Keskiluokka omaksunut työväenluokan ihanteita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^pienituloisuus kyllä määrää yhteiskuntaluokan. Pienituloinen ei ole keskiluokkainen. 

 

Entä pienituloinen tohtori, joka elää apurahakaudesta toiseen ja on välillä työttömyyskortistossakin, kun vakinaisia yliopistonlehtorin / tenure trackeja / professuureja ei ole? 

 

Kuitenkin tuottaa yliopistolleen ja tiedekunnalleen "pisteitä" Opetus- ja kulttuuriministeriön luokituksessa, joka tuo sitten yliopistolle ja tiedekunnalle enemmän rahaa? 

 

Saattaapa tuottaa kansainvälisesti merkittäviä tutkimusjulkaisujakin, jotka vievät oman tieteenalan tutkimusta eteenpäin ja joita siteerataan kansainvälisessä tutkimuksessa. Mutta Suomessa ei tunneta, jos/kun suomalaiset sanomalehtitoimittajat eivät osaa haastatella kuin yhtä-kahta tietyn alan ihmistä - saati sellaisten tieteenalojen perustutkimusta tekeviä tutkijoita, jotka eivät tutki

Tuo on saivartelua. Tohtoreilla on kaikista koulutusryhmistä korkein tulotaso. Se on fakta. Apuraha on nimensä mukaisesti apurahaa, ei palkkaa. Jos väität kirkkain silmin, että tohtorit ovat pienituloisia, niin olet älyllisesti epärehellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on nuori valtio, ja suomalaisen keskiluokan historia on myös lyhyt.

 

Kun sukuja on tutkittu taaksepäin, ovat (ylemmän) keskiluokkaiset suvut pääasiassa niitä, jotka olivat 1900-luvun alussa talolllisia ja omistivat maata. Nykyiset alemmat sosiaaliluokat koostuvat pääosin heistä, joiden esivanhemmat olivat samoihin aikoihin palkollisia tai irtolaisia. Eli vaikka Suomi ei olekaan klassinen luokkayhteiskunta, on nykyisilläkin sosiaaliluokilla oma historiansa.

 

Suomessa on todella vähän vanhaa rahaa ja teollisuusporvaristoakin vain kourallinen. 

 

Ai että ihminen on yhtä kuin isovanhempiensa vanhemmat tai heidän vanhempansa? Ja ei kai 1900-luvulla enää puhuttaessa palkollisista tai irtolaisista, vaan oli työntekijöitä jotka yleensä itse omistivat omat talonsa.

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002745275.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Autojen rahoitus on nykyään niin hyvin hoidettu, korot ovat matalat, ettei omalla rahalla kannata autoa ostaa.

Siis millä logiikalla ei kannata?

 

Nousukkaan logiikalla ehkä? Itse ajattelen, että korko se on matalakin korko.

Ei lainaa kannata pelätä, se on yksi tärkeä vipu varallisuuden kasvattamisessa.

Mikäli tässä nyt tarkoitetaan sitä aikaa kun maanomistajat oli kartanonomistajia, niin kyllähän se elämä kartanossa suht leppoista oli pullineen ja visiitteineen verrattuna vaikka torpparien elämään, joilla ei oikeastaan muuta ollutkaan kukn velvollisuuksia, mutta eivät silti omistaneet mitään.

Oliko leppoisaa? Ei kartanoissa eletty mitenkään toimettomana. Kartanoissa tehtiin erilaisia töitä. Kartanoiden kautta levisi mm. uudenlaisia viljelymenetelmiä, niistä osallistuttiin valtakunnan politiikkaan, käytiin kauppaa, kasvatettiin naimakaupoilla varallisuutta. Työtä, joka oli kaukana torppareiden käsityskyvyn yläpuolella. Suhde työhön on edelleen kuvaava yhteiskuntaluokan tunnusmerkki, kuten aikaisempi kirjoittaja kertoikin. Työläiselle työ on hikeä, likaa, raatamista. Joku ylemmän keskiluokan asiantuntija tai virkamies ei työpäivänsä aikana pääse hikoilemaan, mutta hänen työnsä saattaa siirrellä satoja tuhansia euroja ja vaikuttaa toisten ihmisten yksityisimpiinkin asioihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on perinteisesti ollut köyhä maa, jossa harvalla on ollut perittyä omaisuutta. Maaseudulla isot isännät ovat ehkä edustaneet oman elämänpiirinsä omistavaa luokkaa. Keskiluokkaan on noustu koulutuksen kautta. 
Kannattaa myös muistaa, että itsenäisen Suomen idean loivat paljolti opettajat. Näkisin että suomalainen keskiluokka on edelleen opettajien näköinen, ei rikas, pikemminkin säästäväinen ja idealistinen. Helppo kohde pilkata nykypäivänä, kun tyhmyyttä suorastaan glorifioidaan. Mutta se on ihan samantekevää, millä autolla ajatte tai mikä lamppu roikkuu katostanne, suomalaisen perinteisen keskiluokan tekevät suomalaiset sivistysarvot.

