Tutkimus: miehillä on naisia enemmän ystäviä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mulla on sekä mies- että naispuolisia ystäviä. Miespuolisten ystävien kanssa voi olla helppoa ja mutkatonta, mutta he eivät kysele vointia tai kuulumisia samalla tavalla kuin naiset. Esimerkiksi kun äitini oli vakavasti sairaana, niin vain naispuoliset ottivat yhteyttä kysyäkseen hänen vointiaan. 

Akat juoruaa. Se ei ole miesten hommaa.

En sanoisi ystävän äidin voinnin kysymistä juoruamiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mitä tarkoitat vaikeilla ja monimutkaisilla? Mulla on hyviä ja läheisiä ystäviä sekä miehistä, että naisista ja ihan samanlaisia ollaan. Jutellaan välillä vaikeista asioista ja välillä kevyemmistä, välillä istutaan vaan kahvikupin ääressä ja poristaan ja välillä tehdään jotain muuta. Myös mun miespuolisillä ystävillä on vaikeita ja monimutkaisia asioita ratkottavana.

Tarkoitan helposti loukkaantuvia, vääriä johtopäätöksiä tekeviä, ennakkoluuloisia, pikkusieluisia, kateellisia jne. Olen tyytyväinen niihin muutamaan joihin vielä pidän yhteyttä. Misten ystävyys on usein kevyempää, mutta aivan toimivaa. Ei ystävyyden tarvitse olla raskasta ja vaikeaa. Hienoa, että olette löytäneet paljon hyviä ystäviä. Olkaa onnellisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mulla on sekä mies- että naispuolisia ystäviä. Miespuolisten ystävien kanssa voi olla helppoa ja mutkatonta, mutta he eivät kysele vointia tai kuulumisia samalla tavalla kuin naiset. Esimerkiksi kun äitini oli vakavasti sairaana, niin vain naispuoliset ottivat yhteyttä kysyäkseen hänen vointiaan. 

Akat juoruaa. Se ei ole miesten hommaa.

Ai miehetkö ei juorua? HAH!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mulla on sekä mies- että naispuolisia ystäviä. Miespuolisten ystävien kanssa voi olla helppoa ja mutkatonta, mutta he eivät kysele vointia tai kuulumisia samalla tavalla kuin naiset. Esimerkiksi kun äitini oli vakavasti sairaana, niin vain naispuoliset ottivat yhteyttä kysyäkseen hänen vointiaan. 

Akat juoruaa. Se ei ole miesten hommaa.

Ukonkäppänät ne vasta juoruaakin! Ainiin mutta se onkin vaan tärkeetä tiedonvaihtoa että Jussi erosi ja sen ex-vaimo Irma on tietysti kyläpyörä mutta v tun huorna kun ei anna. Tärkeetä, tärkeetä tiedon vaihtamista vain. 🙄

Vs. Naiset välittää mitä lähimmäisille kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On yllättävää. Olisiko naisilla sitten kuitenkin muutama erittäin hyvä ystävä, jollaiseksi laskee myös puolison?

Miehillä on mielestäni usein lauma sellaisia funktionaalisia kavereita, joiden kanssa puuhaillaan ja juhlitaan, mutta ei välttämättä koskaan keskustella mitään syvällistä. Ovat olleet kavereita ikuisuuden. Ovat varmasti sillä tavalla lojaaleja, että tulevat auttamaan muutossa jne. Näitä varmaan kutsutaan ystäviksi.

Päinvastainen näkemys asiaan. Syvällisiä keskustellaan juuri humalassa yöllä tai saunoessa. Ei tietenkään missään sählykentällä. Naisilla enemmän tunne asioista keskustelua, yleisemmin samasta asiasta jatkuvasti. Juorutaan ihmisistä ja puhutaan käytännön asioista. Oikeastaan mikään näistä asioista ei kuitenkaan ole sukupuolisidonnainen, vaan käyttäytyminen riippuu persoonallisuudesta ja sosiaalisista toimintatavoista.

Voi olla noinkin, mutta tuo tutkimus kyllä vahvistaa sen, että miehet painottavat kaverisuhteita ja naiset emotionaalista läheisyyttä.

Minä en jaksa kourallista pinnallisia ihmissuhteita joissa nähdään toisia vain tekemisen merkeissä. Koen sen vain kuluttavana. Ystävien laatu on tärkempi, että silloin kun nähdään, siitä saa jotain irti.

