Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pienten lasten äitinä tämä joulun alusaika on ihan h'lvetistä!
14.12.2025 |
Ei, en ole äiti, joka nillittää turhista pikkuasioista, väärässä asennossa olevista maton hapsuista tai muusta. Tämä joulua edeltävä aika on näin äidin näkökulmasta ihan h'elvetistä:
-Joka paikassa on sairaana porukkaa liikenteessä. Harva se päivä lasten päiväkodista tulee viestiä, että nyt on liikkeellä oksennustautia/kuumetta jne. Mies muistaa joka toinen päivä hokea, että tuntee olevansa tulossa kipeäksi. Töissä sijaistat sairaita kollegoita oman työsi ohessa, jännität pitääkö lähteä hakemaan sairastunutta lasta päiväkodista ja pahimmillaan sairastut itse juuri ennen joulua/jouluksi.
-Kaikki odottavat äidiltä reaktiota johonkin. Päivähoidosta kysellään äidiltä, ollaanko tulossa joulutapahtumaan (mitä väliä ollaanko, jos ei ole ennakkoon ilmoittautumista). Töissä asiakkaat ovat vaativia ja kollegat stressaantuneita (joulua edeltävä aika on vuoden kiireisintä aikaa töissä). Joku kyselee joululahjatoiveiden perään ja samalla huolehdit, että muiden lahjat on hankittu jouluksi. Eläkkeellä olevat isovanhemmat kyselevät joulusta, vaikka et edes ehdi miettiä huomisen lounasta pidemmälle.
-Lapset jännittävät lähestyvää joulua ja ovat kiukkuisia jännityksen vuoksi. Siinä sitten kiireisenä ja stressaantuneena saat kestää lasten ylimääräiset kiukut. Meillä aiempina vuosina jouluaatot ovat olleet ihan hirveitä, kun lapset ovat kiukunneet kahta kauheammin ennen lahjojen saamista ja rauhoittuvat vasta joulupäivänä. Isähän ei tietenkään kelpaa lohduttajaksi, vaan lapset liimaantuvat äitiin vielä tavallista tiukemmin. Ja kaiken tämän ohessa normaali arki pyörii: ruokaa on pakko saada pöytään, kotia on siivottava joskus ja pyykit pestävä.
-Joulun laittamista pidetään edelleen naisen tehtävänä, varsinkin perheen ulkopuolisten silmissä. Se ei ole iso homma, jos mies paistaa kinkun, jos nainen on se, joka hankkii kinkun ja kaikki muut jouluruoat. Vaikka menisi valmiilla laatikoilla ja muilla, niin silti joulussa on laittaminen. Oman osansa luovat sukulaiset, jotka vaativat näkemistä jouluna ja ajattelevat, että on pikkujuttu tulla meille aatoksi tai käskeä meitä matkustamaan heille jouluksi. Ei käsitetä, että olen vielä aattonakin töissä ja kuvitellaan, että meille voi tulla valmiiseen joulupöytään.
Haluaisin vain olla rauhassa oman perheen kesken kotona ilman mitään ylimääräistä painolastia. Syödä perinteiset jouluruoat valmisruokina, käydä joulukirkossa ja haudalla ja nauttia illan hiljaisuudesta lasten mentyä nukkumaan.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuu, jos nainen ei tee kaikkea tuota?
Joulu ei menekään pilalle, kaupasta saa ruokaa ja lahjat kelpaavat pakkaamatta. Vain nainen luulee, että hänen panoksensa on välttämätön.
Myös katto on pestävä!
Olin kerran yhden juntin henkilökohtaisena avustajana, siellä pestiin kattokin ennen joulua :D
Mä olen kerran elämässäni pessyt katon - ensimmäiseen asuntooni tehtiin keittiöremontti niin katto piti pestä että sen saattoi maalata uudestaan.
- sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt penssaa, penssaa, lootaa, lootaa! ripuli on hyvää!
Olen oppinut vihaamaan joulunaikaa näistä syistä ja parista muusta.
Mies haluaa aina aattona äitinsä helmoihin. Siellä ei saa auttaa eikä tehdä mitään, niin sitten vaan istutaan ja syödään. Kun muksut oli nuorempia, niin niitten käytöstä piti vahtia ja korjata, kun jännityksissään kiukuttelivat ja kohelsivat. Mies ei siihen puuttunut, ellen käskenyt.. Lapset pitää joka vuosi hukuttaa helvetilliseen tavaramäärään.
Olisin halunnut järjestää joulun itse ja tehdä omia perinteitä, kun lapset olivat pieniä. Minun sukuni perinteet ovat loppuneet, koska tokikaan en voi toisten nurkissa ruveta toteuttamaan omia perinteitäni.
