Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sektiosta toipuminen

Vierailija
09.10.2011 |

Minulle tehtiin sektio pari kuukautta sitten. Kiinnostaisi tietää muiden sektion kokeneiden kokemuksia siitä, miten helposti ja nopeasti siitä on toipunut.



Pääsin itse kotiin sairaalasta 5. päivänä sektiosta. Olin yhden päivän suunniteltua pidempään omasta pyynnöstäni, koska en kokenut olevani vielä siinä kunnossa, että pystyn hoitamaan lasta yksin kotona sen aikaa, kun mies on töissä jne. Eniten pelotti se, että entä jos en pääsekään omin avuin ylös sängystä. Aluksi oli todella tuskaista kammeta itseä ylös sängystä ja vaati monta ponnistusyritystä. Sairaalasängystä oli vielä vaikeampi nousta kuin omasta sängystä, josta sain tuupattua itseni ylös sentään "työntämällä" kädellä seinää. :D Aivan eka päivinä seisomaan nousun jälkeen meni myös jonkin aikaa ennen kuin pystyin suoristamaan selkäni... Kuitenkin jo 1 viikon jälkeen olo alkoi olla normaalimpi ja pystyin liikkumaan ja kyykkimään sittemmin ihan normaalisti.



Alavatsan tunto on kuitenkin ollut sektiosta lähtien poissa. Ehkä tuntoalue on jonkin verran laajentunut ja parantunut, mutta suureksi osaksi vielä aivan tunnoton. Palautuuko tunto ikinä kokonaan?



Kaikki ovat muistuttaneet minua siitä, että kyseessä on tosi iso leikkaus, mutta olen yllättynyt siitä, miten normaalilta olo on tuntunut niinkin nopeasti...

Kommentit (41)

Vierailija
41/41 |
20.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Muissakin operaatioissa leikkausarpi voi jäädä tunnottomaksi. Itseltäni leikattiin lapsena luomi yli 30 vuotta sitten ja tuon arven kohta jäi tunnottomaksi ja arpi rumaksi ja ihan värittömäksi, ei siis palautunut ihoni väriin, eikä tuohon kohtaan edes karvat kasva. Homma meni myös pieleen kun iski komplikaatio ja tikit mätänivät. Tikit piti poistaa liian aikaisin ja jouduin antibioottikuurille. Arpi ei kai koskaan parantunut täysin. Hyvä uutinen toki oli, että kyseessä ei ollut melanooma, mitä en toki ala-asteikäisenä lapsena osannut pelätä. Nykyään nuo luomien leikkaamiseen käytetyt menetelmät ovat toivottavasti kehittyneet tuosta.

Lisäksi kohta käsivarresta, johon pistettiin polion tai jäykkäkouristuksen tehoste noin 25 vuotta sitten jäi kipeäksi, ihan kuin siinä olisi sisäinen mustelma ja se oireilee aina välillä. Sikainfluenssa, korona tai mitään muitakaan rokotteita en ole tuon jälkeen ottanut, enkä luomia ole uskaltanut poista...

 

Ootko mielisairas?

Aivan idiootti.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla