Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen suvussa ei ole juuri mitään juhlaperinteitä tai juhlavuutta
11.12.2025 |
Minusta on hirveän surullista, että mieheni perhe ja suku on niin perinneköyhää. Heillä ei ole koskaan ollut mitään erityisiä juhlatapoja, vaan juhla muistuttaa kovasti arkea. Mitään juhlavuutta ei ole missään.
Joulu nyt on selkein esimerkki. Omassa lapsuudenkodissani jouluksi koristeltiin talo, laitettiin jouluvalot pihalle, siivottiin, aattona sitten vähän siistimpää päälle, käydään haudoilla ja kauniisti katetun juhlapöydän ääressä nautitaan joulun ateria. Ei se pönötystä ollut, mutta tietynlainen juhlallisuus kuuluu asiaan. Mieheni kotona taas ei ole mitään joulukoristeita eikä mitään kummoisia jouluperinteitä. Jouluateria kyllä on, sekään ei jouluruokaa kun siitä eivät tykkää (mikä on ihan ok), mutta siitäkin ruuasta puuttuu juhlavuus, syödään tyyliin lihapullia ja perunamuusia. Mistään kattauksesta ei kannata edes puhua.
Tämä sama näkyy muissakin juhlissa, ei vain joulussa. Viime kuussa oli miehen isoisän hautajaiset. Se oli vain nopea siunaus ja kaikki kotiin, ei muistotilaisuutta, ei edes kahvittelua sukulaisten kesken. Puhe vainajasta tai ylipäätään vainajan muistelu olisi ihan ennenkuulumatonta. Se oli vain nopea toimitus ja takaisin kotiin katsomaan telkkaria.
Ja kun olemme järjestäneet omia juhliamme, kuten häitä ja lasten ristiäisiä, sinnekin miehen perhe tulee paikalle lahjoitta, arkivaatteissa, ihmettelemään kun on oikein juhlaruokaa ja ohjelmaakin vielä. Tuntuu, että he eivät vain ole tottuneet minkäänlaiseen juhlavaan tilaisuuteen tai mitenkään juhlimaan oikein mitään. Kaikki on vain sitä samaa arkista puurtamista. Tämä on hassua, koska ihmisinä he ovat oikein mukavia ja lämpimiä.
Kommentit (189)
Ex-aAnopin jouluissa oli kiva olla, oli perinteitä, juhlavuutta, hyviä ruokia tehtiin nyyttärimeinigillä jne. Nyt avoliitossa puolison vanhemmilla on toki jouluruoat mutta siihen se jääkin. Onneksi vietämme joulun kotina ja käymme sitten kahvilla joku muu päivä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juhlaperinteet ja juhlallisuudet ovat homehtuneita ja menneisyyteen jämähtäneitä ja etukäteen arvattavia. 🥱
Mitä se haittaa toisten erilaiset tavat kun viettää omaa joulua eikä yhteisössä. Nuorena voi olla vielä intoa täynnä järkätä juhlia mutta yleensä iän myötä se ihan kaikilla laantuu. Meillä on joulut asteikolla 1-10 enää kuuskymppisenä sellaisen 4 intoa. 😁 Herkutellaan vähän tavallista viikonloppua enemmän ja levätään pääasiassa. Ei kiinnosta minkään spektaakkelin, näytelmän esittämiset ja rituaalit.
Vierailija kirjoitti:
Tykkääkö joku oikeasti tuollaisesta juhlavuudesta?
Tykkää. Varsinkin lasten jälkeen on kunnia-asia opettaa heille erilaisia juhlatapoja, että osaavat käyttäytyä kaikissa tilanteissa. Meidän jouluun ja uuteen vuoteen kuuluu koristeet, siivous, kirkko (vaikka emme usko), lounaat hienoissa ravintoloissa. Kotona vaan vähän parempaa aamupalaa.
