Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (1631)
Vierailija kirjoitti:
Suuri ongelma minkä näen tässä keskustelussa on nimenomaan asenne siitä, että miehen pitää saada valita mitkä kotityöt ovat hänelle mieluisimpia. Luonnollisesti, jonkinlainen jako kotitöissä on aina, ja on hyvä jos työt saadaan jaettua sen mukaan mikä on kenellekin mieluista. Mutta todella monet ehdotukset unohtavat täysin, että naisella pitäisi olla yhtä paljon sananvaltaa sanoa, mitkä ovat hänelle mieluisia tehtäviä ja mitä hän ei vain hoida. Nyt tuntuu, että monet ehdotuksista ovat aivan puhtaasti sitä, että miehen tulee antaa valita vapaasti aivan mitä hän tahtoo kotitöistä, ja naisen tulee kiltisti hymyillen tehdä kaikki loput (myös ne mitä ei missään nimessä haluaisi) koska kyllähän se kiltti mies jo niin ystävällisesti suostui poimimaan ne kirsikat siitä kakun päältä.
Ei taida olla kovin hyvät vuorovaikutustaidot parisuhteessa, jos näin toimitaan. Vaimoni inhoaa wc:n pesua ja itselleni kylppärin jynssäys podcasteja kuunnellessa on mieluista hommaa. Siksi suhteessa keskustellaan.
Näytin tätä keskustelua vaimolleni ja yhdessä naurettiin tälle lastenvaatteista uhriutumiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokaista lasta kiinnostaa, jos kaikilla muilla on nätit juhla-asut ja itsellä se likainen collegepuku. Ihmeellistä, että jotkut luulevat ettei lapset havainnoi ympäristöä.
Ja on olemassa myös juhlatilaisuuksia, joihin meneminen arkipuvussa on kyllä häväistys.. Vaikkapa hautajaiset. Isäni ei ikinä kehtaisi esiintyä niin suurta arvokkuutta vaativassa tilaisuudessa arkivaatteissa. Eikä kyllä miehenikään.
Ja oletan, että häpeäisivät silmät päästään, jos lapsetkin olis puettu välinpitämättömästi.
No tää on osa tapa-kasvatusta. Joissain perheissä vastustetaan kaikin tavoin asiallista pukeutumista. Mieluummin verkkareissa tai farkuissa ihan kaikkialle. Ja toiset nähdään sit snobeina. Mut jos ei kykene pukeutumaan tilaisuuden vaatimalla tavalla, voi se aiheuttaa vielä enemmän epäkiv
Asiallinen pukeutuminen tilaisuuden vaatimalla tavalla ja hyvät käytöstavat ovat hieman eri asia kuin lasten somistelu pikku merimiespukuihin ja etikettilarppaus tavallisessa keskiluokkaisessa perheessä.
T. Kokenut itse lapsena. Ei ollut kivaa.
Mille uhritutumiselle? Onhan tuo nyt ihan naurettavaa, jos aikuinen ihminen ei omatoimisesti, sukupuolesta riippumatta, osaa ostaa lapselle asiallisia, tarkoituksenmukaisia ja oikeankokoisia vaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokaista lasta kiinnostaa, jos kaikilla muilla on nätit juhla-asut ja itsellä se likainen collegepuku. Ihmeellistä, että jotkut luulevat ettei lapset havainnoi ympäristöä.
Ja on olemassa myös juhlatilaisuuksia, joihin meneminen arkipuvussa on kyllä häväistys.. Vaikkapa hautajaiset. Isäni ei ikinä kehtaisi esiintyä niin suurta arvokkuutta vaativassa tilaisuudessa arkivaatteissa. Eikä kyllä miehenikään.
Ja oletan, että häpeäisivät silmät päästään, jos lapsetkin olis puettu välinpitämättömästi.
No tää on osa tapa-kasvatusta. Joissain perheissä vastustetaan kaikin tavoin asiallista pukeutumista. Mieluummin verkkareissa tai farkuissa ihan kaikkialle. Ja toiset nähdään sit snobeina. Mut jos ei kykene pukeutumaan tilaisuuden vaatimalla tavalla, voi se aiheuttaa vielä enemmän epäkiv
Tapakasvatus on yhdyssana. Ja puhekielellä kirjoittaminen on vulgaaria.
