Haluan kadota ennen kuin tulevaisuus on totta
Olen viimeiset pari vuotta miettinyt, että voisi olla aika päättää tämä taival.
En näe tulevaisuudessa mitään toivomisen tai haluamisen arvoista: Tärkeä työprojektini on muutaman kuukauden kuluttua päättymässä, eikä uutta tointa ole vielä löytynyt. Kavahdan ajatusta muutamien vuosien päässä odottavasta maailmasta, jossa kaikki pyörii tekoälyn, ulkonäön, polariteettien ja kilpajeesustelun ehdoilla. Olen tippunut niin kutsutun kehityksen kelkasta jo vuosia sitten, vaikka olen 33-vuotias. En kestä katsoa vierestä, kuinka kielitaito rapautuu rapautumistaan niin, ettei kauniista kirjasuomesta ole enää mitään jäljellä. En kestä elää maassa, joka ei arvosta koulutusta, klassista sivistystä, taiteita ja luontoa.
Nyt kuitenkin ajattelen, että ehkä pelkkä katoaminen riittäisikin. Toiveeni kuolla johtuu perimmiltään siitä, että häpeän itseäni ja olemassaoloani liikaa. Ehkä nämä ongelmat poistuisivat, jollei minun enää koskaan tarvitsisi kohdata ketään. Olisiko täällä muita samoin ajattelevia?
N33
Kommentit (48)
Ole onnellinen jos nuo ovat suurimmat huolesi tulevaisuuden suhteen. Saat siis vielä hetken aikaa elää ilman tietoa siitä täystuhosta, joka on pian tulossa. Tietoa, jonka kanssa minä olen joutunut elämään jo useamman vuoden. Seuraavan viiden vuoden aikana sinullekin valkenee kuinka etuoikeutetussa asemassa olet ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ole onnellinen jos nuo ovat suurimmat huolesi tulevaisuuden suhteen. Saat siis vielä hetken aikaa elää ilman tietoa siitä täystuhosta, joka on pian tulossa. Tietoa, jonka kanssa minä olen joutunut elämään jo useamman vuoden. Seuraavan viiden vuoden aikana sinullekin valkenee kuinka etuoikeutetussa asemassa olet ollut.
Kerros ny meille muillekki :D. Vaik en kyllä tiedä, haluanko ees tietää...
Mut joo, onhan tää suunta aivan karmea, ymmärrän hyvin, ettei tulevaisuus houkuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/lieksa/23526318
Johonkin tuollaiseen paikkaan voisin erakoitua. Jos saisi siis varmuuden siitä, että naapurit eivät puuttuisi omiin asioihini millään tavalla, ja että jos tuohon mökkiin saisi valokuituliittymän.
Näyttääpä viehättävältä!
Minä tunsin jonkinlaista rauhaa muutamia vuosia sitten Huippuvuorilla. Siellä tunsi olevansa kaukana kaikesta sekä henkisellä että fyysisellä tasolla.
Ap
Huippuvuoret on komea paikka! Oon haaveillut, että jonakin päivänä siellä kävisin. Varmasti tuntee sopivaa irrallisuutta kaikesta.
Entä jos perehtyisit Raamattuun. Siis pelkkään Raamattuun ikään kuin kirjana - ei siis mitään uskontoa vaan sen sanomaa.
Katso semmoista sarjaa kuin 'Raamattu on ihmeellinen', tekijä italialainen Danilo Valla, joka ei tunnu kuuluvan mihinkään 'kirkkoon' eli ei edusta kirkkoa vaan tutkii Raamattua faktojen kautta.
Minullakin on vähän samantapainen kriisi ja ostin ensin kirjan 'Näkymätön maailma' ja se oli hyvä ostos. Hinta 24 e. Sopii joululahjaksi monelle.
Mielenkiintoista. Itse teen työtä puolustusteollisuudessa ja pitää kyllä myöntää että tässä hetkessä kun pinnalla on kaikki AI, deep tech, quantum, SystemOfSystems -ajattelu jne jne niin välillä mietin että pitäisi olla tuollainen omavarainen piilopirtti kuten tuossa linkissä oli. Kaikki teknologia on haavoittuvaa ja sen myötä yhteiskunnallinen toimivuus ja järjestys.
Älä lakkaa elämästä vaan etsi sellainen elämä jota siedät ja josta voit jopa nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole onnellinen jos nuo ovat suurimmat huolesi tulevaisuuden suhteen. Saat siis vielä hetken aikaa elää ilman tietoa siitä täystuhosta, joka on pian tulossa. Tietoa, jonka kanssa minä olen joutunut elämään jo useamman vuoden. Seuraavan viiden vuoden aikana sinullekin valkenee kuinka etuoikeutetussa asemassa olet ollut.
Kerros ny meille muillekki :D. Vaik en kyllä tiedä, haluanko ees tietää...
Mut joo, onhan tää suunta aivan karmea, ymmärrän hyvin, ettei tulevaisuus houkuta.
Laitetaan nyt muutama linkki luettavaksi näin illan iloksi. Ei ole kyllä mukavaa luettavaa, sen myönnän.
https://medium.com/@samyoureyes/the-busy-workers-handbook-to-the-apocal…
Olen ap samalainen mutta mies. Kerran menetin totaalisesti halintani, kun kotimatkallani mietin samoja asioita. Aloin vain juosta metsää päin ja oksat osuivat iholleni, kasvoilleni ja haaroilleni. Kyynelehdin ja kompastuin menettäen tasapainoni vasemmalle puolelle, jossa rinne vietti ojaan. Oja oli kymmenen metrin päässä, enkä kyennyt pysäyttämään kierimistä. Iskin pääni monesti mättäälle, kiviin, soraan ja käteeni koski kovasti, koska olin ottanut sillä vastaan kaatussani.