Kenelle miehet sitten avautuvat huolistaan, murheistaan, ajatuksistaan? Jos ei ole sitä vaimoa tai naisystävää. Miksette miehet kysele toisiltanne mitä kuuluu ja oikeasti ole kiinnostuneita ystävienne elämästä? Vai päihteetkö ovat sitten se tuki ja turva, kun elämä kolhii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mitä tarkoitat vaikeilla ja monimutkaisilla? Mulla on hyviä ja läheisiä ystäviä sekä miehistä, että naisista ja ihan samanlaisia ollaan. Jutellaan välillä vaikeista asioista ja välillä kevyemmistä, välillä istutaan vaan kahvikupin ääressä ja poristaan ja välillä tehdään jotain muuta. Myös mun miespuolisillä ystävillä on vaikeita ja monimutkaisia asioita ratkottavana.

Tarkoitan helposti loukkaantuvia, vääriä johtopäätöksiä tekeviä, ennakkoluuloisia, pikkusieluisia, kateellisia jne. Olen tyytyväinen niihin muutamaan joihin vielä pidän yhteyttä. Misten ystävyys on usein kevyempää, mutta aivan toimivaa. Ei ystävyyden tarvitse olla raskasta ja vaikeaa. Hienoa, että olette löytäneet paljon hyviä ystäviä. Olkaa onnellisia.

Mä en ole tavannut yhtään pikkusieluista ja kateellista naista. Jokainen loukkaantuu joskus ja pitkässä ystävyyssuhteessa tulee väistämättä väärinkäsityksiä ja ratkottavia ristiriitoja. Itse olen todellakin toisinaan kateellinen eräälle hyvälle ystävälleni, mutta se on mun ongelma, ei hänen ja todellakin teen kaikkeni, ettei se vaikuta meidän ystävyyssuhteeseen. Kateus on ihan normaali tunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mitä tarkoitat vaikeilla ja monimutkaisilla? Mulla on hyviä ja läheisiä ystäviä sekä miehistä, että naisista ja ihan samanlaisia ollaan. Jutellaan välillä vaikeista asioista ja välillä kevyemmistä, välillä istutaan vaan kahvikupin ääressä ja poristaan ja välillä tehdään jotain muuta. Myös mun miespuolisillä ystävillä on vaikeita ja monimutkaisia asioita ratkottavana.

Tarkoitan helposti loukkaantuvia, vääriä johtopäätöksiä tekeviä, ennakkoluuloisia, pikkusieluisia, kateellisia jne. Olen tyytyväinen niihin muutamaan joihin vielä pidän yhteyttä. Misten ystävyys on usein kevyempää, mutta aivan toimivaa. Ei ystävyyden tarvitse olla r

Mulla ei ole ikinä ollut tuollaisia kokemuksia naisista kavereina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mulla on sekä mies- että naispuolisia ystäviä. Miespuolisten ystävien kanssa voi olla helppoa ja mutkatonta, mutta he eivät kysele vointia tai kuulumisia samalla tavalla kuin naiset. Esimerkiksi kun äitini oli vakavasti sairaana, niin vain naispuoliset ottivat yhteyttä kysyäkseen hänen vointiaan. 

Akat juoruaa. Se ei ole miesten hommaa.

En sanoisi ystävän äidin voinnin kysymistä juoruamiseksi. 

Tämä. Älyltään ja tunne-elämältään vajaa mies luulee että se on tuntemattoman naisen asioista urkkimista ja juoruamista. Älykäs ihminen tajuaa että siinä oikeastaan kysytään miten ystävä voi vaikean tilanteen keskellä, onko tapahtunut jotain mitä pitäisi tietää jotta osaa reagoida tahdikkaasti, kunnioittaen toisen tunteita. Sosiaalisten taitojen alkeita on nämä.

Jos miehillä on enemmän ystäviä, niin miksi sitten täälläkin miehet huutaa, että miehillä on pahan olon epidemia, ettei ole ystäviä joille puhua tunteista tai joiden kanssa viettää aikaa?

Eli epidemiaa ei ole ja tunteistakin voi puhua kavereiden kanssa vai ei?

Mikä on mielestänne läheisen ystävän ja ystävän välinen ero?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomattu. Miehet eivät ole läheskään niin vaikeita ja monimutkaisia. Mielummin ottaisin miesystäviä, mutta se voisi herättää puolisonsa liikaa epäilyjä.

Mulla on sekä mies- että naispuolisia ystäviä. Miespuolisten ystävien kanssa voi olla helppoa ja mutkatonta, mutta he eivät kysele vointia tai kuulumisia samalla tavalla kuin naiset. Esimerkiksi kun äitini oli vakavasti sairaana, niin vain naispuoliset ottivat yhteyttä kysyäkseen hänen vointiaan. 

