Mitä nämä ihmiset on, jotka ei muka pääse lääkäriin?

Vierailija kirjoitti:

Minulla löytyi huhtikuussa rutiinipapassa muutoksia  ja toukokuussa otettiin koepalat kohdunkaulasta. Omakantaan tuli vain tieto,  että jotain siellä on ja uudet koepalat syksyllä.

Syyskuussa otettiin ne uudet koepalat ja sen jälkeen ei ole kuulunut mitään. En nyt tiedä pitääkö tehdä testamentti vai mitä.

tieto tulee koepaloistakin sinne omakantaan luetavaksi. etsi se sieltä. joskus käy niin, että sairaalaan päässä tapahtuu unohdus.. tai sitten on käynyt niin, että koepaloista saatin selville ettei ole kyse syövästä. tai sitten muutos on sellainen, että olet kolmen kuukauden jonossa

tiedot löytynevät sen päivän kirjauksista, jolloin olit koepalojen otossa, ainakin minua noin ohjeistettiin viime vuonna kun kävin leikkauksessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla löytyi huhtikuussa rutiinipapassa muutoksia  ja toukokuussa otettiin koepalat kohdunkaulasta. Omakantaan tuli vain tieto,  että jotain siellä on ja uudet koepalat syksyllä.

Syyskuussa otettiin ne uudet koepalat ja sen jälkeen ei ole kuulunut mitään. En nyt tiedä pitääkö tehdä testamentti vai mitä.

 

No kannattaisko varata lähetteen tehneeltä lääkäriltä soittoaika?? Miten ihmiset vaan odottaa jotain tapahtuvaksi?

 

koska mitään tuollaista ei ole tapahtunut, pitää vain päästä trollaamaan nettiin. Tai sitten ovat oikeasti noin avuttomia etteivät osaa edes noin yksinkertaisia asioita selvittää

Vierailija kirjoitti:

Rikkaat pääsevät yksityiselle puolelle, köyhät julkisella puolella jonoissa.

Olen varakas enkä käy yksityisellä puolella hoidossa. Työpaikan puolesta on työterveys, josta lähinnä haetaan sairaslomat. Ei tulisi mieleenkään omista rahoista maksaa tuhansia yksityiselle sektorille, joista suurin osa menee vain itse läkärikeskuksen pohjattomiin kirstuihin.  

Vierailija kirjoitti:

Loukkasin ranteeni pari vuotta sitten. En ottanut terveyskeskukseen yhteyttä kun en kuitenkaan olisi lääkäriin päässyt. Vajaa vuosi meni paranemiseen aikaa. Viimeinen oli puutunut peukalo joka meni ohi viimeiseksi.

Nyt tänä syksynä ranne oirehti. Vaan sekin meni ohi.

Loukkaantuminen on niitä harvoja asioita, joista voi päästä nopeasti lääkäriin. Yleensä kannattaa mennä suoraan päivystykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loukkasin ranteeni pari vuotta sitten. En ottanut terveyskeskukseen yhteyttä kun en kuitenkaan olisi lääkäriin päässyt. Vajaa vuosi meni paranemiseen aikaa. Viimeinen oli puutunut peukalo joka meni ohi viimeiseksi.

Nyt tänä syksynä ranne oirehti. Vaan sekin meni ohi.

Loukkaantuminen on niitä harvoja asioita, joista voi päästä nopeasti lääkäriin. Yleensä kannattaa mennä suoraan päivystykseen.

yleensä kannattaa lukea ensin oman hyvinvointielueen sivuilta ohjeet hitoonhakeutumisesta eikä mennä suoraan päivystykseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loukkasin ranteeni pari vuotta sitten. En ottanut terveyskeskukseen yhteyttä kun en kuitenkaan olisi lääkäriin päässyt. Vajaa vuosi meni paranemiseen aikaa. Viimeinen oli puutunut peukalo joka meni ohi viimeiseksi.

Nyt tänä syksynä ranne oirehti. Vaan sekin meni ohi.

Loukkaantuminen on niitä harvoja asioita, joista voi päästä nopeasti lääkäriin. Yleensä kannattaa mennä suoraan päivystykseen.

Tuosta tulee mieleen vanhana hyvänä aikana erään oppilaan jalan murtuminen. Opiskelupaikkakunnalla, jossa tämä jalan murtuminen siis tapahtui, käskettiin oppilasta menemään kotipaikkakunnalle hoidattamaan jalkaa.

Onhan niitä uutisia ollut ettei edes vakavassa tapauksessa ole päässyt hoitoon. 