Ja ei, en ole opettaja eikä suvussanikaan ole niitä ollut. 

Varmasti opettajat ovat olleet yksi suuri ammattiryhmä, joska varaan nykyinen keskiluokka on rakentunut, mutta on muitakin. Omassa suvussa porvarijuuret ulottuvat satojen vuosien päähän, ja vaikka pari yksittäistä opettaja mahtuu mukaan, niin suurin osa on ollut paikallishallinnon johtavissa tehtävissä joko virkamiehinä tai papistossa. Lisäksi on ollut mm. lääkäreitä, valtionhallinnosta virkamiehiä, maanomistajia, muusikoita ja taiteilijoita. Yksi sukuhaara on aateloitu, mutta suurin on ollut juurikin varakasta ja koulutettua porvaristoa, josta on aikojen saatossa muotoutunut nykyinen ylempi keskiluokka.

Kertoisitteko arvon alapeukuttajat, mikä viestissä oli pielessä?

Suomessa on häviävän vähän tämän tapaisia porvarisukuja, varsinkaan sellaisia joilla on pitkät juuret kaupunkilaisporvareina, mutta kyllä meitäkin löytyy. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme nykymaailmassa mitenkään erityisiä tai kulkisimme nokka pystyssä. Omassa suvussa omaisuutta ei ole säilynyt niin paljon, että kukaan  pystyisi elelemään pääomatuloilla, joten olemme ihan tavallisia työssäkäyviä pulliaisia. Kulttuurista ja sivistyspääomaa löytyy kyllä, mutta ei se juuri näy ulospäin. Ehkä käytöstavat ovat selkeimmin sellainen, josta olen saanut lapsesta saakka ulkopuolista palautetta; moneen kertaan on kehuttu, että olen todella kohtelias, vaikka itse pidän toimintaani ihan normaalina huomaavaisuutena toisia kohtaan, enkä mielestäni mitenkään erotu muista. 

Vierailija kirjoitti:

Mikäli tässä nyt tarkoitetaan sitä aikaa kun maanomistajat oli kartanonomistajia, niin kyllähän se elämä kartanossa suht leppoista oli pullineen ja visiitteineen verrattuna vaikka torpparien elämään, joilla ei oikeastaan muuta ollutkaan kukn velvollisuuksia, mutta eivät silti omistaneet mitään.

 

Oliko leppoisaa? Ei kartanoissa eletty mitenkään toimettomana. Kartanoissa tehtiin erilaisia töitä. Kartanoiden kautta levisi mm. uudenlaisia viljelymenetelmiä, niistä osallistuttiin valtakunnan politiikkaan, käytiin kauppaa, kasvatettiin naimakaupoilla varallisuutta. Työtä, joka oli kaukana torppareiden käsityskyvyn yläpuolella. Suhde työhön on edelleen kuvaava yhteiskuntaluokan tunnusmerkki, kuten aikaisempi kirjoittaja kertoikin. Työläiselle työ on hikeä, likaa, raatamista. Joku ylemmän keskiluokan asiantuntija tai virkamies ei työpäivänsä aikana pääse hikoilemaan, mutta hänen työnsä saattaa siirrellä satoja tuhansia euroja ja va

Ei se mitään torpparien käsityskyvyn yläpuolella ollut, vaan helpompaa. Sitäpaitsi kartanoilla oli yleensä pehtoorit, jotka oli varsinaisia ammattilaisia ja hoiti ne viljelymenetelmät, omistajat teki vaan ne päätökset ja heille oli kaikki ammattilaistuki tarjolla sen päätöksenteon tueksi.