Akat juoruaa. Se ei ole miesten hommaa.

En sanoisi ystävän äidin voinnin kysymistä juoruamiseksi. 

Tämä. Älyltään ja tunne-elämältään vajaa mies luulee että se on tuntemattoman naisen asioista urkkimista ja juoruamista. Älykäs ihminen tajuaa että siinä oikeastaan kysytään miten ystävä voi vaikean tilanteen keskellä, onko tapahtunut jotain mitä pitäisi tietää jotta osaa reagoida tahdikkaasti, kunnioittaen toisen tunteita. Sosiaalisten taitojen alkeita on nämä.

 

No joo, kyllähän se lämmittää mieltä kun ystävät kysyivät äitini voinnista. Tuntui, että en ole niin yksin sen asian kanssa. Miespuoliset kaverit muistivat asian vasta sitten kun mainitsin, että lähden äitini luokse sairaalaan. 

Mä en ole tavannut yhtään pikkusieluista ja kateellista naista. Jokainen loukkaantuu joskus ja pitkässä ystävyyssuhteessa tulee väistämättä väärinkäsityksiä ja ratkottavia ristiriitoja. Itse olen todellakin toisinaan kateellinen eräälle hyvälle ystävälleni, mutta se on mun ongelma, ei hänen ja todellakin teen kaikkeni, ettei se vaikuta meidän ystävyyssuhteeseen. Kateus on ihan normaali tunne.

Ei tarvi vääntää itsestäänselvyyksistä rautalankaa, kaikissa suhteissa tulee.. jne. Ehkä sinulle ei olla kateellisia, johtuisiko siitä. Se, ettet ole tavannut kateellisia ei tarkoita ettei kukaan olisi tavannut. Kateellisuus ei ole tavoiteltava tunne, hyvät ystävät eivät ole kateellisia toisilleen.  

Oletteko muijat huomanneet että sanontaa nainen on naiselle susi viljelee yleensä juuri miehet, ja sitten todellisuudessa suurimmalle osasta nainen on naiselle tuki. Oli kyseessä sitten oma äiti, sisko, ystävä tai vaikka vapaaehtoistyöntekijä - suurinosa meistä tukeutuu juuri naiseen vaikeimmalla hetkellämme, ei jaa ainoastaan elämän iloja ja kuulumisia.

Vierailija kirjoitti:

Kenelle miehet sitten avautuvat huolistaan, murheistaan, ajatuksistaan? Jos ei ole sitä vaimoa tai naisystävää. Miksette miehet kysele toisiltanne mitä kuuluu ja oikeasti ole kiinnostuneita ystävienne elämästä? Vai päihteetkö ovat sitten se tuki ja turva, kun elämä kolhii?

Äiti.

Miehillä on harvoin oikeita ystäviä, joillain ei ainoatakaan ja joillakin yksi. Kavereita sit piisaa vaikka kuinka kaikenlaisen urheilun höpötyksessä - ei paljonkaan muuta. 

Vierailija kirjoitti: Jos miehillä on enemmän ystäviä, niin miksi sitten täälläkin miehet huutaa, että miehillä on pahan olon epidemia, ettei ole ystäviä joille puhua tunteista tai joiden kanssa viettää aikaa? Eli epidemiaa ei ole ja tunteistakin voi puhua kavereiden kanssa vai ei?

Eivät he miehenpuutetta huuda vaan naisenpuutetta. Kaverimiehen perärööriin ei voi ns. tunteitaan vuodattaa.

Ei, vaan olen huomannut että nainen on naiselle susi. Kaikilla ei ole äitiä, siskoa jne. johon turvaa. Sen sijaan naiset ovat pyrkineet kampittamaan mm työelämässä ja muissakin suhteissa. Täällä varmasti saa kuulla, että olen siihen itse syyllinen, samapa tuo. 

Vierailija kirjoitti:

no eihän tämä ketään yllätä. naiset ovat toistensa vihollisia. näkee jo erotilastoista. eli 80% suhteistä päättyy eroon nainen-neinen pareista, 50% eroaa heteropareista ja vain 20% eroaa mies-mies pareista. eli 2 naista=80% ero, 1 nainen=50% ero ja ne hompit, ovat aika onnellisia, kun yhtälössä ei ole naista...

Hompit on onnellisia kun pettävät mennen tullen. Samat toiveet.