Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen suvussa ei ole juuri mitään juhlaperinteitä tai juhlavuutta
11.12.2025 |
Minusta on hirveän surullista, että mieheni perhe ja suku on niin perinneköyhää. Heillä ei ole koskaan ollut mitään erityisiä juhlatapoja, vaan juhla muistuttaa kovasti arkea. Mitään juhlavuutta ei ole missään.
Joulu nyt on selkein esimerkki. Omassa lapsuudenkodissani jouluksi koristeltiin talo, laitettiin jouluvalot pihalle, siivottiin, aattona sitten vähän siistimpää päälle, käydään haudoilla ja kauniisti katetun juhlapöydän ääressä nautitaan joulun ateria. Ei se pönötystä ollut, mutta tietynlainen juhlallisuus kuuluu asiaan. Mieheni kotona taas ei ole mitään joulukoristeita eikä mitään kummoisia jouluperinteitä. Jouluateria kyllä on, sekään ei jouluruokaa kun siitä eivät tykkää (mikä on ihan ok), mutta siitäkin ruuasta puuttuu juhlavuus, syödään tyyliin lihapullia ja perunamuusia. Mistään kattauksesta ei kannata edes puhua.
Tämä sama näkyy muissakin juhlissa, ei vain joulussa. Viime kuussa oli miehen isoisän hautajaiset. Se oli vain nopea siunaus ja kaikki kotiin, ei muistotilaisuutta, ei edes kahvittelua sukulaisten kesken. Puhe vainajasta tai ylipäätään vainajan muistelu olisi ihan ennenkuulumatonta. Se oli vain nopea toimitus ja takaisin kotiin katsomaan telkkaria.
Ja kun olemme järjestäneet omia juhliamme, kuten häitä ja lasten ristiäisiä, sinnekin miehen perhe tulee paikalle lahjoitta, arkivaatteissa, ihmettelemään kun on oikein juhlaruokaa ja ohjelmaakin vielä. Tuntuu, että he eivät vain ole tottuneet minkäänlaiseen juhlavaan tilaisuuteen tai mitenkään juhlimaan oikein mitään. Kaikki on vain sitä samaa arkista puurtamista. Tämä on hassua, koska ihmisinä he ovat oikein mukavia ja lämpimiä.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Mikä pointti sulla tässä ap on? Anna heidän olla mitä he ovat, et voi heitä muuttaa. Tuskin he mitään surua kokevat juhlattomuudesta.
Miksi asioista ei voi keskustella jos tuo asia ap:tä mietityttää. Ilmiö on kiinnostava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu suomalaisuuteen tuommoinen juhlavuus.
Tämä, pelkkää jenkki hupatusta tuommoinen.
Ai, miksi sitten arkistot on pullollaan kansanomaisia juhlaperinteitä, jouluperinteitä ihan erityisesti? Jenkkihupatusta maassa piisaa (esim. tämä sivistysvastaisuus), mutta omien kansanperinteiden halveksunta on idioottimaista.
Meillä kotona oli hopeat ja juhla-astiat, hienot ruoat ja juhlavaatteet. Kaikkia juhlia juhlittiin perinteisesti.
Aikuisena meillä on aika lailla rennompi meininki, ja joskus koen huonoa omaatuntoa siitä, etten halua laittaa viimeisen päälle kaikkea. Mutta nautin joulusta ja muistakin juhlista ihan eri lailla, kun on kiireetöntä, ruoka on hyvää mutta kohtalaisen yksinkertaista ja asiat voi tehdä omassa tahdissaan.
Jokainen tavallaan, enkä lähtisi kenekään juhlamieltä tai sivistystasoa päättelemään siitä, miten hieno joulupöytä on.
Vierailija kirjoitti:
Mikä pointti sulla tässä ap on? Anna heidän olla mitä he ovat, et voi heitä muuttaa. Tuskin he mitään surua kokevat juhlattomuudesta.
Mikä pointti sulla on tulla vaatimaan joka aloitukseen pointtia. Älä lue, jos ei kiinnosta keskustella.