Vierailija kirjoitti:
Jäi pointtini näemmä ymmärtämättä, no rautalangasta pikaisesti ennen seuraavaa teamsia. Se, että molemmat osallistuvat tasapuolisesti on seurausta heti alusta a
Tai sit veljesi myös ymmärsi ottaa aktiivisempaa roolia uudessa parisuhteessa. Tällaisissa ulostuloissa on sisäänkirjoitettuna se, että kaikki riippuu siitä, millainen nainen on. Mies sit on statisti tai sit hyvä aktiivinen vain sen mukaan, miten nainen toimii. Mies on siis joka tapauksessa ohjattava, ei itseohjautuva. Minusta tuo on surullinen näkemys.
Oma mies ei ole koskaan jäänyt odottamaan, minkä roolin hänelle annan. Ei häntä ole kiinnostanut, jos olen ollut eri mieltä lasten vaatteiden yhteensopivuudesta. Hän on ottanut isän roolin sen mukaan, mikä on hänestä se oikea tapa. Ei ole minun asiani häntä opettaa.
Keskustella kyllä voimme, ja pitääkin. Molemmat voivat olla oikeassa tai väärässä. Tärkein on kuitenkin lapsen paras, molemmille. Tietenkin.
Kaikki riippuu siitä miten kumpikin suhtautuu toisiinsa, kuinka antavat toisillensa vastuuta yhteisestä perheestä. Ikävä kyllä aika monesti naiset tekevät lapsista ja kodista oman projektinsa, sujahtavat tuohon moodiin pitkillä äitiys- ja vanhempaisvapaillaan. Eivät ANNA miehelle mahdollisuutta olla myös se liidaaja. Sinä annat, hyvä. Monet kehittävät niin vahvat omat rutiinit, fiksoituvat ajattelemaan omaa ajatustaan sinä oikeana eivätkä edes tajua tuota. Sivusta seuraten on säälittänyt kuinka miehen tekemiset mitätöidään. Kuka mies kykenee metailemaan kun naisella on niin selvä yksi ainoa vaihtoehto mielessään kuinka asiat pitää mennä. Miettikääpä itse jotain naisystäväänne, joka hoitaa omat lapsensa hienosti mutta jolla hieman eri tavat kuin teillä, mitä sanoisitte jos hän metailisi teidän puolesta teidän perheessänne? Tulisiko väärä haalari, vääränlaiset synttärijuhlat ja ihan väärät ruuat kaupasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mille uhritutumiselle? Onhan tuo nyt ihan naurettavaa, jos aikuinen ihminen ei omatoimisesti, sukupuolesta riippumatta, osaa ostaa lapselle asiallisia, tarkoituksenmukaisia ja oikeankokoisia vaatteita.
Kuka määrittelee, mikä on asiallista?
Äiti tietysti määrittelee!
Etkö ymmärrä?
Sika!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mille uhritutumiselle? Onhan tuo nyt ihan naurettavaa, jos aikuinen ihminen ei omatoimisesti, sukupuolesta riippumatta, osaa ostaa lapselle asiallisia, tarkoituksenmukaisia ja oikeankokoisia vaatteita.
Kuka määrittelee, mikä on asiallista?
Se äiti. Sehän tässä on se ISo ongelma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites jos AP kuolee ja lapsen isä jää yksinhuoltajaksi? Miten hän sitten pärjää?
Ihan samalla tavalla kuin nainenkin yksinhuoltajana - on lapsi ja on mies.
Siivous on yksi asia, jossa ihmisillä on oma käsitys - sekaisin/sotkuinen vaiko ei.
Tämäkin on just yks ongelma. Kuka sen määrittää sen siisteystason. Mä olen äärimmäisen siisti mies. Yksikään nainen ei ole päässyt samaan. Voinko mä nyt meuhkata ja huutaa naiselleni että miksei se siivoa kunnolla?