Kyllä ne kartanoihin syntyneet olivat hyvin etuoikeutettua porukkaa, oli ihan erilaiset mahdollisuudet tehdä asioita kuin vaikka niillä torppareilla. Yhteiskuntaan ja politiikkaan osallistumiseenkaan ei ollut kaikilla edes oikeutta, äänioikeudet meni yleensä omistusten mukaan.

Kartanoissa oli sahoja, myllyjä, tiilitehtaita, kaivoksiakin ja kaikenlaista kartanon tuotteiden jatkojalostusta ja tuotekehitystä. Oli monenlaista kaupankäyntiä, tuotteille oli löydettävä ostajat. Verkostoituminen oli elintärkeää. Kartanoista saatuja tuloja sijoitettiin myös kartanon piirin ulkopuolelle. Ei kartanonherra ollut toimeton, eikä työ todellakaan ollut helpompaa ja vaati erilaista osaamista, mitä torpparilla ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Kartanoissa oli sahoja, myllyjä, tiilitehtaita, kaivoksiakin ja kaikenlaista kartanon tuotteiden jatkojalostusta ja tuotekehitystä. Oli monenlaista kaupankäyntiä, tuotteille oli löydettävä ostajat. Verkostoituminen oli elintärkeää. Kartanoista saatuja tuloja sijoitettiin myös kartanon piirin ulkopuolelle. Ei kartanonherra ollut toimeton, eikä työ todellakaan ollut helpompaa ja vaati erilaista osaamista, mitä torpparilla ei ollut.

Eihän kukaan sanonutkaan että kartanossa oltaisiin eletty ihan toimettomana. Mutta kyllä se melkoisen leppoisaa ja nimenomaan vapaampaa elämää oli verrattuna vaikka nyt niihin torppareihin.

Ei bisneksien hoitaminen ole leppoisaa. Ei nyt, eikä silloinkaan. Vapaampaa toki, koska oli resursseja. Suomi oli tiukka sääty-yhteiskunta silloin.

Vierailija kirjoitti:

Ei bisneksien hoitaminen ole leppoisaa. Ei nyt, eikä silloinkaan. Vapaampaa toki, koska oli resursseja. Suomi oli tiukka sääty-yhteiskunta silloin.

Kuvitelma johtajien leppoisasta työstä tuntuu elävän vuosisadasta toiseen. On aina helppo huudella sivusta, kun todellisuudesta ei ole mitään käsitystä. 

Samoin johtajien "käsittämättömät" päätökset. Ei tavallisella työntekijällä ole samoja tietoja kuin johtajalla, eikä päätöksiä heille tarvitse perustella, kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin. 

Mä harrastan kaikkea aloittajan listalta ja olen harrastanut aina. Kuntoilu ei tarkoita lihaksia, vaan terveyttä ja hyvää oloa. Aloittaja voisi ehkä itse vähän treenata korvien väliään että pääsisi irti mustavalkoisesta ajattelusta. 

Se, että luen dekkareita, ei estä lukemasta kaikkea muutakin.  Se, että käyn lenkillä ei estä miettimästä matemaattisia pulmia.  

Leipominen ja käsityöt on olleet harrastus ihan kaikissa yhteiskuntaluokissa kautta vuosikymmenten, tomppeli ap. 

Iso osa nykyisesta keski-ikäisestä keskiluokasta tulee duunaritaustasta. Itse olen akateeminen ja ihan mukavasti tienaava, kuten osa lapsuuskavereistanikin. Meillä kaikilla on kuitenkin täysi työläisperhetausta, tulemme pieneltä tehdaspaikkakunnalta, vanhemmat töissä tehtaassa haalarihommissa ja sitä rataa. Ei sillä ole väliä mihin luokkaan nyt kuulun sosio-ekonomisesti, vaan olen taustaltani työväenluokkaa ja sieltä on tarttunut mukaan myös tapoja ja malleja, joita pidän oikein hyvinä. 

Vierailija kirjoitti:

Mä harrastan kaikkea aloittajan listalta ja olen harrastanut aina. Kuntoilu ei tarkoita lihaksia, vaan terveyttä ja hyvää oloa. Aloittaja voisi ehkä itse vähän treenata korvien väliään että pääsisi irti mustavalkoisesta ajattelusta. 