Mielestäni perinteiden ja juhlien unohtaminen ja pois jättäminen on huono asia. Elämisen mielekkyyden vuoksi arkeen tarvitaan vaihtelua. Iso juttu on myös kulttuurinen ymmärrys yhtenäisyys. Ymmärrys historiasta, omasta perinteestä ja näiden kaltaisten seikkojen ylläpito ja tiedostaminen on merkittävä osa yhtenäiskulttuuria, joka sattuu olemaan kansakuntien ja kansallisvaltioiden säilymisen elinehto. Ilman kansallisvaltiota en usko, että on olemassa myöskään nykyisen (pian menetetyn) kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhlatavat ovat sitä kulttuurin ydintä, joka perheissä on tarkoitus siirtää sukupolvelta toiselle. Juhlatavoilla selitetään esim. kulttuurin erityispiirteitä, arvoja tai vaikka uskontoa. Ihan jo juhlaruokien valikoimalla siirtyy paljon kulttuurista pääomaa nuoremmalle sukupolvelle. Itse ajattelen myös, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämmäksi koen, että juhlan on oltava oleellisesti eri asia kuin arki ja siihen kuuluu kaunis kattaus, juhlaruuat, kaunis pukeutuminen, hyvä ruoka. Olen ylempää keskiluokkaa.
Sinä ja kulttuurin ytimesi 🤦Itse olen iloinen, ettei tarvitse tehdä kaikkea samoin kuin edelliset sukupolvet.
Me tehdään miehen kanssa myös täysin toisin kuin mitä vanhempamme ja sukumme tekivät. Molempien suvussa on joulut aina olleet kamalat pönötysjuhlat ja sitä ennen on siivottu ja
Meillä on myös joulun lisäksi rento ja tunnelmallinen arki. Enkä me nuorempi sukupolvi osataan ottaa rennommin, eikä kaikki ole älytöntä raatamisen eetosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto tämän aloituksen motiivi nyt oli? Säälit miehesi sukua? He ovat nyt jotenkin alempi arvoisia? Ja nyt olet ylpeä, kun olet kouluttanut miehestäsi paremman juhlijan?
Sanoisin, että juhlaperinteet kertovat hyvin paljon yhteiskuntaluokasta. Ihan se miten vietetään juhlapyhiä ja muitakin lomia. Usein täällä hoetaan ettei oikea yläluokka välitä siitä miltä he näyttävät. Niin, ehkä arkena matkalla hevostalleille. Juhlapyhinä ovat hekin vimpan päälle. Vietettiin ne Suomessa tai Karibialla.
Eli ap halusi nostaa itseään ja laskea muita?
Onko joku yhteiskuntaluokka parempi kuin toinen? Se ettei tunnista arjen ja juhlan eroja kertoo tosin jotain älykkyysosamäärästä. Ainakin yli kolmekymppisillä. Nuoremmat saavat siimaa, kun kokevat vielä olevansa uniikkeja lumihiutaleita jotka tekevät kaiken ihan uudella tavalla kota kukaan muu ei ole tajunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yep. Tolun ja yleispuhditusaineen tuoksu saa vieläkin PTSD oireet laukeamaan. Niissä palaan jälleen aattoa edeltävään iltaan ja aaton aamuun, missä koko *evtin 250m2 huusholli piti puunata jokaista nurkkaa myöten putsplank. Siivojia ei tähän hommaan käytetty, vaikka muuten he hoitivat valtaosan siivoamisesta vuoden ympäri.
Sitä ennen paistettiin sekä koristeltiin per*eesti pipareita. Kukaan meillä ei tykännyt edes pipareista.
Jouluhan alkoi seremoniallisesti vasta kello 12 joulurauhan julistukseen, jolloin koristeltiin samalla kuusi.
Sen jälkeen vanhemmat häsläsivät keittiössä seuraavat tunnit, missä faijaa läksytettiin kuin toistaitoista apukokkia. Jossain välissä tuli joulupukki, vaikkei kukaan lapsistakaan siihen enää uskonut. Mutta jumal..ta sitä pukkia piti odottaa ja olla innoissaan! Kun lähes panttivangin asemassa ollut pukki vihdoin pääsi karkuunt tästä näytelmästä, päästiin seuraavaan osaan, eli ruokailuun. Siinä sitten syötiin alkukala- ja pateepöydät, kinkut ja laatikot sekä jälkiruuat. Tämä näytelmä kesti helposti sinne kello 19-20 korville.
