Lue keskustelun säännöt.
Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (1945)
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä viisilapsisesta perheestä.
Esikoisen kohdalla metatyö jäi enemmän minulle, vuosien varrella mies on kai sitten kypsynyt vanhemmuuteen. Eli ehkä sanoisin, että monella miehellä menee vaan pidempään kypsyä. Toisaalta osaan itsekin jo luovuttaa hommia paremmin miehen vastuulle ja hän on myös nähnyt vuosien varrella erilaisia ratkaisumalleja, joita monistaa. Ja myös hoksannut, että tällaisen sakin pyörittämiseen tarvitaan molemmat vanhemmat. Eli en näe eroa ratkaisuna, enkä sitäkään että lapsiluku jää yhteen tuon vuoksi.
Näen ratkaisuna keskustelun ja yhteisten suunnitelmien ja aikataulujen teon. Suunnitelmat voi myös kirjata ja kalenteroida, jos se helpottaa arkea. Suosittelen, että käy vaikka sunnuntaisin tulevan viikon jutut yhdessä läpi ja sopii, kumpi hoitaa mitäkin. Ja tekee yhdessä jääkaapin oveen kausittain listan hoidettavista asioista. Niitä ei voi noin vain ohittaa silloin.
Omat to
Muuten oikein hyvä kommentti, mutta miksi olisi juuri äidin tehtävä kasvattaa pojista hyviä aviomiehiä? Isän antama malli lienee hirveän suuressa roolissa tässä, eikä äiti voi sitä yksin paikata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla miestä, tuo sinun nykyinen ei älyä sädehdi.
Hän nyt kuitenkin esim. töissä on ihan pätevä, huolehtii siellä hyvin laajasti kaikenlaisia asioita ja vastaa työssään itsenäisesti isosta kokonaisuudesta. Yliopistotutkinnonkin suoritti. Eli kyllä hänellä älyä pitäisi olla. Ap
Yliopistotutkinnosta selviää lukemalla ja muistamalla lukemansa, se ei kerto mitään käytännön järjestä.
Et ole selvästi opiskellut päivääkään yliopistossa joka ei ole mikään ammattikoulu. Et saa edes papereita ulos tekemättä tutkimusta gradun muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen joka kysyy mitä on metatyö ei kyllä selvästi niitä teekään. Esim oma äitini on kova ollut aina puhumaan miten lasten kasvatuksesta tehdään liian vaikeaa ja hyvin voi mennä helpommalla eikä lapsi siitä kärsi (äitini oli ja on vieläkin urakeskeinen). Joo-o, sen seurauksena minä olin lapsena usein ilman aamupalaa (lapsi kun oppii jos ei opeta), koulussa aina ilman liikunta- tai askarteluvälineitä, läksyt tekemättä, kaverisynttäreillä ilman lahjoja jolloin äiti antoi 5 minuuttia ennen synttäreitä rahaa ja ohjeen käydä R-kioskilta ostamassa jokin lahja.
Oli sen verran ahdistava kokemus että näin aikuisiällä en todellakaan mene lapsen kanssa siitä mistä aita on matalin. Se on minun lapseni joka siitä joutuu kärsimään ja todellakaan en halua että kokee saman mitä itse jouduin kokemaan.
Tämä. Oma äitini ei myöskään tehnyt metatöitä. Isää en osaa edes kuvitella tekemässä kun ei osannut valmistaa ruokaakaan, oli ihan hyödytön aikuisvauva. Äiti joutui tekemään jopa osan hänen töistään kun se ei itse viitsinyt opetella. Eli kyllä sitä kykyä olisi molemmilta löytynyt metatöihinkin kun kerran töissäkin voivat käydä, mutta ei halua. Äiti täytti vain ne aivan minimi tarpeet ja joskus ei niitäkään. Kasvettiin ihan pellossa.
