Lue keskustelun säännöt.
Mies ja ex sopivat lapsiviikonloppujen muutoksista keskenään
08.12.2025 |
En keksinyt mitään järkevää otsikkoa, mutta minua on alkanut harmittamaan, kun mies vaihtaa lapsiviikonloppujaan jatkuvasti exän toiveesta ja ilmoittaa minulle asiasta ehkä päivää ennen lasten tuloa.
Ymmärrän kyllä, että välillä tulee muutoksia ja niille ei voi mitään, mutta näitä tulee vähintään kerran kuussa ja useamman kerran olen joutunut omat suunnitelmani perumaan. Esimerkiksi lokakuussa olin sopinut parin kaverini kanssa illanvietosta kotonamme, mutta mies ilmoittikin että hänen lapsensa (yläasteikäisiä) tulevat viikonloppuna, joten mieluummin peruin illanvieton, koska mielestäni ei ole ok juoda alkoholia lasten ollessa paikalla enkä olisi muutenkaan voinut viettää sellaista rentoa iltaa ystävieni kanssa, kun varmasti olisi pitänyt miettiä kuka kuuntele juttujamme.
Tuntuu vaan ikävältä, että minulla ei ole koskaan mitään sananvaltaa näihin muutoksiin. Tiedän, ettei ole kyse minun lapsistani mutta kai minullakin on jokin oikeus joskus olla rauhassa kotona.
Vähän pelkään jo etukäteen etten tule mitään myötätuntoa saamaan, mutta kertokaa vaikka sitten vinkkejä miten jaksaisin tilannetta paremmin. Olen sanonut miehelle, että olisi kiva kuulla muutoksista heti kun hän niistä kuulee, mutta ne välillä tulevat ainakin miehen mukaan hänenkin tietoon vasta päivää ennen.
Kommentit (439)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isänä linjaan, että lapseni ovat aina tervetulleita kotiini.
Jos tämä ei naisystävälleni sovi, hän on vapaa lähtemään.
Sinun kotiisi? Eikö naisystävällesi ole kotia ollenkaan?
Kumpi on sinusta tärkeämpi: oma lapsi vai puoliso? Kyllä minulla ja monella muulla menee ne lapset muiden ihmisten edelle ja niin kuuluukin olla
Selvä, se on sinun näkökulmasi, mutta silloin ei kannata ottaa itselleen puolisoa. Puoliso on hiukan eri kuin "muut ihmiset". Hänellä pitää olla sananvaltaa siihen, mitä kotonaan ja arisuhteessa tapahtuu. Ilmiselvästi sinun puolisollasi sitä ei ole tai olisi. Tuollainen asenne ei ennusta hyvää parisuhteelle. Tai sitten otat aina puolisoksi täyden lapasen, joka sekään ei ole kovin aikuismainen suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP tässä.
Haluan nyt vielä korostaa, että en ole koskaan kieltänyt lapsia tulemasta eikä se ole oikeutenikaan. Pointtini on se, että näitä viikonloppuja siirretään exän menojen takia jatkuvasti. Lapset eivät ole pyytäneet, että voisivatko tulla silloin ja silloin ja tottakai voisivat. Ei ole kyse siitä vaan nimenomaan siitä, että exällä saa olla menoja ja säätöä monta kertaa kuukaudessa ja haluaisin että edes minun mielipidettäni kysyttäisiin näihin muutoksiin. Lapsilla ei ole kavereita täällä meidän kotonamme, joten he kyllä ovat koko viikonlopun meillä aina kotona. Miehen ex muutti tältä seudulta pois heidän eronsa aikoihin vuosia sitten ja he siis erosivat yli 5 vuotta ennen kuin edes tapasin miehen.
Toinen asia, mistä en ensin ajatellut sanoa mitään mutta kerrotaan nyt sitten samalla. Nämä miehen lapsiviikonloput ovat minulle ihan älytön rahareikä. Aina silloin pitää keksiä jotain kivaa tekemistä (ja mikäs siinä, kivahan se on yhdessä tehdä jotain), mutta mies ei lähes koskaan maksa niistä mitään. Hän laittaa lapsensa kysymään minulta, että voidaanko ostaa sitä, mennä sinne tai tehdä sitä ja tätä. Haluan ihan oikeasti olla kiva näille lapsille, joten useimmiten suostun. Mutta alkaa minullakin tulla rahatilanne vastaan.
On ollut myös tilanteita, että olen sopinut vaikka vieväni kummilapseni shoppailemaan ja syömään ja yhtäkkiä viikonloppu vaihtuu miehen viikonlopuksi ja miehen lapset haluavat mukaan. Tietysti he voivat tulla, mutta mies ei maksa senttiäkään sitten kuluista, joten yhtäkkiä minulla onkin sitten useamman lapsen esim. leffaliput ja ruokailut maksettavana. Näistä olen sanonut miehelleni ja sitten siitäkin tulee riita ja vastaus on, että ei sitten tehdä mitään kivaa tai että seuraavalla kerralla minun täytyy sanoa etteivät hänen lapsensa saa tulla mukaan. Ei sekään tunnu minusta kivalta.