Itä-Suomi ei taida tarkoittaa Pohjois-Savoa, jossa hoitotakuu ei toteudu. Turhauttavaa selittää puhelimessa hoitajalle asua, joka ehkä konsultoi lääkäriä onko vaivat sellaia että konoon pääsisi. Puhelinkeskusteluista kantakirjauksetbihan mitä sattuu eli en luota siihen, että tieto olisi kulkenut hoitajlata lääkärille oikein. Vaivani ei kuulu työterveyssopimuksen mukaan työterveyteen, jonne kyllä aikoja muuten saa samalle päivälle myös ei kiireellisissä asioissa. Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei taida olla lääkäreitä edes Kuopiossa, jossa heitä koulutetaan

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi minä. Olen hoitovapaalla, meillä ei ole työterveyshuoltoa ko. aikana. Pääsen korkaintaan tapaamaan sairaanhoitajaa, mutta lääkärille ei ole mitään mahdollisuutta päästä, hoitaja tekee diagnoosin ja kertoo lääkärille tarvttavan lääkkeen. Siitä ei ole hyötyä, koska lääkäri ei ole nähnyt iho-ongelmaani.

Sama juttu 17v veljeni kanssa, ei mitään mahdollisuutta päästä lääkäriin keuhkokuumeessa, hoitaja diagnosoi flunssan ja seuraavana yönä päivystyksestä käännytettiin takaisin kotiin. Vasta yksityiseltä lääkäriltä sai apua.

Mene suoraan yksityiselle ihotautilääkärille niin saat kerralla oikean avun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loukkasin ranteeni pari vuotta sitten. En ottanut terveyskeskukseen yhteyttä kun en kuitenkaan olisi lääkäriin päässyt. Vajaa vuosi meni paranemiseen aikaa. Viimeinen oli puutunut peukalo joka meni ohi viimeiseksi.

Nyt tänä syksynä ranne oirehti. Vaan sekin meni ohi.

Loukkaantuminen on niitä harvoja asioita, joista voi päästä nopeasti lääkäriin. Yleensä kannattaa mennä suoraan päivystykseen.

yleensä kannattaa lukea ensin oman hyvinvointielueen sivuilta ohjeet hitoonhakeutumisesta eikä mennä suoraan päivystykseen

Siis kaadut liukkaalla kadulla ja alat netistä selvitellä, saako luultavasti murtuneen käden kanssa mennä päivystykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loukkasin ranteeni pari vuotta sitten. En ottanut terveyskeskukseen yhteyttä kun en kuitenkaan olisi lääkäriin päässyt. Vajaa vuosi meni paranemiseen aikaa. Viimeinen oli puutunut peukalo joka meni ohi viimeiseksi.

Nyt tänä syksynä ranne oirehti. Vaan sekin meni ohi.

Loukkaantuminen on niitä harvoja asioita, joista voi päästä nopeasti lääkäriin. Yleensä kannattaa mennä suoraan päivystykseen.

yleensä kannattaa lukea ensin oman hyvinvointielueen sivuilta ohjeet hitoonhakeutumisesta eikä mennä suoraan päivystykseen

Siis kaadut liukkaalla kadulla ja alat netistä selvitellä, saako luultavasti murtuneen käden kanssa mennä päivystykseen.

Vaikka niiin. Tosin voihan ne hoitoonlähtökriteerit ja hoitopaikat lukea jo ennen tapaturmia, että tietää miten oma hyvinvointielue toimii. Ihan villi ajatus!  Ylipäätään on järkevää haalia yleissivistystä elämiseen. 

Eri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loukkasin ranteeni pari vuotta sitten. En ottanut terveyskeskukseen yhteyttä kun en kuitenkaan olisi lääkäriin päässyt. Vajaa vuosi meni paranemiseen aikaa. Viimeinen oli puutunut peukalo joka meni ohi viimeiseksi.

Nyt tänä syksynä ranne oirehti. Vaan sekin meni ohi.

Loukkaantuminen on niitä harvoja asioita, joista voi päästä nopeasti lääkäriin. Yleensä kannattaa mennä suoraan päivystykseen.

yleensä kannattaa lukea ensin oman hyvinvointielueen sivuilta ohjeet hitoonhakeutumisesta eikä mennä suoraan päivystykseen

Siis kaadut liukkaalla kadulla ja alat netistä selvitellä, saako luultavasti murtuneen käden kanssa mennä päivystykseen.

soitat numeroon 116117

https://116117.fi/ 

He ovat samoja ihmisiä, joille lääkäri ei anna sitä mitä haluavat. Niitä, joilla ei ole mitään terveydenhuollon koulutusta mutta tykkäävät lukea netistä ja ajatella omilla aivoilla.

Minua ei ole ikinä käännytetty Helsingissä pois julkisesta terveydenhuollosta. Myönnän, että osaan esittää asiani järkevästi , loogisesti ja rauhallisesti asioidessani terveydenhuollossa ja omaan normaalit käytöstavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä jotka asuu Turun, Tampereen, Helsingin tai Oulun ulkopuolella. Muualla lähin terveysasema 50-200km ja viikkojen ajan saannin päässä 

Helsingissä on Suomen heikoin pääsy terveyskeskukseen.

Mutta taitaa olla ilmaista siellä, muualla maksetaan käynneistä.