Lopulta päästiin avaamaan lahjoja. Näistä piti erikseen muistaa kehua jokaista paketointia, tai muuten alkoi tunnelma synketä. Matriarkka itse tietysti saattoi hieman nyrpistellä nokkaa, kun faijan ostama koru ei vissiin taaskaan ollut kasvattanut velkataakkaa riittävästi.
Voin sanoa, että tätä nykyä en vietä joulua tasan mitenkään. Vaimo vähän laittaa maltillisesti asioita omasta halustaan. Lapset saavat lahjat vapaamuotoisesti päivällä, sitten pelaillaan heidän kanssaan kimpassa lautapelejä, tai jos kelit ja jäät kunnossa, käydään luistelemassa ymv. Sitten syödään pienimuotoisesti vähän perinneruokia, minkä jälkeen katsellaan hömppäohjelmaa sohvalla maaten. Siinä on ihan kaikki juhlafiilis, mitä itse kaipaan joulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto tämän aloituksen motiivi nyt oli? Säälit miehesi sukua? He ovat nyt jotenkin alempi arvoisia? Ja nyt olet ylpeä, kun olet kouluttanut miehestäsi paremman juhlijan?
Sanoisin, että juhlaperinteet kertovat hyvin paljon yhteiskuntaluokasta. Ihan se miten vietetään juhlapyhiä ja muitakin lomia. Usein täällä hoetaan ettei oikea yläluokka välitä siitä miltä he näyttävät. Niin, ehkä arkena matkalla hevostalleille. Juhlapyhinä ovat hekin vimpan päälle. Vietettiin ne Suomessa tai Karibialla.
Eli ap halusi nostaa itseään ja laskea muita?
Onko joku yhteiskuntaluokka parempi kuin toinen? Se ettei tunnista arjen ja juhlan eroja kertoo tosin jotain älykkyysosamäärästä. Ainakin yli kolmekymppisillä. Nuoremmat
Eli joku toinen yhteiskuntaluokka on parempi kuin toinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen ap iloinen sun puolesta että olet saanut juhlallisuuden ja lämminhenkisyyden samassa paketissa perintönä. Kaikilla ei näin ole ja joulu voi jollekin olla kauhistus. Ei tarvi olla sitä viinan kanssa lotraamista välttämättä, kauheaa toki sekin, vaan se kireä tunnelma jota ei vaan voi selittää jos sitä ei ole kokenut. Mun puoliso on sitä mieltä että heillä oli hienot joulut kun kukaan ei aattona juonut, sen jälkeen ei sitten ollut niin väliä kun onhan sitä kiva nähdä kavereita vaikka baarissa.
Tälläkin hetkellä harmittaa koko joulu ja kulutusjuhla. Katala se keräys missä joku ei muka voi mennä kouluun joulun jälkeen kun ei ole hienoja lahjoja mistä kertoa, paitsi tietty jos joku tai monta jokua vippaa vanhemmalle vähän rahaa. Itse haluaisin vain sytyttää kynttilän, olla verkkareissa ja syödä jotain hyvää. Lahjoillakin saa paljon mielipahaa jos on oppinut että niillä voi myös veetuilla toiselle. Pahoittelen mutta joulunvietto ei vaan ole mun juttu :(
Vierailija kirjoitti:
Meillä kotona oli hopeat ja juhla-astiat, hienot ruoat ja juhlavaatteet. Kaikkia juhlia juhlittiin perinteisesti.
Aikuisena meillä on aika lailla rennompi meininki, ja joskus koen huonoa omaatuntoa siitä, etten halua laittaa viimeisen päälle kaikkea. Mutta nautin joulusta ja muistakin juhlista ihan eri lailla, kun on kiireetöntä, ruoka on hyvää mutta kohtalaisen yksinkertaista ja asiat voi tehdä omassa tahdissaan.