Juhlaperinteet ovat sivistysjuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ap sit muistaa, että ko. ihmiset ovat kasvattaneet aikuiseksi sen miehen, jonka olet puolisoksesi ja lastesi isäksi valinnut. Ihan vapaaehtoisesti vielä.
Kyllä muistan ja napisematta olen heidän joulupöydässä istunut, hyväksynyt että heillä on tämmöiset tavat ja omalla lapsuudenperheelläni erilaiset.
Miehelläni on onneksi erilainen asenne juhliin tätä nykyä. Hänkin tykkää laittaa joulua, leipoa yhdessä ja paistaa kinkkua. Kinkunpaistamisesta hän on saanut ihan oman perinteensä eikä siihen ole minulla puuttumista! Aina ei tarvitse tehdä samaa mitä lapsuudenperhe vaan luoda omia perinteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ex-aAnopin jouluissa oli kiva olla, oli perinteitä, juhlavuutta, hyviä ruokia tehtiin nyyttärimeinigillä jne. Nyt avoliitossa puolison vanhemmilla on toki jouluruoat mutta siihen se jääkin. Onneksi vietämme joulun kotina ja käymme sitten kahvilla joku muu päivä
Nyyttärimeiningillä?! :D Onpa hienot juhlat.
Kyllähän kutsuja nyt laittaa pöydän, eikä vieraat tuo omia ruokiaan tullessaan.
Itse olen laiska ja koska tänä vuonna sukulaisia tulee tänne, tilasin cateringista suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Kovin monia en tunne jolle ei joulu paljoa merkitsisi. Tuntui oikein kalsealta kun sanottiin että sehän on vain yksi viikonloppu. Monena vuonna olen laittanut joululiinan ja kynttelikön, kirkossa käyty ja syöty juhlavasti. Nykyään ei ole oikein tilaa. Jotain perinteitä aina säilytetty, ruoka ja lahjat.
Näitä jouluja ollut jolloin oltu töissä, se oli raskasta, mutta muistan silti lämmöllä.
Me saatetaan kuule joskus oikein repäistä ja laitettu liinaa ja kynttilään pöytään ihan torstai iltanakin, eikä vain kalenterin mukaan. Minusta ihmisten pitäisi löytää siitä ihan tavallisesta arjesta niitä pikku juttuja jotka tekee siitä vähän juhlavamman tai mennä kirkkoon ihan tavallisena sunnuntaina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkääkö joku oikeasti tuollaisesta juhlavuudesta?
Tykkää. Varsinkin lasten jälkeen on kunnia-asia opettaa heille erilaisia juhlatapoja, että osaavat käyttäytyä kaikissa tilanteissa. Meidän jouluun ja uuteen vuoteen kuuluu koristeet, siivous, kirkko (vaikka emme usko), lounaat hienoissa ravintoloissa. Kotona vaan vähän parempaa aamupalaa.
Juhlaperinteet ovat sivistysjuttuja.
No käytännön elämässä ne tarvittavat ulkoiset tieto-taidot oppii yliopistossa sitseillä. Niillä pärjää työelämän "hienommatkin" tilanteet mennen tullen.
Omissa kirjoissa kaikenlainen ylimääräinen säätäminen on työteliästä ja siitä kuuluu saada korvausta. Sen takia osallistun ko. tapahtumiin vain työnpuitteissa, missä siitä ei voi aina kieltäytyä. Voin siellä pukeutua etiketin mukaan, nostaa maljoja, tarvittaessa pitää jopa puheita. Leikkiä mukana siinä seremoniassa.
Mutta vapaa-ajalla...ei piru vie. On paljon parempaa ja hauskampaa tekemistä.
Jouluruuatkin on parhaimmillaankin keskinkertaista kuraa. Läheisen nepalilaisen ravintolan "lamb chili" + minttulassi voittaa sen myös jouluna 6-0.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkääkö joku oikeasti tuollaisesta juhlavuudesta?