Lähdin hoitamaan asiaa julkisen terveydenhuollon kautta. Se, että pääsin hoitajamuurin läpi ensimmäiselle lääkärille, kesti kuukauden. En tavannut lääkäriä!  Sain maksusitoumuksen yksityiselle puolelle. Siellä lääkäri tutki ja laittoi labroihin todeten, että asuinkuntani korvaa vain osan labroissa ilman erillistä lähetettä. Oma prosessinsa oli hommata lähete. Lopulta labrat ja Maisan kautta tieto, ettei labroissa näy hälyttävää. Asia ei edennyt, vaikka minulla oli oireita. En tiedä, mitä olisi pitänyt sanoa tai tehdä eri tavalla. Päivystys olisi ollut täysin väärä paikka.

Oireet lisääntyivät ja lopulta menin yksityiselle ja sitå kautta tilanteeni otettiin vakavasti. Tuli diagnoosi, johon tarvitsen erikoissairaanhoitoa, lääkityksen ja seurannan. Jouduin olemaan pois töistä muutaman viikon kipeimmilläni. Olen lukenut, että monella diagnoosin saaminen kestää jopa vuosia. 

Ihme patti tulehtunut selässä. Ihon alla. Ei finni eikä paise. Kipuja. Ei pääse edes hoitajalle. Ensi viikolla voi taas soittaa. Jos sekään onnistuu. Luvataan soittaa takaisin mutta ei soiteta.

Niitä, joilla 

1. ei ole varaa yksityislääkäriin tai 

2. lähiseudulla ei ole yksityislääkäreitä

3. eivät ole läheistä sukua lääkäreille 

4. eivät tarpeeksi kärsivällisiä ja itsepäisiä, jotta läpäisevät hoitajaseulan.

Ei ole mitään 'hoitajaseulaa'. Asia on joko kiireellinen tai kiireetön. Kun ihminen kokee sairautta hän menettää rationaalisen kyvyn ajatella asioita ja kokee hätää, johon haluas vastuksen HETI. Jos kaikkea hoidetaan HETI, mikään yhdessä kerätty raha ei riittäisi. Luojan kiitos niitä portteja valvoo joku ammattilainen ja etenemme hoidossa näyttöön perustuvien prosessien mukaan.

Olen ollut hämmästynyt kuinka helposti lääkäriin on päässyt. Ilmeisesti Suomessa on tätä nykyä kahden kerroksen väkeä myös julkisella puolella. Toiset saa hoitoa, toiset ei. Toinen vaihtoehto on täysin epärealistiset odotukset.

Vierailija kirjoitti:

Niitä, joilla 

1. ei ole varaa yksityislääkäriin tai 

2. lähiseudulla ei ole yksityislääkäreitä

3. eivät ole läheistä sukua lääkäreille 

4. eivät tarpeeksi kärsivällisiä ja itsepäisiä, jotta läpäisevät hoitajaseulan.

kumppanini on lääkäri ja aina pitää lähteä lääkäriin, jos tulee jotain lääkärin tarvetta. Ei ole ohituskaistaa, jonotan siinä missä muutkin potilaat. Toki kumppanini osaa ammattitaitonsa turvin sanoa, että tarvitsenko lääkäriä vai en, mutta niin olen tähän asti minäkin, ilman lääkärin koulutusta.  Hän itse viime vuonna rikkoi kätensä ja lähti jonottamaan päivystykseen kuin muutkin potilaat. Oli kiireinen päivä ja sai lääkärin arvion joskus illalla, kas kun joutui hitaimpaan jonoon, koska kiireellisemmät menivät ohi. Ja ajatella. Ilman ruokaa hänkin oli, eikä valittanut, koska tiesi, että jos tulee leikkaus, niin pitää olla paastolla. Minulle soitteli sitten, kun tilanne oli ratkennut, että tuutko hakeen ja käytkö ennen tänne saapumista ostamassa kaupasta jotain kevyttä syötävää hälle. ja hänkin tosiaan sitten tuntee lääkäreitä sieltä ja täältä eikä silti päässyt ohituskaistalle eikä edes harkinnut yksityiselle menoa. 

mielestäni tuollainen kateelinen hölympöly pitää jättää pois.  Suomessa laki turvaa potilaan pääsyn lääkäriin ja laki myös määrittelee milloin pitää viimeistään saada yhteys terveyskeskukseen ja hoidon arviointiin. Jos sitä rikotaan, potilas voi siitä huomauttaa ja jos ei auta, potilas voi tehdä siitä valituksen. Ohjeet löytyy netistä.  Jos tk:hon ei pääse, potilas voi saada palvelusetelinn. Opetelekaa itsekin oikeutenne. Täällä vauvalla valittaminen ei asiaa ratkaise mitenkään. 

Aina tk:t tukossa kun nykyään joka yskäsystä ja ripulista tullaan  vaatiin lääkärille pääsyä.

t.hoitsu.