Vai onko vaan viisaampi tehdä itse se loppusiivous vaikka se ärsyttääkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi pointtini näemmä ymmärtämättä, no rautalangasta pikaisesti ennen seuraavaa teamsia. Se, että molemmat osallistuvat tasapuolisesti on seurausta heti alusta a
Tai sit veljesi myös ymmärsi ottaa aktiivisempaa roolia uudessa parisuhteessa. Tällaisissa ulostuloissa on sisäänkirjoitettuna se, että kaikki riippuu siitä, millainen nainen on. Mies sit on statisti tai sit hyvä aktiivinen vain sen mukaan, miten nainen toimii. Mies on siis joka tapauksessa ohjattava, ei itseohjautuva. Minusta tuo on surullinen näkemys.
Oma mies ei ole koskaan jäänyt odottamaan, minkä roolin hänelle annan. Ei häntä ole kiinnostanut, jos olen ollut eri mieltä lasten vaatteiden yhteensopivuudesta. Hän on ottanut isän roolin sen mukaan, mikä on hänestä se oikea tapa. Ei ole minun asiani häntä opettaa.
Keskustella kyllä voimme, ja pitääkin. Molemmat voivat olla oikeassa tai
Äärimmäisen hyvä kirjoitus! Lopputuloshan se on tärkeintä, lapsella on haalari joka on lämmin ja missä on hyvä liikkua. Se ei varmasti vaikuta pätkän vertaa mihinkään tärkeään asiaan. onko haalarin tehosteväri turkoosin sijaan vihreä. Sitä nutturaa on pakko löystyttää jos haluaa että puoliso edes yrittää. Kukaan ei jaksa yrittää jos aina menee vikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites jos AP kuolee ja lapsen isä jää yksinhuoltajaksi? Miten hän sitten pärjää?
Ihan samalla tavalla kuin nainenkin yksinhuoltajana - on lapsi ja on mies.
Siivous on yksi asia, jossa ihmisillä on oma käsitys - sekaisin/sotkuinen vaiko ei.
Tämäkin on just yks ongelma. Kuka sen määrittää sen siisteystason. Mä olen äärimmäisen siisti mies. Yksikään nainen ei ole päässyt samaan. Voinko mä nyt meuhkata ja huutaa naiselleni että miksei se siivoa kunnolla?
Vai onko vaan viisaampi tehdä itse se loppusiivous vaikka se ärsyttääkin.
Tässä sen näkee. Naisia ei vaan kiinnosta. Vois opetella siivoamaan paremmin jos kiinnostaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeaa saada puoliso hommiin jos tämä ei millään keskustelulla siihen suostu.
Itse jätin miehelle KAIKKI hommat jotka häntä vähääkään kiinnostavat (esim kodin tekniset laitteet, hankinta ja niiden hoito; uusi kone= mies tykkää hoitaa asian), ärsyttävät (lika ja sotkuisuus tietyissä asioissa ja paikoissa) ja/tai ne asiat joiden kasautumisen hän huomaa (esim lasten urheiluvälineet ja niiden vuokraus/huolenpito; Hän urheilee itsekin ja hankkii ko. Välineitä)
Sitten kun olin tunnistanut nämä jätin ne itse KOKONAAN tekemättä. Tietoisesti. Itse otin sitten kaiken lopun itselleni, mikä olikin ihan tarpeeksi hommia.
Mies välillä kiukutteli tyyliin taas minä joudun pumppaamaan lasten pyörien renkaat mutta siinä sitten vaan hymähtelin enkä ottanut asiaa kontolleni, en millään. Tai kun jääkaappi hajosi niin totesin että no voi, pitänee varmaan ostaa uusi. Mies sitten parin päivän jääkaapittomuuden jälkeen alkoi etsiä uutta ja hoiti koko vaihdon.
Tämä ei tietysti toimi jos mies ei hoida mitään. Silloin ero voi olla ratkaisu, ainakin jää yksi osa sotkusta silloin kotoa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mille uhritutumiselle? Onhan tuo nyt ihan naurettavaa, jos aikuinen ihminen ei omatoimisesti, sukupuolesta riippumatta, osaa ostaa lapselle asiallisia, tarkoituksenmukaisia ja oikeankokoisia vaatteita.