Päiväkotiin ei laitettu koska äiti halusi olla kotona mahdollisimman pitkään, mutta 5v neuvolassa koulukypsyyttä arvioitaessa selvisi etten osannut nimetä värejä tai vastata yksinkertaisiin kysymyksiin, eikä kyse ollut mistään kehitysvammasta, vaan luultavasti siitä ettei minulle yksinkertaisesti juteltu, luettu, selitetty tai muutakaan miten lapset yleensä oppii. En ymmärrä miten tästä ei tehty lasua ja miten minut edes päästettiin 1. luokalle.
Meillä lapset teki omat metatyöt. Eli jos joku perheen ulkopuolinen aikuinen ei opettanut miten (ja nettiä ei ollut tiedonlähteenä) niin sitten ne tehtiin miten ikinä pystyi, usein huonolla menestyksellä. Voi sitä häpeän määrää! Miksi et ole tehnyt!? Miten voit unohtaa!? Olisi sun pitänyt tietää! Kasvoin ajatellen että olen jotenkin tyhmä kun en automaattisesti osannut sitä mistä muiden vanhemmat huolehti tai tiennyt miten asiat maailmassa toimii.
Perheemme vaikutti kummalliselta kun lapset tulee kouluun ja kaikki asiat on levällään kuin jokisen eväät ja hoitamatta. Koita siinä sitten saada kavereita kun kaikki pitää sinua outona ja tyhmänä, ja opettaja toruu jatkuvasti.
Ahdistuneisuushäiriöhän siitä tuli ja OCD:mainen tarve pitää huoli että kaikki omat asiat on hoidettu ajallaan ja täydellisesti. En ole missään tekemisissä vanhempieni kanssa nyt aikuisena. Paskiaiset.
Olen huomannut nuorissa perheissä positiivista kehitystä. Kun äiti menee töihin ja isä jää totaalisesti puolivuotiaan kanssa kotiin ja ottaa täysvastuullisesti hoidon ruuista, vaatteista, rytmistä jne , tekee se hyvää kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit akkani sanoisin sinulle: "lumpiot lattiaan nauta mä tuun".
Siinä sinä sitten kärvistelisit kaikki kolme "ilokoloasi" hellänä, etkä ehtisi ajattelemaan turhanpäiväisiä olemattomia metatöitä.
Tsemppiä sulle akan etsintään!
Kiva deittiprofiili. 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit akkani sanoisin sinulle: "lumpiot lattiaan nauta mä tuun".
Siinä sinä sitten kärvistelisit kaikki kolme "ilokoloasi" hellänä, etkä ehtisi ajattelemaan turhanpäiväisiä olemattomia metatöitä.
Tsemppiä sulle akan etsintään!
Kiva deittiprofiili. 😊
Se puhuu kuin joku Väinämöinen. Ei tosta mongerruksesta saa mitään selkoa. Siitä päätellen voi turvallisesti todeta ettei noin yli-ikäisellä käppänällä kyllä edes seiso lol
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit akkani sanoisin sinulle: "lumpiot lattiaan nauta mä tuun".
Siinä sinä sitten kärvistelisit kaikki kolme "ilokoloasi" hellänä, etkä ehtisi ajattelemaan turhanpäiväisiä olemattomia metatöitä.
Tsemppiä sulle akan etsintään!
Kiva deittiprofiili. 😊
Lumpiot lattiaan, tykkäät varmasti kun olet kauttaaltaan hellänä.
P.S laita privaa tulemaan niin pääset seikkailuun.