Jokainen tavallaan, enkä lähtisi kenekään juhlamieltä tai sivistystasoa päättelemään siitä, miten hieno joulupöytä on.
Koska niitä juhla-astiastoja, kristallipikareita ja pöytähopeita sitten käyttää, jos ei juurikin juhlissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yep. Tolun ja yleispuhditusaineen tuoksu saa vieläkin PTSD oireet laukeamaan. Niissä palaan jälleen aattoa edeltävään iltaan ja aaton aamuun, missä koko *evtin 250m2 huusholli piti puunata jokaista nurkkaa myöten putsplank. Siivojia ei tähän hommaan käytetty, vaikka muuten he hoitivat valtaosan siivoamisesta vuoden ympäri.
Sitä ennen paistettiin sekä koristeltiin per*eesti pipareita. Kukaan meillä ei tykännyt edes pipareista.
Jouluhan alkoi seremoniallisesti vasta kello 12 joulurauhan julistukseen, jolloin koristeltiin samalla kuusi.
Sen jälkeen vanhemmat häsläsivät keittiössä seuraavat tunnit, missä faijaa läksytettiin kuin toistaitoista apukokkia. Jossain välissä tuli joulupukki, vaikkei kukaan lapsistakaan siihen enää uskonut. Mutta jumal..ta sitä pukkia piti odottaa ja olla innoissaan! Kun lähes panttivangin asemassa ollut pukki vihdoin pääsi karkuunt tästä näytelmästä, päästiin seuraavaan osa
Tämän suuntaisia kokemuksia on monella, yhteiskuntaluokasta riippumatta. Itse en ainakaan välitä jatkaa kaikkia perinteitä.
Olen duunarierheestä. Isovanhemmat olivat molemmat vaatimattomista oloista, mutta ei se estänyt heitä valmistelemasta ja viettämästä joulua kauniiden koristeiden ja hyvän ruuan kera. Jouluaattona lämmitettiin sauna normaalia aikaisemmin, jotta kaikki ehtivät saunoa ja sen jälkeen pukea ylleen siistimmät vaatteet ennen perinteistä jouluateriaa. Ja joulupukin tuloa. Kun pukki oli hommansa hoidellut, oli vuorossa hyvät joulukahvit. Jouluaamuna käytiin kirkossa ja tapanina mentiin kylään tai tuli vieraita.
Tosin minun lapsuudessani, siis isovanhempien ja vanhempien aikaan oli tapana ihan tavallisenakin lauantai-iltana ja sunnuntaina pukea paremmat vaatteet. Olisi ollut noloa kuljeskella viikonloppuisinkin työvaatteissa. Duunaritkin osasivat arvostaa hyviä tapoja ja juhlapäiviä. Osaksi se oli ehkä kansakoulukasvatuksen ansiota, mutta ei yksin sitä. Isoisä oli käynyt esim. vain kiertokoulua, mutta kai sieltäkin oli tarttunut sydämen sivistystä. Isoäidin äiti oli ollut nuorena piikomassa ns. paremmassa perheessä ja oli sieltä saanut monenlaista oppia, jota sitten pyrki soveltamaan omassa kodissaan, sikäli mikäli pystyi, kun aviomies oli sukulaistensa tavoin perso viinalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yep. Tolun ja yleispuhditusaineen tuoksu saa vieläkin PTSD oireet laukeamaan. Niissä palaan jälleen aattoa edeltävään iltaan ja aaton aamuun, missä koko *evtin 250m2 huusholli piti puunata jokaista nurkkaa myöten putsplank. Siivojia ei tähän hommaan käytetty, vaikka muuten he hoitivat valtaosan siivoamisesta vuoden ympäri.
Sitä ennen paistettiin sekä koristeltiin per*eesti pipareita. Kukaan meillä ei tykännyt edes pipareista.
Jouluhan alkoi seremoniallisesti vasta kello 12 joulurauhan julistukseen, jolloin koristeltiin samalla kuusi.