Olen jopa lopettanut kauppaan mukaan lähtemisen näinä viikonloppuina, koska mies menee silloin kassalla kiireellä pakkaamaan tai "unohtaa" lompakon kotiin, kun on ensin luvannut kaupasta ummet ja lammet lapsilleen. Ja kyllä, mies tietää etten voi maksaa aina näin paljoa kaikesta ja se ei ole reilua, mutta ei näytä muuttavan tapaansa.
-AP
Ja AP jatkaa vielä tuohon marttyyriasiaan. Minulla on kiva koti, minusta on kiva järjestää juhlia. Jos kerran vuodessa kutsun kaverit kylään istumaan iltaa, niin enkö voi sitten viettää sitä iltaa kotona? Ei minusta ole kiva lähteä mihinkään ravintolaan vaan tykkään laittaa ruokaa ja pyytää kaverit luokseni. Eikä ihan yllättäen aina voi lähteä jonkun toisen kotiin, jos on sovittu jotain muuta jo aiemmin.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen äitipuoli ja ei onnistuisi minun kodissani. Tämä on myös minun kotini, minä maksan puolet kuluista (myös bonuslaten kuluja) ja minä olen se, kenen kanssa ensisijaisesti keskustellaan suunnitelmien vaihdosta. Ei eksän eikä lasten. Jos tämä ei miehelle kävisi, niin saisi etsiä itselleen uuden kodin ja uuden suhteen.
Eikä kyse ole mistään lasten sorsimisesta tai mistään sellaisesta, rakastan bonuslapsiani ja tottakai tämä on heidänkin kotinsa, mutta mies on parisuhteessa minun kanssani ja asuu minun puoliksi omistamassani kodissa, joten minä olen se, kenen kanssa sovitaan ja keskustellaan. Piste. Älä suostu ap kynnysmatoksi, kyseessä on sinun kotisi josta sinä maksat puolet. Jos mies ei tätä suostu ymmärtämään, niin ukko vaihtoon.
On nimittäin aivan perusasia uuspe
Ja taas yksi jonka aivot ovat lentäneet ikkunasta ulos. Serkkuni itseassa kuuluu perheeseeni ja minun kotini on avoin perheeni jäsenille, eikö niin? Ja missä vaiheessa muuten sanoin, että lapsien olo meillä olisi tarkkaan rajattua ja että lapset eivät saa tulla meille? Hoksaatko edes itse millaisia valheellisia mielikuvia rakennat mielessäsi minun tilanteestani ihan vain siitä syystä, että kehtaan ilmoittaa naisena, että vaadin miestä keskustelemaan ja päättämään yhdessä kanssani minunkin elämääni ja kotiani koskevista asioista? Tajuatko edes itse, kuinka vääristyneellä tavalla tarkastelet asioita?
Millä tavalla siis se, että hyvässä parisuhteessa keskustellaan, kommunikoidaan ja päätetään yhdessä asioista tarkoittaa sitä, että lapsien tulo on kielletty tai lapsien olo on hyvin rajattua? Meneekö ydinperheissäkin niin, että jos vanhemmat keskustelevat ja tekevät päätökset yhdessä, niin lapset ovat kaltoinkohdeltuja ja lapsilla ei ole kotia?
Ja ap:n tapauksessa mies on lapsineen muuttanut ap:n omistamaan kotiin, mistä ap omistaa 80 %. Oletko todella sitä mieltä, että mies saa yksinvaltiaana päättää kaikesta ja naiselle vain ilmoitetaan kaikista päätöksistä (jos ilmoitetaan)? Suostuisitko sinä sellaiseen parisuhteeseen, missä mies määrää ja sinä olet hiljaa koska sinulta ei kysytä ja sinulle ei puhuta? Onko se mielestäsi terveen ja tasapainoisen parisuhteen perusta?
No oliko ihan pakko ängetä yhteen asumaan tuossa elämän vaiheessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruminen oli sinun ratkaisusi. Tapaamisen ystävien olisi voinut järjestää jonkun toisen luona, ravintolassa, jne...
Tätä minäkin ihmettelen. Miksi AP haluaa olla marttyyri, eikä vain vaihtanut tapaamisen paikkaa. Ei mulle kävisi mielessäkään, jos olisin AP.n mies että AP peruu tapaamisen. Olisin ajatellut että asia vain ratkaistaan jotenkin muuten. Ei sen kummempaa.