Sanoit jo että tulit housuus, se kakkonen. Käy pyytää jotain vaihtamaan sun vaipat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näistä viimeisimmistä viesteistä (jotka ilmoitin asiattomiksi) tuli mieleen. Olen huomannut AV:lla ilmiön että kun miesten huono käytös nostetaan jotenkin tapetille ja he tulevat vänisemään vastaan, niin argumentin hävitessään he turvautuvat aina r a i s kausuhkauksiin. Mielenkiintoista..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietityttää, että miten yksinhuoltajamiehet pärjää näissä asioissa? Päiväkodissa ja koulussa ollaan yleensä (ainakin meitä äitejä kohtaan) tarkkoja siitä, että lapsilla on säänmukaiset ja asialliset varusteet, ja että kaikki lippulappuset ja lääkäriajat hoidetaan ajallaan. Kuka ne sitten hoitaa jos ei isät, vai eikö heiltä vaadita samaa kuin äideiltä? Vai tekevätkö he ne asiat pakon edessä kumminkin, eli tällöin kyse ei ole kyvyttömyydestä vaan haluttomuudesta?
Kyse on epämukavuusalueelle menemisestä, joihin yksinhuoltaja-isät joutuvat menemään. Nimität sitä haluttomuudeksi. Niin varmaan, mutta itse olet yhtä haluton menemään omille epämukavuusalueillesi. Se on perusinhimillinen ominaisuus.
Lisäksi naiset omivat lastenvaatteiden oston lasten ollessa pieniä ja söpöjä vauvoja, koska haluavat muodikk
Mulla ei edes ole ollut ketään kaveria, jolla olis ollut vauva samaan aikaan niin eipä olis ollut kenen kanssa "muodista kilpailla". 😂
Enkä kyllä muutenkaan ole kiinnostunut muodista. Pukeudun niinkun ite tykkään.
Rouva kuvittelee tietävänsä, miten kaikki muut naiset ajattelee. Hän itse tietenkin erinomaisuudessaan ei ole yhtä turhamainen, kuin kaikki muut naiset ovat.
Mistä lie käsityksen edes saanut, 70 vee mummelit harvemmin on missään somessakaan. Ehkä korkeintaan naamakirjassa. 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit akkani sanoisin sinulle: "lumpiot lattiaan nauta mä tuun".
Siinä sinä sitten kärvistelisit kaikki kolme "ilokoloasi" hellänä, etkä ehtisi ajattelemaan turhanpäiväisiä olemattomia metatöitä.
Tsemppiä sulle akan etsintään!
Kiva deittiprofiili. 😊
Lumpiot lattiaan, tykkäät varmasti kun olet kauttaaltaan hellänä.
P.S laita privaa tulemaan niin pääset seikkailuun.
Nappi ottaan sonni. En tosin oo varma olisko susta edes pihviksi. 😘
hyvin mahdollisesti hänet itsensä on kasvatettu tuohon tapaan välinpitämättömästi, nykyään se laiminlyönti ei vain enää käy kun vanhempien pitää olla niin helkkarin SATAprosSAisen LÄSNÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne metatyöt pitäisi siirtää isälle jos äiti ne hoitaa paremmin? Haluaisitko sinä tehdä talon remontit, sähkötyön, auton renkaiden vaihdon, piharakennuksen rakentamisen yms. jos mies hoitaisi ne kuitenkin näppärämmin. Tasa-arvossa on menty aivan liian pitkälle. Naiselta nyt vaan lastenhoito sujuu paremmin ja yleensä naisella on siihen luontainen ote. Mies ei ajattele tätä hetkeä juuri pidemmälle.
Minun huushollini sähkötöitä tai remontteja ei kyllä sellainen mies tee, joka ei "ajattele tätä hetkeä juuri pidemmälle".
Mieti.... samat ukot mainostaa olevansa yhteiskuntaa pyörittävä, älykäs kansanosa. 😬
Ei siinä mitään eukon ohjeistusta tarvita. Mies tekee ne tärkeimmät asiat piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut nuorissa perheissä positiivista kehitystä. Kun äiti menee töihin ja isä jää totaalisesti puolivuotiaan kanssa kotiin ja ottaa täysvastuullisesti hoidon ruuista, vaatteista, rytmistä jne , tekee se hyvää kaikille.