Sen jälkeen vanhemmat häsläsivät keittiössä seuraavat tunnit, missä faijaa läksytettiin kuin toistaitoista apukokkia. Jossain välissä tuli joulupukki, vaikkei kukaan lapsistakaan siihen enää uskonut. Mutta jumal..ta sitä pukkia piti odottaa ja olla innoissaan! Kun lähes panttivangin asemassa ollut pukki vihdoin pääsi karkuunt tästä näytelmästä, päästiin seuraavaan osa
Apua, noita joulumuistoja 😂
Ymmärrän ap, tuollainen kieltämättä latistaa omaakin juhlatunnelmaa. Jotkut ovat tuollaisia, etteivät saa aikaan koskaan mitään. Menevät päivästä toiseen samalla kaavalla, eikä arki erotu juhlasta. On vain hyväksyttävä, että olemme erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kotona oli hopeat ja juhla-astiat, hienot ruoat ja juhlavaatteet. Kaikkia juhlia juhlittiin perinteisesti.
Aikuisena meillä on aika lailla rennompi meininki, ja joskus koen huonoa omaatuntoa siitä, etten halua laittaa viimeisen päälle kaikkea. Mutta nautin joulusta ja muistakin juhlista ihan eri lailla, kun on kiireetöntä, ruoka on hyvää mutta kohtalaisen yksinkertaista ja asiat voi tehdä omassa tahdissaan.
Jokainen tavallaan, enkä lähtisi kenekään juhlamieltä tai sivistystasoa päättelemään siitä, miten hieno joulupöytä on.
Koska niitä juhla-astiastoja, kristallipikareita ja pöytähopeita sitten käyttää, jos ei juurikin juhlissa?
Itse ratkaisin tuon ongelman myymällä aikanaan saamani omat "lahjahopeat" kuin myös vanhemmilta jääneet perintökihvelit ja astiastot. Ei niistä nyt irronnut kuin jotain tonnin pintaan, mutta enemmän iloa oli siitä rahasta muutoin kuin niissä kaapissa ja varastossa tilaa vieneistä romuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto tämän aloituksen motiivi nyt oli? Säälit miehesi sukua? He ovat nyt jotenkin alempi arvoisia? Ja nyt olet ylpeä, kun olet kouluttanut miehestäsi paremman juhlijan?
Sanoisin, että juhlaperinteet kertovat hyvin paljon yhteiskuntaluokasta. Ihan se miten vietetään juhlapyhiä ja muitakin lomia. Usein täällä hoetaan ettei oikea yläluokka välitä siitä miltä he näyttävät. Niin, ehkä arkena matkalla hevostalleille. Juhlapyhinä ovat hekin vimpan päälle. Vietettiin ne Suomessa tai Karibialla.
Eli ap halusi nostaa itseään ja laskea muita?
Onko joku yhteiskuntaluokka parempi kuin toinen? Se ettei tunnista arjen ja juhlan eroja kertoo tosin jotain älykkyysosamäärästä. Ainakin yli kolmekymppisillä. Nuoremmat
Suurin osa ihmisistä on älyllisesti laiskoja ja heidän älykkyysosamäärä perustuu siihen minkä he ovat oppineet olevan älykkyyden merkki.
Sellaista se on ap kun pitää tyytyä mieheen joka on alinta sosiaaliluokkaa. Samaa alinta taidat olla sinäkin koska kukaan oikea ihminen ei kanssasi naimisiin mennyt, surkimukseen jouduit tyytymään. Olet säälittävä roska.
Me vietämme raflaavia juhlia joissa jokaisella on huoliteltu dekoltee.
Alue: Aihe vapaa
Me tehdään miehen kanssa myös täysin toisin kuin mitä vanhempamme ja sukumme tekivät. Molempien suvussa on joulut aina olleet kamalat pönötysjuhlat ja sitä ennen on siivottu ja puunattu talo lattiasta kattoon kaappeja myöten. Aattona pakko ollut aina olla samoja ruokia tarjolla, pönötetään juhlatamineissa yms.
Ekan joulumme yhdessä mekin vietimme niin mutta sitten hoksasimme että eihän sen pakko ole tälläistä olla, voimme pitää millaisen joulun haluamme, ja nykyisin meillä on todella rento ja tunnelmallinen joulu.