Nyt kuitenkin suurin huoleni ei ollut kädessä oleva pipi vaan miten kykenen pysäyttämään vauhdin ennen ojan pohjaa.
En pystynyt. Oja oli puolimetriä syvä, limainen levästä tai mistä lie kasvustosta. Vieressä oli rekkamiesten pysäkki ja vessapaperia oli sielä täällä. Olin hämmennyksistäni lopettanut itkun mutta aloin itkeä uudestaan. Rekkamies löysi minut ojasta itkemästä ja ojensi käden autttaen minut ylös kuivalle maalle. Esittelin itseni Jalmariksi ( nimi muutettu) ja tänään on syntymäpäiväni. Täytin sinä päivänä 34 vuotta. Rekkakuski oli käynyt äskettäin vessassa ja jatkoi matkaa. Hän ehdotti jos menisin samaa matkaa läheiselle ABC-asemalle. Asemalla hän tarjosi minulle hampparin. Eri kiva setä.
Paras syntymäpäivämuistoni. Kun olin 34. Venaivas töötivour itvassaa veriguut jieerr....
Elämä voittaa ap.
Vierailija kirjoitti: Venaivas töötivour itvassaa veriguut jieerr....
Voi luoja sinua. Voimia kovasti myös ap:lle. Koittakaa pärjäillä ja pysytelkää tiellä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ap samalainen mutta mies. Kerran menetin totaalisesti halintani, kun kotimatkallani mietin samoja asioita. Aloin vain juosta metsää päin ja oksat osuivat iholleni, kasvoilleni ja haaroilleni. Kyynelehdin ja kompastuin menettäen tasapainoni vasemmalle puolelle, jossa rinne vietti ojaan. Oja oli kymmenen metrin päässä, enkä kyennyt pysäyttämään kierimistä. Iskin pääni monesti mättäälle, kiviin, soraan ja käteeni koski kovasti, koska olin ottanut sillä vastaan kaatussani.
Nyt kuitenkin suurin huoleni ei ollut kädessä oleva pipi vaan miten kykenen pysäyttämään vauhdin ennen ojan pohjaa.
En pystynyt. Oja oli puolimetriä syvä, limainen levästä tai mistä lie kasvustosta. Vieressä oli rekkamiesten pysäkki ja vessapaperia oli sielä täällä. Olin hämmennyksistäni lopettanut itkun mutta aloin itkeä uudestaan. Rekkamies löysi minut ojasta itkemästä ja ojensi käden autttaen minut ylös kuivalle maalle. Esittelin itseni Jal
Tästä viestistä tuli - aiheesta huolimatta - hyvä mieli. Kiitos, kun kirjoitit! Parempaa jatkoa Sinulle.
Ap
Sinulla on outo käsitys tulevaisuudesta.
Ala viettämään aikaa enemmän oikeassa maailmassa kuin netissä. Niin huomaat että asiat ovat ihan toisin kuin kuvittelet.
Etsi ystäviä ja harrastuksia.
Tekoäly on ihan lapsenkengissä vielä. Et sä sun elinaikana vielä ehdi edes nähdä mihin kaikkeen siinä on mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on outo käsitys tulevaisuudesta.
Ala viettämään aikaa enemmän oikeassa maailmassa kuin netissä. Niin huomaat että asiat ovat ihan toisin kuin kuvittelet.
Etsi ystäviä ja harrastuksia.
Ei ne ole erillisiä todellisuuksia. Yhtä samaa maailmaa kaikki. Meren alla vasta onkin erilaista ja ihmeellistä, mutta siitä meille kertoo
Jacques-Yves Cousteau
On sinullakin ongelma. Oletko kuitenkin terve? Pystyt liikkumaan ja hengittämään sujuvasti? Minä en. Vakava sairaus piinaa, yli puoli vuotta kestänyt päivittäinen stressi ja jatkuu ainakin toisen mokoman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on outo käsitys tulevaisuudesta.
Ala viettämään aikaa enemmän oikeassa maailmassa kuin netissä. Niin huomaat että asiat ovat ihan toisin kuin kuvittelet.
Etsi ystäviä ja harrastuksia.
Ei ne ole erillisiä todellisuuksia. Yhtä samaa maailmaa kaikki. Meren alla vasta onkin erilaista ja ihmeellistä, mutta siitä meille kertoo
Jacques-Yves Cousteau
No mä en elä meren alla, enkä harrasta edes sukeltamista...
Kuka taistelee noiden kaikkien asioiden puolesta, jos luovutat ja lähdet???? Et saa.
Tulevaisuus ei voi olla kokonaan huono, koska menneisyyskään ei ole ollut.
Maailmassa on myös iso joukko samalla lailla ajattelevia ihmisiä, jotka ovat aktiivisia kohtuullisemman maailman puolesta. Esimerkiksi moniin lakeihin on voitu vaikuttaa jne.
Lamaannus tai katoaminen ei ole ratkaisu, se sisu on.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on outo käsitys tulevaisuudesta.
Ala viettämään aikaa enemmän oikeassa maailmassa kuin netissä. Niin huomaat että asiat ovat ihan toisin kuin kuvittelet.
Etsi ystäviä ja harrastuksia.
Oikeastaan käytän nettiä suhteellisen vähän - vietän mieluummin aikaa luonnossa. Tänne tulin vain avanneeksi ajatuksiani, kun en oikein tiennyt, kenelle muullekaan.
Ap
Tätä minäkin. Vähän voi löysätä nutturaa.