Tutkimus: miehillä on naisia enemmän ystäviä

Vierailija kirjoitti:

Miehillä on useammin eri sukupuolta olevia läheisiä ystäviä kuin naisilla. Naisten nimeämistä läheisistä ystävistä seitsemän prosenttia on miehiä. Miesten läheisistä ystävistä taas 14 prosenttia on naisia.

Eli miehillä on useammin naisia ystävinä kuin naisilla miehiä? Mikäs logiikka tuossa on? 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se täällä av:ssakin tullut selväksi että naisten mielestä elämän tarkoitus on olla ilman miestä ja yksin, kissan ja self help -kirjan kanssa. 

Ei ole kissaa, ystäviä ja sukulaisia on runsaasti. Mihin ihmeeseen self help kirjaa tarvitsisin? Luen fiktiota ja nonfiktiota, molempia paljon. Tilastojen mukaan naiset lukee enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Näkeehän sen jo siitäkin miten trigger happyjä naiset ovat blokkaa - napin kanssa.

No, ei sitä kukaan ystäviään blokkaa. 

Onko tässä syy sille, miksi mies jättää/vaihtaa naisen mieluummin kuin peran, jonka kanssa voi puhua maat mannut ja on koettu kaikkea.

Helpompaa löytää uusi hyvä nainen kuin hyvä, syvällinen ystävyyssuhde, joka kestää vaikeatkin ajat. 

Mietin veljeäni. Ensimmäinen reaktio on huudahtaa että kyllä hänellä on ihan oikea ystävä, hänen parasystävä jonka tuntenut melkein koko elämänsä. Mutta sitten mietin millaista heidän ystävyytensä on ja alan empimään. Heillä on joitakin samoja kiinnostuksen kohteita, pääasiassa videopelit. Mutta aikuisena he ovat kasvaneet eri suuntiin arvoiltaan. Veljeni on hiljainen ja harkitseva, tiedän että hän on älykäs vaikka ei puhukaan syvällisiä usein. Ystävänsä taas avoimen rasistinen ja muutenkin täynnä vihaa kaikkia kohtaan, suoraan sanottuna sietämätöntä seuraa kun suu avautuu vain v ttuillakseen muille. Ei heillä oikeastaan ole mitään yhteistä kuin jaettu historia ja videopelit. Mistään syvällisestä ei voi puhua tosissaan koska tämä kaveri persoonallaan määrittää ystävyyden säännöt että häntä ei saa nähdä heikossa valossa ja esim. tunteista avautuminen on homoa. Ja veljeni sitten sietää tätä, jotta ystävyys on edes mahdollista. Ehkä heidän silmissään tämä on ystävyyttä. Minä en kutsuisi sitä sellaiseksi jos olisin heidän paikallaan. Ja jotenkin olen aistinut veljestänikin että hänestä on vaivaannuttavaa olla ystävänsä seurassa, mutta pitää ystävyyttä yllä enimmäkseen sen yhteisen historian tähden. Ja siksi että ilman häntä hänellä ei tosiaan olisi ketään.

Oikeastaan näen tuossa ystävyydessä paljon samaa kuin omassa lapsuuden kaveruudessa kiusaajani kanssa. Meitä yhdisti sosiaaliluokka ja se ettei ollut kavereita joten he hakeutuivat minun seuraani. Eihän sellaiselle tosiaan voi edes kertoa mitään henkilökohtaista kun se käyttäisi sitä satuttaaksesi sinua, nauraisi sinulle. Opin kuitenkin nopeasti että ei-seuraa on parempi kuin huono seura. Ettei huonoa seuraa tule kutsua edes kaveriksi.

Vierailija kirjoitti:

Näkeehän sen jo siitäkin miten trigger happyjä naiset ovat blokkaa - napin kanssa.

Onneksi miehet ovat trigger happyja suuttuessaan ja humalassa. Kuinka monta kertaa ollaan saatu lukea siitä, kun mieskaveri haki humalassa haulikon ja ampuu jonkun kaverinsa? 

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mulla on sekä mies- että naispuolisia ystäviä. Miespuolisten ystävien kanssa voi olla helppoa ja mutkatonta, mutta he eivät kysele vointia tai kuulumisia samalla tavalla kuin naiset. Esimerkiksi kun äitini oli vakavasti sairaana, niin vain naispuoliset ottivat yhteyttä kysyäkseen hänen vointiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Miehet ovat oppineet toimimaan jo armeijassa yhdessä. Naiset herkästi vetävät herneen joka asiassa ja ovat heti kateellisia toisille naisille. Srlkäänpuukottaminen on perus.

Tämä ei pidä paikkaansa, on teidän miesten olkiukko. Johtuu siitä harhaluulosta, että kaikki naiset koko ajan haluaisivat miesten huomiota ja kilpailisivat siitä. Juu ei. 

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

On varmaan vaikeaa olla ja elää kun koko ajan mietit miten voisit polvet ruvella palvoa miehiä. Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet ovat oppineet toimimaan jo armeijassa yhdessä. Naiset herkästi vetävät herneen joka asiassa ja ovat heti kateellisia toisille naisille. Srlkäänpuukottaminen on perus.

Tämä ei pidä paikkaansa, on teidän miesten olkiukko. Johtuu siitä harhaluulosta, että kaikki naiset koko ajan haluaisivat miesten huomiota ja kilpailisivat siitä. Juu ei. 

Tämä. Miehet on niin pirun itsekeskeisiä että ne luulee et naisetkin tottakai ovat yhtä pakkomielteisesti heistä kiinnostuneita. Voi reppanat...

Vierailija kirjoitti:

On yllättävää. Olisiko naisilla sitten kuitenkin muutama erittäin hyvä ystävä, jollaiseksi laskee myös puolison?

Miehillä on mielestäni usein lauma sellaisia funktionaalisia kavereita, joiden kanssa puuhaillaan ja juhlitaan, mutta ei välttämättä koskaan keskustella mitään syvällistä. Ovat olleet kavereita ikuisuuden. Ovat varmasti sillä tavalla lojaaleja, että tulevat auttamaan muutossa jne. Näitä varmaan kutsutaan ystäviksi.

Joo, miehet kutsuu ystäviksi sellaisia, joita naiset sanoisivat kavereiksi/tuttaviksi. Oma mieheni ei tiedä, mitä hänen "hyvälle ystävälleen" kuului, kun tämä erosi. "Kai se pärjäilee" oli arvio. Naisten ystävyydet ovat syvempiä, miesten pinnallisempia.

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mitä tarkoitat vaikeilla ja monimutkaisilla? Mulla on hyviä ja läheisiä ystäviä sekä miehistä, että naisista ja ihan samanlaisia ollaan. Jutellaan välillä vaikeista asioista ja välillä kevyemmistä, välillä istutaan vaan kahvikupin ääressä ja poristaan ja välillä tehdään jotain muuta. Myös mun miespuolisillä ystävillä on vaikeita ja monimutkaisia asioita ratkottavana.

Miehet laskevat ystäviksi kaverit, naiset tosiystävät. Näinhän tuossa kerrottiin ja näin se ilmeneekin suurilta osin yhteiskunnassa. Miehet eivät jaa kavereilleen tuntojaan, ainoastaan egoilevat kellä on isoin kalu tai paljon penkistä nousee. Näin kärkkäästi todettuna. Toki aina on erilaisia yksilöitä kaikissa sukupuolissa. 

Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun lukee uutisista kuinka mies ei kestä avioeroa tai eroa ylipäänsä ja alkaa vainoamaan eksäänsä tai jopa surmaa tämän. Eroaminen onkin naiselle monesti. hengenvaarallista. Mies menettää sen ainoan emotionaalisen yhteyden kun menettää naisen. Siksi miehet ovat syrjäytyneitä. Luulevat että vain naisen saamalla ovat täysiä. Oppikaa arvostamaan itseänne ilman naista. Niin naisetkin tekevät ja oppivat olemaan ilman miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehillä on useammin eri sukupuolta olevia läheisiä ystäviä kuin naisilla. Naisten nimeämistä läheisistä ystävistä seitsemän prosenttia on miehiä. Miesten läheisistä ystävistä taas 14 prosenttia on naisia.

Eli miehillä on useammin naisia ystävinä kuin naisilla miehiä? Mikäs logiikka tuossa on? 

Se miten eri lailla miehet ja naiset näkevät "ystävän" tai "kaverin".

Kun poikayståväni vanhemmat erosivat, poikaystäväni ei pelännyt miten äiti pärjää, vaan miten isä.

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä syy sille, miksi mies jättää/vaihtaa naisen mieluummin kuin peran, jonka kanssa voi puhua maat mannut ja on koettu kaikkea.

Helpompaa löytää uusi hyvä nainen kuin hyvä, syvällinen ystävyyssuhde, joka kestää vaikeatkin ajat. 

On myös helpompi löytää uusi mies, kuin uusi hyvä ystävä. Että toimii molempiin suuntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mulla on sekä mies- että naispuolisia ystäviä. Miespuolisten ystävien kanssa voi olla helppoa ja mutkatonta, mutta he eivät kysele vointia tai kuulumisia samalla tavalla kuin naiset. Esimerkiksi kun äitini oli vakavasti sairaana, niin vain naispuoliset ottivat yhteyttä kysyäkseen hänen vointiaan. 

Akat juoruaa. Se ei ole miesten hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mulla on sekä mies- että naispuolisia ystäviä. Miespuolisten ystävien kanssa voi olla helppoa ja mutkatonta, mutta he eivät kysele vointia tai kuulumisia samalla tavalla kuin naiset. Esimerkiksi kun äitini oli vakavasti sairaana, niin vain naispuoliset ottivat yhteyttä kysyäkseen hänen vointiaan. 

Akat juoruaa. Se ei ole miesten hommaa.

Mä tunnen kaksi miestä jotka juoruavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mulla on sekä mies- että naispuolisia ystäviä. Miespuolisten ystävien kanssa voi olla helppoa ja mutkatonta, mutta he eivät kysele vointia tai kuulumisia samalla tavalla kuin naiset. Esimerkiksi kun äitini oli vakavasti sairaana, niin vain naispuoliset ottivat yhteyttä kysyäkseen hänen vointiaan. 

Mieskavereiden (ystäviksi en viitsi ketään kutsua) kanssa on ns. mutkatonta koska ei heidän kanssaan mistään kovin syvällisestä puhuta. Sellaista kevyttä juttuseuraa joilta ei kannata odottaa syntymäpäivätoivotuksia (vaikka itse muistaisit toivottaa heille).

Naisystävien kanssa voidaan puhua syvällisiä, purkaa tuntoja ja on paljon vahvempi emotionaalinen yhteys.

Itselläni ei ole ollut yhtään läheistä ystävää vuosikymmeniin. On ollut vain rakastajia. 

Aina silloin tällöin joku nuoruusvuosien kaveri yrittää kaveerata. Vastailen kohteliaasti, mutta aina ne yhteydet jää edes näkemättä livenä, koska omaa tahtoa ei löydy kaveerata kenenkään  kanssa. 

Nimimerkillä keski-ikäinen ukko