapäin tuleva joulun aikaan sijoittuva kuormitus kuten työn raskaus, perheenjäsenten sairastelut ja ilmapiiri, muiden ihmisten odotukset. Saa olla aika yli-ihminen joka ei stressaannu millään tavalla jos on kaikkea tuommoista yhtä aikaa. Joissain töissä/työpaikoissa tulee todella paljon painetta niille jotka ovat paikalla muiden saikkujen aikana vaikka ei olisi edes velvollinen paikkaamaan; tulee kyselyitä, suoranaisia toimeksiantoja yms ja vaikka siitä kuinka viestii että ei kuulu minulle niin koskaan se ei toimi täydellisesti. Saatikka jos on velvoite paikata; siinä menee aikaa ja energiaa kun pitää miettiä miten priorisoi ja organisoi. Sukulaisille viestimiseen menee aikaa ja se vasta henkisesti kuormittaakin jos tulee sekä avointa että piilotettua syyllistämistä miksi ei jouluna mennä sinne ja tänne. Lapset jännittää ja voivat olla väsyneitä pimeästä talvesta ja päiväkoti- ja kouluelämästä ja sitten kierteenomaisesti kaikki on kireitä. 

Vastaus näihin vuorovaikutuksen kautta tuleviin rasituksiin olisi varmaan lakata vastaamasta ja kommunikoimasta ihmisille tai rajata kovalla kädellä, mutta aika iso kynnys siihen yleensä on. On inhimillistä kuormittua ja on oikeus asettaa rajoja, ei tarvi selitellä kaikille kaikkea. 

Vierailija
202/203 |
16.12.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sinua estää toteuttamasta tuota haluamasi kaltaista joulua? Tee juuri semmoinen joulu kuin haluat. Lapsetkin rauhoittuu, jos äiti ei käy niin kierroksilla.

 

En voi jättää töitä tekemättä. Töissä on pakko venyä, jos toiset on sairaana. En voi kieltäytyä menemästä aattona töihin.

En voi kieltäytyä juttelemasta päiväkodin työntekijöiden kanssa. Näin muutamia esimerkkejä.

Ap

 

Töihin joutunet menemään, mutta ei sinun ole päiväkodin työntekijöiden kanssa mikään pakko sen enempää keskustella. Voit ihan vaan sanoa, että en ehdi nyt jutella/en keskustele tästä asiasta kanssasi nyt/jatketaan tästä myöhemmin/me tästä lähdemme. 

Sinä et selvästi vaan osaa sanoa EI kenellekään, et lapsillesi, et työpaikalla, et edes päiväkodin tädille. 

Lapset eivät takerru sinuun, jos teet sekä niille että miehelle selväksi että nyt haetaan lohtua isältä koska äiti siivoaa/paistaa kinkkua/ menee lenkille. Olet ihan itse opettanut ne tuollaisiksi. 

Eikä sinun ole mikään pakko niitä jouluruokia kaupasta hakea, voit ihan hyvin ilmoittaa miehellesi että hän hakee. Tai tehdä Prismaan noutotilauksen, jonka mies noutaa, jos kumminkin tahdot itse päättää mitä syötte. Mutta noin muuten, miehille voi tiedätkö ihan vaan sanoa, että "mä en jaksa tehdä tänä vuonna joulun eteen yhtään mitään, hoida sinä jos joulua tahdot viettää". Sitten tapahtuu, mitä tapahtuu, mutta tosiaan mikään pakko ei sinun ole joulua järjestää. Olet ihan itse sen valinnut. 

Sukulaisille vaan sanot, että "vietämme perhejoulua, asiasta ei keskustella". Se, mitä ne töistäsi ymmärtävät tai ovat ymmärtämättä, ei ole sinun ongelmasi. Sinun asiasi on vain kysyttäessä viestiä selkeästi ja jämäkästi mitä tulet tekemään, sellaiseen sävyyn, että vänkäämiselle ei jää varaa. 

Lasten aattojännitykselle ei voi oikein mitään, sitä kun lietsotaan päiväkodeissa ja kouluissa ja telkkarissa ja kaveripiireissä. Itse valitsisin pienimmän riesan tien ja antaisin niiden avata lahjat heti aamusta. Mikä pakko lapsia on kiduttaa sillä, että lahjoja odotetaan iltaan saakka? Sitten kun lahjat on avattu, voi keskittyä siihen oikeaan joulunviettoon. 

Näinhän esim. briteissä tehdään, ne vaan avaa lahjat joulupäivän aamuna. Mutta mikään ei estä tekemästä sitä aattoaamuna. 

Kun olin lapsi, me saimme aina aattoaamuna "etuottolahjan", minkä avaaminen lievitti jännitystä. 

TL;DNR: Päätä mitä haluat, ilmaise se muille selkeästi ja pidä siitä kiinni. Et arvaakaan, miten helpoksi elämä muuttuu sen jälkeen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
203/203 |
16.12.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sinua estää toteuttamasta tuota haluamasi kaltaista joulua? Tee juuri semmoinen joulu kuin haluat. Lapsetkin rauhoittuu, jos äiti ei käy niin kierroksilla.

 

En voi jättää töitä tekemättä. Töissä on pakko venyä, jos toiset on sairaana. En voi kieltäytyä menemästä aattona töihin.

En voi kieltäytyä juttelemasta päiväkodin työntekijöiden kanssa. Näin muutamia esimerkkejä.

Ap

 

Töihin joutunet menemään, mutta ei sinun ole päiväkodin työntekijöiden kanssa mikään pakko sen enempää keskustella. Voit ihan vaan sanoa, että en ehdi nyt jutella/en keskustele tästä asiasta kanssasi nyt/jatketaan tästä myöhemmin/me tästä lähdemme. 

Sinä et selvästi vaan osaa sanoa EI kenellekään, et lapsillesi, et työpaikalla, et edes päiv

Juu juu käytännössä nämä ovat niitä keinoja miten torjua kaikki mutta eikö sinua ketuttaisi yhtään jos tämmöistä ylimääräistä tulisi? Kestätkö sinä erityisen hyvin esim.viestitulvaa eri tahoilta? Oletat myös että ein sanominen riittää - ei se aina riitä vaan erilainen kontaktointi ja kysely voi jatkua silti ja keskimäärin se ihmisiä kuormittaa - ymmärrätkö sitä näkökulmaa? Ihmettelen usein millaisia luonneprofiileita täällä ihmisillä on kun monet vaikuttaa olevan tosi kivikovaa teflonia jotka eivät koe tunteita eikä heiltä löydy ymmärrystä muiden kuormitukselle.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kolme kolme