Kyllä AP.lle nyt on ongelma se, että miehellä on lapsia ylipäätään.
Ongelma on se, että mies ei sano exälleen vastaan ja pidä uuden perheensä ja puolisonsa puolia. Mikä parisuhde sellainen on, jossa aina vaihdetaan suunnitelmia entisen vaimon tai miehen tahdon mukaan? Ei ole tarkoitus kun erotaan, että hamaan maailman tappiin exä edelleen sanelee miten jatkossa kahdessa eri perheessä toimitaan. Ydinperhe on kokonaan eri kun on vain se yksi koti. Mutta uusperheessä on kahden eri kodin suunnitelmat ja niiden kanssa sovitaan ja neuvotellaan kun tulee jo sovittuun asiaan muutos. Ei sanella vanhasta perheestä tai taivuta aina vain toiseen suuntaan. Kun on tehty sopimus ensisijaisesti sitä noudatetaan, ihan jo selvyyden vuoksi myös lapsille.
Tämänhän jokainen aikuinen ymmärtää, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
AP tässä.
Haluan nyt vielä korostaa, että en ole koskaan kieltänyt lapsia tulemasta eikä se ole oikeutenikaan. Pointtini on se, että näitä viikonloppuja siirretään exän menojen takia jatkuvasti. Lapset eivät ole pyytäneet, että voisivatko tulla silloin ja silloin ja tottakai voisivat. Ei ole kyse siitä vaan nimenomaan siitä, että exällä saa olla menoja ja säätöä monta kertaa kuukaudessa ja haluaisin että edes minun mielipidettäni kysyttäisiin näihin muutoksiin. Lapsilla ei ole kavereita täällä meidän kotonamme, joten he kyllä ovat koko viikonlopun meillä aina kotona. Miehen ex muutti tältä seudulta pois heidän eronsa aikoihin vuosia sitten ja he siis erosivat yli 5 vuotta ennen kuin edes tapasin miehen.
Toinen asia, mistä en ensin ajatellut sanoa mitään mutta kerrotaan nyt sitten samalla. Nämä miehen lapsiviikonloput ovat minulle ihan älytön rahareikä. Aina silloin pitää keksiä jotain kivaa tekemistä (j
Ap, mies on loinen, hän käyttää sinua törkeästi hyväksi. Nyt ihan oikeasti, pyydät miestä muuttamaan pois ja etsimään oman kodin ja mies vastaa kaikista lapsiinsa liittyvistä kuluista tästä eteenpäin yksin. Olet taloudellisen ja henkisen väkivallan uhri, miehesi on oikea loismato.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No oliko ihan pakko ängetä yhteen asumaan tuossa elämän vaiheessa?
Mieshän se änkesi ap:n omistamaan kotiin. Mikä pakko miehellä oli ängetä naisen omaan kotiin elätiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No oliko ihan pakko ängetä yhteen asumaan tuossa elämän vaiheessa?
Mieshän se änkesi ap:n omistamaan kotiin. Mikä pakko miehellä oli ängetä naisen omaan kotiin elätiksi?
Tuliko oikein aseella uhaten, vai onko ap tahdoton tossu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ap kysymys? Miksei yläaste ikäidet lapset muka voisi olla kotona krskenään sen leffan ajan? Tuskin tarvitsevat mitään jatkuvaa holhoamista.
Ydinperheellisen näkökulma keskusteluun: meillä lapset asuu jatkuvasti yhdessä kodissa ja aikuisten ja perheen menot suunnitellaan tästä lähtökohdasta. Ei ole mitään "lapsivapaita".
Mekin onnistumme kutsumaan ystäviä kylään ja elämään ihan normaalia elämää, lapsista huolimatta (??) ja jopa alkoholiakin joskus juodaan (!!).
Yläasteikäiset eivät kaipaa seuraneitejä tai viihdyttäjiä jatkuvasti, joten mitä tuonikäiset vaikuttavat aikuisten menoihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, sinua kusetetaan oikein huolella. Tässä vaiheessa ei pitäisi 'alkaa harmittamaan', tässä vaiheessa pitäisi alkaa kantamaan miehen tavaroita uuteen osoitteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset ei käy lainkaan isällään, isä tulee meille. Tästä ei ole kerrottu miehen nyxälle, koska riitahan siitä tulisi. Sen verran on lapsia ohjeistettu, että eivät laita isästä mitään tietoja someen, nyxä luulee miehen olevan mökillä tai vanhempiensa apuna.
Miehestä ei ollut katkaisemaan välejään lapsiin, vaikka nyxä niin vaati. Tehtiin sitten tällainen systeemi ja meillä se toimii. Lapset ensin vaikka vanhemmat on eronneet!