Tykkää. Varsinkin lasten jälkeen on kunnia-asia opettaa heille erilaisia juhlatapoja, että osaavat käyttäytyä kaikissa tilanteissa. Meidän jouluun ja uuteen vuoteen kuuluu koristeet, siivous, kirkko (vaikka emme usko), lounaat hienoissa ravintoloissa. Kotona vaan vähän parempaa aamupalaa.
Juhlaperinteet ovat sivistysjuttuja.
Eli oman egon jatkeita joiden avulla päteä. Varsinkin somessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu suomalaisuuteen tuommoinen juhlavuus.
Tämä, pelkkää jenkki hupatusta tuommoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-aAnopin jouluissa oli kiva olla, oli perinteitä, juhlavuutta, hyviä ruokia tehtiin nyyttärimeinigillä jne. Nyt avoliitossa puolison vanhemmilla on toki jouluruoat mutta siihen se jääkin. Onneksi vietämme joulun kotina ja käymme sitten kahvilla joku muu päivä
Nyyttärimeiningillä?! :D Onpa hienot juhlat.
Kyllähän kutsuja nyt laittaa pöydän, eikä vieraat tuo omia ruokiaan tullessaan.
Itse olen laiska ja koska tänä vuonna sukulaisia tulee tänne, tilasin cateringista suoraan.
Kuule, se tarkoittaa sitä, että moni muukin osallistuu, kuin vain se yksi. Eikö tämä juuri ole hyvä tapa, ei ainakaan rasitu kukaan. Tuolla toisessa ketjussa huudetaan, kuinka joulun laittaminen yksin on niin rasittavaa. Ja kyllä, oli hienoja juhlia, siihenhän ei vaikuta se, kenen keittiössä se ruoka on tehty. Mun ei tarvitse käyttää cateringia, kun tykkään kokkailla ja osaan tehdä hyviä ruokia. Myös anoppi oli innokas kokki, joten yhdessä sovittiin, mitä kumpainenkin tekee. Ja mukavaa oli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkääkö joku oikeasti tuollaisesta juhlavuudesta?
Tykkää. Varsinkin lasten jälkeen on kunnia-asia opettaa heille erilaisia juhlatapoja, että osaavat käyttäytyä kaikissa tilanteissa. Meidän jouluun ja uuteen vuoteen kuuluu koristeet, siivous, kirkko (vaikka emme usko), lounaat hienoissa ravintoloissa. Kotona vaan vähän parempaa aamupalaa.
Juhlaperinteet ovat sivistysjuttuja.No käytännön elämässä ne tarvittavat ulkoiset tieto-taidot oppii yliopistossa sitseillä. Niillä pärjää työelämän "hienommatkin" tilanteet mennen tullen.
Omissa kirjoissa kaikenlainen ylimääräinen säätäminen on työteliästä ja siitä kuuluu saada korvausta. Sen takia osallistun ko. tapahtumiin vain työnpuitteissa, missä siitä ei voi aina kieltäytyä. Voin siellä pukeutua eti
Sä voit syödä nepalilaista niin paljon kuin napa vetää. Harmi jos et ole hyvää kotimaista ruokaa koskaan saanut
Vierailija kirjoitti:
Tämä vihreä aate on ta....anut kaiken ...... ei Joulua , ei isänmaata, ei kristilistä perinettä.... nautikaa nyt keitoksesta...
voivoi, olin lapsi 1960-luvulla, ei meilläkään ollut mitään juhlia. Ei koskaan.
EI joulua ei juhannusta...ei synttäreitä ei ripareiatkaan.
Osattiin sitä ilman vihreitäkin.
Tai kommareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkääkö joku oikeasti tuollaisesta juhlavuudesta?