Toki olen yrittänyt tässä joulun alla paria perinnettä aloittaa, mutta työkiireet (hirveä kiire joulun alla) ja kaikki edellä mainittu ylimääräinen vievät voimia.
En ole silti ruvennut tappelemaan joulunvietosta, koska ymmärsin, että ei siinä voi kun hävitä. Näin lapset saavat nähdä serkkujaan ja minäkin kävelen valmiiseen pöytään niin ei voi hirveästi valittaa.
Kun joskus kapula siirtyy, niin en taida ottaa stressiä. Hittojako minä alan teineille/aikuisille mitään joulua laittamaan. Laittakoon isänsä sitten siinä kohtaa, jos kiinnostaa, mää voin hakea jouluruuat mäkkäristä koko jengille ja pelailla vaikka lautapelejä
löpöä, löpöä, äippä, laatikoita laatikoita, löpöä äippä! -sairaselekäinen 50 v., jo 30 vuotta!
Onkos ripulilaatikoita jo vedetty aamupalaksi, suomussalmella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua estää toteuttamasta tuota haluamasi kaltaista joulua? Tee juuri semmoinen joulu kuin haluat. Lapsetkin rauhoittuu, jos äiti ei käy niin kierroksilla.
En voi jättää töitä tekemättä. Töissä on pakko venyä, jos toiset on sairaana. En voi kieltäytyä menemästä aattona töihin.
En voi kieltäytyä juttelemasta päiväkodin työntekijöiden kanssa. Näin muutamia esimerkkejä.
Ap
Sukulaisten kanssako ei voi sopia, että ootte aaton kotona ja menette sukulaisille kylään joulupäivänä. Tai sanot, että me voidaan tulla teille aattona, kun olen eka ollut töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
löpöä, löpöä, äippä, laatikoita laatikoita, löpöä äippä! -sairaselekäinen 50 v., jo 30 vuotta!
Nyt on äippä saatava penssaa ja laatikoita, auto, auto, penssaa, löpöä! -Kuhmon tulevaisuuden lupaus
Ihmettelen, kun meillä töissä ja lasten päiväkodissa on yllättävän vähän porukkaa sairaana. Lapset olleet viimeksi elokuussa jossain lenssussa ja pois hoidosta. En ole itsekään sairastellut eikä mieskään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lapseni syntyi, muuttui joulunvietto. Lapsi oli 7kk ekana joulunaan ja me oltiin isänsä kanssa aivan puhki. Ei vietetty joulua mitenkään. Kummeilta lapsi sai jonkun mökälelun, minkä parissa viihtyi. Ei tullut traumaa kenelläkään.
Sitten seuraavana vuonna olikin myrsky. Mies oli reissutyössä ja minä lapsen kanssa kotona. Jotain varmasti syötiin, mutta ei jouluruokia. Pari pakettia avattiin ja valokuvissa näkyy joulukuusi. Joulu tuli ja joulu meni.
Tykkään nykyään joulusta ja se on minun näköiseni. Kotia koristelen jo joulukuun alussa ja joulukalenterit on meillä kaikilla. Yksi toivelahja kullakin, kaikki tilataan. Kerran paistoin kinkun, mutta enpä tiedä tuleeko paistettua koskaan uudestaan. Nätisti katan pöydän, mutta ruoka on mitä on. Lasagneakin on ollut jouluna. Jälkiruoat on jouluisempia.
Hyi helvet ti niitä laatikoita joita akat vetää, 150 kiloiset kun ripuloi niin siinä tanner tömisee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ollaan kotona omassa rauhassa ilman mitään painolasteja. Sukulaiset vietelköön omissa oloissaan joulunsa. En hyppisi kenenkään pillin mukaan. En voisi kuvitellakkaan mitään yhteisö jouluja. Emme juokse missään ja ruuat ostetaan kaikki valmiina. Ainoostaan leivon jotain jos sattuu huvittamaan mutta ei mitään pakko töitä.
Itse ihan aiheutatte ongelmat ja lapsille saa kuria eikä anneta periksi. Sukulaiset opetelkoot olemaan omissa oloissaankin. Ei kenenkään tarvitse mitään joulu hotellia alkaa pitämään.