Kuka määrittelee, mikä on asiallista?
Olisko vaikka järki?
Jos lapsi tarvitsee uuden toppahaalarin talvea varten, niin sitten ostetaan se toppahaalari, ei kurahaalaria tai jotain välikausihaalaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mille uhritutumiselle? Onhan tuo nyt ihan naurettavaa, jos aikuinen ihminen ei omatoimisesti, sukupuolesta riippumatta, osaa ostaa lapselle asiallisia, tarkoituksenmukaisia ja oikeankokoisia vaatteita.
Kuka määrittelee, mikä on asiallista?
Olisko vaikka järki?
Jos lapsi tarvitsee uuden toppahaalarin talvea varten, niin sitten ostetaan se toppahaalari, ei kurahaalaria tai jotain välikausihaalaria.
No miksi se ei sitten riitä että se haalari on vaikka se Reiman ruskea? Mikä oikeus sillä äidillä on torpata se värin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mille uhritutumiselle? Onhan tuo nyt ihan naurettavaa, jos aikuinen ihminen ei omatoimisesti, sukupuolesta riippumatta, osaa ostaa lapselle asiallisia, tarkoituksenmukaisia ja oikeankokoisia vaatteita.
Kuka määrittelee, mikä on asiallista?
Olisko vaikka järki?
Jos lapsi tarvitsee uuden toppahaalarin talvea varten, niin sitten ostetaan se toppahaalari, ei kurahaalaria tai jotain välikausihaalaria.
Kenen järki?
Kehno mies sinulla
Mistä viemäristä olet moisen hankkinut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mille uhritutumiselle? Onhan tuo nyt ihan naurettavaa, jos aikuinen ihminen ei omatoimisesti, sukupuolesta riippumatta, osaa ostaa lapselle asiallisia, tarkoituksenmukaisia ja oikeankokoisia vaatteita.
Kuka määrittelee, mikä on asiallista?
Olisko vaikka järki?
Jos lapsi tarvitsee uuden toppahaalarin talvea varten, niin sitten ostetaan se toppahaalari, ei kurahaalaria tai jotain välikausihaalaria.
No miksi se ei sitten riitä että se haalari on vaikka se Reiman ruskea? Mikä oikeus sillä äidillä on torpata se värin takia.
Kaikki oikeudet on! Vastuu on miehellä!
Etkö ymmärrä?
Sika!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mille uhritutumiselle? Onhan tuo nyt ihan naurettavaa, jos aikuinen ihminen ei omatoimisesti, sukupuolesta riippumatta, osaa ostaa lapselle asiallisia, tarkoituksenmukaisia ja oikeankokoisia vaatteita.
Kuka määrittelee, mikä on asiallista?
Olisko vaikka järki?
Jos lapsi tarvitsee uuden toppahaalarin talvea varten, niin sitten ostetaan se toppahaalari, ei kurahaalaria tai jotain välikausihaalaria.
No miksi se ei sitten riitä että se haalari on vaikka se Reiman ruskea? Mikä oikeus sillä äidillä on torpata se värin takia.
Kaikki oikeudet on! Vastuu on miehellä!
Etkö ymmärrä?
Sika!!!
Tätähän se oli ex vaimon kanssa. Yrittämistä lukea ajatuksia. Olen niin huono mies ettei se onnistunut ja oli pakko ottaa ero. Ex ansaitsi niiiiiiin paljon parempaa.
Alue: Aihe vapaa
Juu, kyllä miehetkin voivat olla raskaana ja käyttää naisten vaatteita. On se silti hieman siitä miehuudesta pois.
Jos on mielestäsi toksista niin sitten on. Varmaan jostain löytyy henkilö, jonka mielestä en ole riittävän maskuliininen tai jotain, ei oo multa pois.
Toivon sinulle ja cityvihreälle puutarhatontullesi hyvää feminististä ja tofuntäyteistä elämää.