Tykkää. Varsinkin lasten jälkeen on kunnia-asia opettaa heille erilaisia juhlatapoja, että osaavat käyttäytyä kaikissa tilanteissa. Meidän jouluun ja uuteen vuoteen kuuluu koristeet, siivous, kirkko (vaikka emme usko), lounaat hienoissa ravintoloissa. Kotona vaan vähän parempaa aamupalaa.
Juhlaperinteet ovat sivistysjuttuja.No käytännön elämässä ne tarvittavat ulkoiset tieto-taidot oppii yliopistossa sitseillä. Niillä pärjää työelämän "hienommatkin" tilanteet mennen tullen.
Omissa kirjoissa kaikenlainen ylimääräinen säätäminen on työteliästä ja siitä kuuluu saada korvausta. Sen takia osallistun ko. tapahtumiin vain työnpuitteissa, missä siitä ei voi aina kieltäytyä. Voin siellä pukeutua eti
Ruuat voi valita maun mukaan. Eri maissa syödään joulunakin eri ruokia. Fiksua maistella tai ainakin keskustella siitä mitä eri kulttuureissa syödään eri juhlapäivinä.
Mutta pöytätavat, kattaus ja muut opitaan kotona. Yliopistossa ne on ainakin omille lapsille jo peruskauraa. Työtilaisuuksien lisäksi valmistan lapset siihen, että osaavat käyttäytyä tulevien puolisoiden perhejuhlissa.
Parasta juhlapyhissä ja perinteissä on tietenkin yhdessäolo. Jouna esimerkiksi pelit ja elokuvat. Ihan sama mitä juhlitaan kunhan juhlitaan. Arkea on elämässä tarpeeksi muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mietin voisiko syy olla mieheni isoisän isässä, joka kuulemma oli lähtenyt jostain tiukasta uskonlahkosta. Ehkä sieltä ei vain siirtynyt sitten mitään juhlavia perinteitä eteenpäin. Sukupolvelta toiselle siirtynyt alitajuinen ajatus olla vain Herran harmaassa nuhteessa ja juhliminen on syntiä. Mutta ei mieheni perhe ole ollenkaan uskonnollinen, ja semmoinen virsien veisaaminenkin tai saarnaaminen olisi juhlavampaa kuin tuollainen arkinen oleminen.
Onneksi mieheni on minulta vähän oppinut juhlavuutta, vaikka nyt muistuttelen pistämään häihin puvuntakin päälle, mutta hän on tainnut oppia vähän nauttimaankin siitä, että "pröystäily" voi olla kivaakin.
(Aloittaja)
Tarkasti asian. Ovat Vihreiden kannattajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkääkö joku oikeasti tuollaisesta juhlavuudesta?
Tykkää. Varsinkin lasten jälkeen on kunnia-asia opettaa heille erilaisia juhlatapoja, että osaavat käyttäytyä kaikissa tilanteissa. Meidän jouluun ja uuteen vuoteen kuuluu koristeet, siivous, kirkko (vaikka emme usko), lounaat hienoissa ravintoloissa. Kotona vaan vähän parempaa aamupalaa.
Juhlaperinteet ovat sivistysjuttuja.No käytännön elämässä ne tarvittavat ulkoiset tieto-taidot oppii yliopistossa sitseillä. Niillä pärjää työelämän "hienommatkin" tilanteet mennen tullen.
Omissa kirjoissa kaikenlainen ylimääräinen säätäminen on työteliästä ja siitä kuuluu saada korvausta. Sen takia osallistun ko. tapahtumiin vain työnpuitteissa, missä siitä
voit syödä nepalilaista niin paljon kuin napa vetää. Harmi jos et ole hyvää kotimaista ruokaa koskaan saanut
Mä oonkin syöny parempaa ruokaa ku sä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkääkö joku oikeasti tuollaisesta juhlavuudesta?
Tykkää. Varsinkin lasten jälkeen on kunnia-asia opettaa heille erilaisia juhlatapoja, että osaavat käyttäytyä kaikissa tilanteissa. Meidän jouluun ja uuteen vuoteen kuuluu koristeet, siivous, kirkko (vaikka emme usko), lounaat hienoissa ravintoloissa. Kotona vaan vähän parempaa aamupalaa.