Sama. Työkavereissa nuoria äitejä ja isiä. Jokaisessa jaetaan hoitovapaat. Hienoa, seuraava sukupolvi ei enää joudu näistä keskustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään eukon ohjeistusta tarvita. Mies tekee ne tärkeimmät asiat piste.
Olkaa hyvä vaan. Estradi on teidän.
Vierailija kirjoitti:
Miksi halusit väkisin lapsia?
Miksi halusit väkisin seksiä, josta voi seurata lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään eukon ohjeistusta tarvita. Mies tekee ne tärkeimmät asiat piste.
Olkaa hyvä vaan. Estradi on teidän.
Kiitos! Tätä on odotettukin.
Ai kauheata, kuinka tämä ketju muistuttaa tästä nykyisestä omasta hirveästä lapsipehe-elämästä. Itse en koskaan juuri lapsia edes halunnut. Itseasiassa en halunnut edes muuttaa yhteen. Elämän laatu on huonontunut aivan käsittämättömän paljon. Lapsista koituva työ ja ikävyys ei todellakaan korvaa sitä, mitä lasten tulon myötä menettää.
Paras suhde on seuraavanlainen: Ei lapsia, ei lemmikkejä, molemmat asuvat omissa kodeissaan ja näkevät joka viikonloppu tai joka toinen. Aaah... muistan kun sain pidettyä tällaista suhdetta nykyisen vaimoni kanssa suhteen ensimmäiset liki kuusi vuotta. Se oli aivan luksusta! Kaikkien aiempienkin heilojen kanssa kyseinen järjestely on ollut aina parasta. En ole koskaan ymmärtänyt, että mitä se "hyvä" on, mitä yhteen muuttamisesta, lapsista ja eläimistä saa, joka korvaa oman vapauden tehdä ja nauttia elämästä. Itse koen em. mainitut asiat suurimmaksi osaksi ikävästi työllistäviksi asioiksi.
Terveisiä viisilapsisesta perheestä.
Esikoisen kohdalla metatyö jäi enemmän minulle, vuosien varrella mies on kai sitten kypsynyt vanhemmuuteen. Eli ehkä sanoisin, että monella miehellä menee vaan pidempään kypsyä. Toisaalta osaan itsekin jo luovuttaa hommia paremmin miehen vastuulle ja hän on myös nähnyt vuosien varrella erilaisia ratkaisumalleja, joita monistaa. Ja myös hoksannut, että tällaisen sakin pyörittämiseen tarvitaan molemmat vanhemmat. Eli en näe eroa ratkaisuna, enkä sitäkään että lapsiluku jää yhteen tuon vuoksi.
Näen ratkaisuna keskustelun ja yhteisten suunnitelmien ja aikataulujen teon. Suunnitelmat voi myös kirjata ja kalenteroida, jos se helpottaa arkea. Suosittelen, että käy vaikka sunnuntaisin tulevan viikon jutut yhdessä läpi ja sopii, kumpi hoitaa mitäkin. Ja tekee yhdessä jääkaapin oveen kausittain listan hoidettavista asioista. Niitä ei voi noin vain ohittaa silloin.
Omat toiveet työn jaosta on hyvä kertoa avoimesti ja sitten antaa toiselle tilaa hoitaa ne omalla tavallaan. Harvassa asiassa on ainoaa oikeaa tapaa hoitaa. Muutenkin kannatan sitä, että molemmat hoitavat asioita vahvuuksien mukaan. Miksi samoja asioita pitää hoitaa kahden ihmisen, voiko vaan tehdä työnjaon? Toki molempien on hyvä tarpeen tullen osata hoitaa kaikenlaisia hommia. Ja aina voi päivittää tilanteen.
Jos keskustelu ei etene, niin voihan sitä hakeutua myös keskusteluavun pariin. Muutenhan parisuhde kuormittuu.
Sinänsä olen samaa mieltä, kuin useampi kommentoija, että äidin pitää kouluttaa pojat vastuullisuuteen, ettei se jää vaimon kontolle.