Mitä helvettiä :D Toimii hyvin kun mies pettää panoaan lastensa kanssa! Hyi fittan mitä roskaa tämä maa päällään kantaakaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruminen oli sinun ratkaisusi. Tapaamisen ystävien olisi voinut järjestää jonkun toisen luona, ravintolassa, jne...
Tätä minäkin ihmettelen. Miksi AP haluaa olla marttyyri, eikä vain vaihtanut tapaamisen paikkaa. Ei mulle kävisi mielessäkään, jos olisin AP.n mies että AP peruu tapaamisen. Olisin ajatellut että asia vain ratkaistaan jotenkin muuten. Ei sen kummempaa.
Kyllä AP.lle nyt on ongelma se, että miehellä on lapsia ylipäätään.
Ongelma on se, että mies ei sano exälleen vastaan ja pidä uuden perheensä ja puolisonsa puolia. Mikä parisuhde sellainen on, jossa aina vaihdetaan suunnitelmia entisen vaimon tai miehen tahdon mukaan? Ei ole tarkoitus kun erotaan, että hamaan maailman tappiin exä edelleen sanelee miten jatkossa kahdessa eri perheessä toimitaan. Ydinperhe on
Ei näytä ymmärtävän. Olen oileasti hämmästynyt miten mielenvikaisia ja itsekkäitä monet naiset ja äidit näissä asioissa näköjään ovat. Minäkin olen äiti ja ei kävisi mielessäkään pompotella miestä eron jälkeen, jos sellainen tulisi. Haloo äidit, ei se ex mies ole teidän egonne jatke ja palveluskoira jonka pitää aina tulla kun vihellätte. Todella mielenvikaista porukkaa, ei voi muuta sanoa. Lapsia käytetään vallankäytön välineenä, viis siitä millaista psyykkistä vauriota tuollaisesta lapsille tulee.
Vierailija kirjoitti:
En mä ainakaan vaihdellut miten sattuu, omat menot olis peruuntunut vähän väliä eksän mukaan pomppiessa.
Jaa, itse näin parisuhteessa lapsen isän kanssa joudun sopimaan tietysti kaikki menot niin, että lapset ovat kotona tai hoidossa isovanhemmilla. Kai samalla tavalla voi asiat ottaa huomioon eronneena?
Sopimus lasten tapaamisesta on tehty ja sopimuksesta pidetään kiinni. Tuossapa se kaikista yksinkertaisin Toimintamalli, ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Ydinperheellisen näkökulma keskusteluun: meillä lapset asuu jatkuvasti yhdessä kodissa ja aikuisten ja perheen menot suunnitellaan tästä lähtökohdasta. Ei ole mitään "lapsivapaita".
Mekin onnistumme kutsumaan ystäviä kylään ja elämään ihan normaalia elämää, lapsista huolimatta (??) ja jopa alkoholiakin joskus juodaan (!!).
Yläasteikäiset eivät kaipaa seuraneitejä tai viihdyttäjiä jatkuvasti, joten mitä tuonikäiset vaikuttavat aikuisten menoihin
Ydinperheellisenä äitinä todellakin toivon, että teillä ei alkoholia juoda ja vietetä ystävien kanssa illanistujaisia niin, että lapsen pyörivät siellä joukossa. Suomessa on jo ihan liikaa lapsia, joilla on lasinen lapsuus. Ja kyllä meillä ydinperheessä lapsivapaat onnistuvat jos lapset ovat jossain muualla hoidossa. Ja todellakin ovat muualla, jos meillä vietetään aikuisten iltaa. Tekee muuten ihan hyvää parisuhteellekin järjestää välistä kahdenkeskeistä aikaa miehen kanssa, tai ystäväpariskuntien. Ihan vinkki vitosena ettei tarvitse sitten ihmetellä, että miten tämäkin liitto päättyi eroon.
Ap, sanot: minullakin on jokin oikeus joskus olla rauhassa kotona.
Rauhassa oleminen ei tarkoita sitä että muut eivät saa olla omassa kodissa. Surettaa lasten puolesta tällainen aikuisen itsekkyys.
Vierailija kirjoitti:
Isänä linjaan, että lapseni ovat aina tervetulleita kotiini.
Jos tämä ei naisystävälleni sovi, hän on vapaa lähtemään.
Tämä kirjoitus sai paljon alapeukkuja. Aika lapsivihamielistä. Tarvitseeko ihmetellä että miksi syntyvyys laskee.
Tätä minäkin ihmettelen. Miksi AP haluaa olla marttyyri, eikä vain vaihtanut tapaamisen paikkaa. Ei mulle kävisi mielessäkään, jos olisin AP.n mies että AP peruu tapaamisen. Olisin ajatellut että asia vain ratkaistaan jotenkin muuten. Ei sen kummempaa.
Kyllä AP.lle nyt on ongelma se, että miehellä on lapsia ylipäätään.