Ainakin meillä päin moni ravintola/kahvila valmistaa jouluruokia myyntiin, jos ei kaupan laatikoista tykkää. Me ollaan tilattu nyt useampana vuotena samalta, niin ei tarvitse stressata niitä. Kalat ja kinkku vaan itse. Lapsille yksi isompi lahja ja yksi pienempi lahja kullekin, tilataan netistä. Siivous on se perus imurointi ja pölyjen pyyhkiminen. Käydään vasta Tapaninpäivänä kyläilemässä, kun päätettiin jo heti esikoisen kohdalla, että aattona ei ajella minnekään! Kyllä sitä ainakin minun äiti ruikutti tovin, mutta enpä ole saanut kunnon vastausta miksi aattona täytyisi stressata, pakata autoon lapset, lemmikit ja tavarat, kun tehdään se tapanina, kun aatto ja päivä on levätty kotona.
Töissä on juu kiire ja senpä takia en jaksa kotona puurtaa. Mieskin toki hoitaa yhtälailla näitä valmisteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt äippä, isukki, laatikkoa, pöytään, penssaa penssaa, kylillä on porukkaa, löpöä, löpöä! -41 v eläkeläispoika
Vierailija kirjoitti:
Esikoisen syntymän jälkeen käytiin ensimmäisenä jouluna kierros sukulaisten luona toisella puolella Suomea. Seuraavana vuonna ilmoitin, että vietämme joulua omassa kodissamme, ja että jokainen joka haluaa tulla jouluksi meille, on erittäin tervetullut.
Kukaan ei tullut. Selittivät että haluavat viettää joulun kotona, eivät tien päällä. Yllättävän vähän tuli mutinoita.
Se päätös helpotti meidän jouluamme todella paljon, ja sillä tyylillä jatketaan edelleen.
AP:lle, ja muillekin suosittelen päättämään itse oman perheen joulun vietosta. Kannattaa tehdä omalle perheelle sopiva joulu, luoda omat jouluperinteet.
Ihmettelen näitä kirjoituksia "joulumatkaamisista". Oman suvun perinteisiin moiset eivät ole koskaan kuuluneet, joten minun on ihan oikeasti vaikea ymmärtää valitusta siitä, että meille ei tulla tai me joudumme menemään johonkin. Ei joulu ole mikään pakko, tuo omista jouluperinteistä muistuttaminen on vahvaa asiaa. Jokainen jouluilee niin kuin tahtoo ja jouluperinne on perheen yhteinen asia, ei ole pakko mennä mummolaan tai ajaa 700 kilometriälaskettelukeskukseen. Noin saa tehdä, jos haluaa, mutta ei ole pakko.
Aika monessa mummolassa huokaistaisiin helpotuksesta, jos joulu olisi muutakin kuin piikomista lapsille ja muille sukulaisille, pahimmillaan jopa lasten puolisoiden läheisille.
Elämä on täsmälleen niin vaikea kuin millaiseksi sen tekee. Töissä nyt on sellaista kuin on, sille ei oikein voi mitään.
En ole koskaan ymmärtänyt, mitä erityistä kinkun paistamisessa on. Laitetaan tarpeeksi isolle pannulle, työnnetään uuniin ja käydään sitten muutaman tunnin päästä avaamassa uuninluukkua ja otetaan se sieltä pois sitten, kun mittari näyttää sopivaa lukemaa. Meillä vahtimisesta eli "kinkunpaistamisesta" huolehti aikoinaan kuopus alle kouluikäisenä.
Minullakin oli monta pientä lasta ja vielä miehen sukua häärimässä ympärillä silloin, kun mummo oli kotona. En ole muutenkaan stressaava, eikä ne oikeastaan minua paljon häirinneet. Positiivista oli se, että siivosivat ja valmistelivat joulua, mutta vähän harmitti, kun ei voinut viettää omanlaista rauhallista joulua.
Eikö pieniä lapsia enää nykyisin oteta mukaan koristelemaan kuusta, mukaan muihin valmistelupuuhiin, eikä televisiosta tule mitään Joulupukin kuumaa linjaa, jota lapset rauhoittuisivat katsomaan?
Vierailija kirjoitti:
Varsinaista valitusta.
Sanoppa, joulunajan itkuvirsi.
Minä olen ratkaissut asian niin, etten mene perinteiseen äidin rooliin lainkaan. Meillä lapsia kolme ja mies hoitaa kaikki lapsiin liittyvät asiat: päiväkotiin viennin ja haut, neuvolat, terveystarkastukset, vanhempainillat, kasvatuskeskustelut jne. Lisäksi hän hoitaa ruuanlaiton, siivouksen ja pääosan pyykkäyksestä.
Kun ei mene johonkin roolin alunperinkään, välttyy tähän rooliin liittyviltä vaatimuksiltakin.
Alue: Aihe vapaa
isukki :D Noh, oikeasti tuommoisia viisikymppisiäkin on maalaisjunteissa.