Juhlaperinteet ovat sivistysjuttuja.Eli oman egon jatkeita joiden avulla päteä. Varsinkin somessa.
Tämä!
Ai että nitä face, insta ymv. päivityksiä, missä on (selfie) kuva jostain geneerisestä joulukoristelusta mallia "hopeinen kuusi valkoisessa kodissa", tonttuhattu päässä ja iiiiihanaa huurrefiltteriä reunoilla. Huutonaurua aiheuttaa :D
Usein juuri nuorten äitien juttu. Samalla koko muu perhe, mukaanlukien se mies, joka haluaisi rauhassa pelata tietokoneella/pleikkaa ja juoda olutta, joutuu sietämään tätä sekoilua.
Uuden sukupolven versio "raivomutsi järjestää joulun" -epistolasta.
Vierailija kirjoitti:
Juhlaperinteet ja juhlallisuudet ovat homehtuneita ja menneisyyteen jämähtäneitä ja etukäteen arvattavia. 🥱
Eli mitä ehdotat tilalle? Olet vapaa pitämään ikävää keskenäsi tai keksimään muuta ajanvietettä. Juhla- ja muut perinteet pysyvät elossa, koska suurin osa ihmisistä pitää niistä harmaan arjen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkääkö joku oikeasti tuollaisesta juhlavuudesta?
Tykkää. Varsinkin lasten jälkeen on kunnia-asia opettaa heille erilaisia juhlatapoja, että osaavat käyttäytyä kaikissa tilanteissa. Meidän jouluun ja uuteen vuoteen kuuluu koristeet, siivous, kirkko (vaikka emme usko), lounaat hienoissa ravintoloissa. Kotona vaan vähän parempaa aamupalaa.
Juhlaperinteet ovat sivistysjuttuja.Eli oman egon jatkeita joiden avulla päteä. Varsinkin somessa.
Tämä!
Ai että nitä face, insta ymv. päivityksiä, missä on (selfie) kuva jostain geneerisestä joulukoristelusta mallia "hopeinen kuusi valkoisessa kodissa", tonttuhattu päässä ja iiiiihanaa huurrefiltteriä reunoilla. Huutonaurua aiheuttaa
Silloin ollaan alemman keskiluokan ytimessä. Sinäkin, jos ylipäätään olet somealustoilla joissa vastaavia postauksia jaetaan.
Alue: Aihe vapaa
Itsellä on n. 45ha metsää, missä nykyisellään n. 4000 kiintoa puuta nykyisellään (l: rahaa). Kirkkoon en ole kuulunut koskaan vaan pirunkestävä pakana olen aina ollut. Kuvailisin itseäni äärimmäisen konservatiiviseksi asenteiltani.
Ymmärrän omistamani metsän arvon ja vastuuni siitä sekä taloudellisesti että sen kattaman luonnon hyvinvoinnin osalta. Sitä kautta tulee myös jokavuotiset hirven- ja peuranlihat, kuten myös marjat ja sienet, pakastimiini.
Isänmaa on samalla tavalla lähellä kuin valtaosalla meistä. RUK on käyty aikanaan ja reservissä on pari nappulaa lisääntynyt laattaan. Aikanaan edustettu lähemmäs pari vuotta tätä maata ulkomailla niissä merkeissä myös. Nykyään isänmaan sotilaalliselle asialle menee edelleen n. viikko-kaksi per vuosi.
En tiedä, mitä tuo jouluhömpötys ja kristillinen perinne toisi lisää sitten.
Haiskahtaa vähän, ettei tiedä kirjoittajakaan. Eikä todennäköisesti edusta oikein mitään omalla selkärangallaan - paitsi nurkkapöytäistä vanhan miehen nurinaa.