Se, että luen dekkareita, ei estä lukemasta kaikkea muutakin.  Se, että käyn lenkillä ei estä miettimästä matemaattisia pulmia.  

 

Leipominen ja käsityöt on olleet harrastus ihan kaikissa yhteiskuntaluokissa kautta vuosikymmenten, tomppeli ap. 

Anteeksi, en puhu sinusta. Puhun keskiluokkaisesta ihmisestä.. Hyvää Joulua!

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei bisneksien hoitaminen ole leppoisaa. Ei nyt, eikä silloinkaan. Vapaampaa toki, koska oli resursseja. Suomi oli tiukka sääty-yhteiskunta silloin.

Kuvitelma johtajien leppoisasta työstä tuntuu elävän vuosisadasta toiseen. On aina helppo huudella sivusta, kun todellisuudesta ei ole mitään käsitystä. 

Kyllä ainakin omassa työssä ne johtajatason hommat virkasuhteessa on olleet huomattavasti leppoisampia kuin ne hommat mitä tein aiemmin, silloin oli vain työsuhdekin.

Vierailija kirjoitti:

Samoin johtajien "käsittämättömät" päätökset. Ei tavallisella työntekijällä ole samoja tietoja kuin johtajalla, eikä päätöksiä heille tarvitse perustella, kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin. 

Eivät kaikki asiat todellakaan kuulu mihinkään salassapitovelvollisuuden piiriin. Omassa hommassa niitä käsittämättömiä päätöksiä joutuu toisinaan valitettavasti tekemään olosuhteiden pakosta, kiitos käsittämättömien lakien ja asetusten, vaikka ei itsekään haluaisi.

Mistähän ap on päätellyt ettei keskiluokka harrastaisi myös käsitöitä?

Ainakin omassa keskiluokkaisessa lähipiirissä käsityöt on ihan yleinen harrastus, samoin moni tekee ihan itse esimerkiksi kesämökkiä, tai kunnostaa tai entisöi itse vanhoja perintöhuonekaluja. Myös itse tehdyt vaatteet ja asusteet, erityisesti neuleet, on keskiluokkaisessa piireissä tavallista.

Jos ajattelet asiaa sosiaalihistorian perspektiivistä, fyysisestä työstä maalta muutettiin kaupunkiin siisteihin toimistohommiin eli keskiluokkaistuttiin. Käsillä tekeminen/fyysinen työ kuuluu työväenluokan harrastuksiin. Yläluokkainen nainen on harrastanut ristipistotöitä, kirjomista, nypläystä ym. puhtaasti esteettisiä käsitöitä, ei missään nimessä mitään käytännöllistä, hyvä tavaton, vain rahvas tekee omat vaatteensa (tai remontoi ja kunnostaa.) Keskiluokka haluaa käyttää vapaa-aikansa sivistymiseen. Neulomalla ei sivisty.

Vierailija kirjoitti:

Jos ajattelet asiaa sosiaalihistorian perspektiivistä, fyysisestä työstä maalta muutettiin kaupunkiin siisteihin toimistohommiin eli keskiluokkaistuttiin. Käsillä tekeminen/fyysinen työ kuuluu työväenluokan harrastuksiin. Yläluokkainen nainen on harrastanut ristipistotöitä, kirjomista, nypläystä ym. puhtaasti esteettisiä käsitöitä, ei missään nimessä mitään käytännöllistä, hyvä tavaton, vain rahvas tekee omat vaatteensa (tai remontoi ja kunnostaa.) Keskiluokka haluaa käyttää vapaa-aikansa sivistymiseen. Neulomalla ei sivisty.

Eli työväenluokkaiset juuresi näkyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei bisneksien hoitaminen ole leppoisaa. Ei nyt, eikä silloinkaan. Vapaampaa toki, koska oli resursseja. Suomi oli tiukka sääty-yhteiskunta silloin.

Kuvitelma johtajien leppoisasta työstä tuntuu elävän vuosisadasta toiseen. On aina helppo huudella sivusta, kun todellisuudesta ei ole mitään käsitystä. 

Kyllä ainakin omassa työssä ne johtajatason hommat virkasuhteessa on olleet huomattavasti leppoisampia kuin ne hommat mitä tein aiemmin, silloin oli vain työsuhdekin.

Ahaa, ymmärrät asioita vain itsestäsi käsin, minäminäminä=yleispätevä totuus.