Keskiluokka omaksunut työväenluokan ihanteita

Eihän kaikilla keskiluokkaisilla edes ole omaa autoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipas taas oudot yleistykset. Varmaan jokainen oikeasti keskiluokkaan kuuluva tietää miten huono sijoitus auto on, siksi monet keskiluokkaan kuuluvat eivät paljoa välitä varsinkaan niistä hienoista autoista, vaan ajelevat varsin tavallisilla autoilla. Hienoja autoja ostavat lähinnä ne, joille auto on statuskysymys, ihan yhteiskuntaluokista riippumatta.

 

Ei auto ole mikään sijoitus. Autolaina on keskiluokassa vakio ja budjetoitu kulu, Monet pystyvät maksamaan isompaa lyhennystä. Varsin tavallisilla autoilla ajavat alempi keskiluokka ja työväenluokka.

 

Auto nimenomaan on huono sijoitus, koska sen arvo laskee niin nopeasti. Yleensä keskiluokalle autolla ei ole niin merkitystä eikä se auto määrittele keskiluokkaa. Toki joillekin on tärkeää että auto on tietynlainen

Auton arvo tippuu nopeasti, olet oikeassa. En ole kiinnostunut autoista, mutten viitsi millään huonolla ajaa, kun ei ole pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipas taas oudot yleistykset. Varmaan jokainen oikeasti keskiluokkaan kuuluva tietää miten huono sijoitus auto on, siksi monet keskiluokkaan kuuluvat eivät paljoa välitä varsinkaan niistä hienoista autoista, vaan ajelevat varsin tavallisilla autoilla. Hienoja autoja ostavat lähinnä ne, joille auto on statuskysymys, ihan yhteiskuntaluokista riippumatta.

 

Ei auto ole mikään sijoitus. Autolaina on keskiluokassa vakio ja budjetoitu kulu, Monet pystyvät maksamaan isompaa lyhennystä. Varsin tavallisilla autoilla ajavat alempi keskiluokka ja työväenluokka.

Mä olen erittäin keskiluokkainen, ja kyllä mieheni kanssa olemme yhtä mieltä siitä, että emme tarvitse sen hintaluokan autoa, johon pitäisi lainaa ottaa. Liitän autolainat nuorten ja työväenluokkaisten elämään. Sitten meitä rikkaammilla ja yrittäjillä on leasing-autot. 

Jep, kyllä ne ihan kohtuulliset autot pystyy yleensä suoraan tililtä ostamaan.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ja turvallinen auto ei ole yhtä kuin auton merkki tai brändi. Just tuollainen asenne, että puhutaan siitä yhtenä totuutena mihin keskiluokka laittaa rahaa ja miten paljon ei kuulu keskiluokkaisuuteen saati ylempään keskiluokkaan. Nämä on niiden juttuja, jotka haluaisivat kuulua keskiluokkaan, toiset ehkä nipinnapin kuuluvat siihen ja haluavat kaikin keinoin tulla nähdyksi, että tässä sitä nyt ollaan keskiluokkaa.

Eikö Weberin luokkateoriaan kuulu juuri se, että halutaan kuulua ylempään luokkaan? 

Autojen rahoitus on nykyään niin hyvin hoidettu, korot ovat matalat, ettei omalla rahalla kannata autoa ostaa.

Suomi on perinteisesti ollut köyhä maa, jossa harvalla on ollut perittyä omaisuutta. Maaseudulla isot isännät ovat ehkä edustaneet oman elämänpiirinsä omistavaa luokkaa. Keskiluokkaan on noustu koulutuksen kautta. 
Kannattaa myös muistaa, että itsenäisen Suomen idean loivat paljolti opettajat. Näkisin että suomalainen keskiluokka on edelleen opettajien näköinen, ei rikas, pikemminkin säästäväinen ja idealistinen. Helppo kohde pilkata nykypäivänä, kun tyhmyyttä suorastaan glorifioidaan. Mutta se on ihan samantekevää, millä autolla ajatte tai mikä lamppu roikkuu katostanne, suomalaisen perinteisen keskiluokan tekevät suomalaiset sivistysarvot.

Ja ei, en ole opettaja eikä suvussanikaan ole niitä ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Autojen rahoitus on nykyään niin hyvin hoidettu, korot ovat matalat, ettei omalla rahalla kannata autoa ostaa.

Siis millä logiikalla ei kannata?

Vierailija kirjoitti:

Suomi on perinteisesti ollut köyhä maa, jossa harvalla on ollut perittyä omaisuutta. Maaseudulla isot isännät ovat ehkä edustaneet oman elämänpiirinsä omistavaa luokkaa. Keskiluokkaan on noustu koulutuksen kautta. 
Kannattaa myös muistaa, että itsenäisen Suomen idean loivat paljolti opettajat. Näkisin että suomalainen keskiluokka on edelleen opettajien näköinen, ei rikas, pikemminkin säästäväinen ja idealistinen. Helppo kohde pilkata nykypäivänä, kun tyhmyyttä suorastaan glorifioidaan. Mutta se on ihan samantekevää, millä autolla ajatte tai mikä lamppu roikkuu katostanne, suomalaisen perinteisen keskiluokan tekevät suomalaiset sivistysarvot.

Ja ei, en ole opettaja eikä suvussanikaan ole niitä ollut. 

Samaa mieltä. Nuo autot, lamput ja artekit on aivan toissijaisia asioita keskiluokalle tähän verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, jos joku on jo tuonut tämän näkökulman esiin. Mutta sota-aikana kulttuuri aina viihteellistyy, ja jollakin tavallahan olemme sodassa jo.

Tuntemani keski-ikäiset hyväpalkkaiset naiset ovat vaihtaneet kirjat äänikirjoihin ja teatterin kuntosaliin. Jokin ajan hengessä siihen ajaa.

Varmasti isossa kuvassa näin, mutta toisaalta omassa elämässä ja lähipiirissä trendi näyttää olevan melkeinpä päinvastainen. Itse ainakin koen, että vaikeina aikoina kulttuurin ja taiteen merkitys korostuu, sillä se muistuttaa että elämä on paljon ja ennen kaikkea muutakin kuin sotaa, pahuutta ja kärsimystä. Omista käyttörahoista valtaosa, useita satoja kuussa, menee tällä hetkellä taiteen tukemiseen mm. harrastusmaksujen, konsertti- ja muiden tapahtumalippujen sekä taide- ja kirjahankintojen kautta. Paitsi että ne ovat minulle henkilökohtaisesti kiinnostavia ja tärkeitä, on my

Eli rankat ajat paljastavat kunkin ihmisen todellisen karvan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yläluokkaisuuttahan viestii myös epäyhteensopiva ja trenditön sisustus, selvästi vanhempi ja huonompi auto kuin mihin olisi varaa, ikivanhat rönttävaatteet mökkikäytössä ja niin edelleen. Tietysti kaikkia noita voi olla myös alimmissa luokissa. Keskiluokkaisuutta viestii tarve pitää kulissit kunnossa sisustuksen, auton ja matkustelun suhteen, vaikka siihen ei oikein olisi varaa. työväenluokkaisuutta viestii ainakin todella iso ja hieno telkkari ja vihamielinen suhtautuminen yliopistokoulutukseen. 

Mutta kertokaapas, mitä viestii se, jos ihminen hanakasti syyttelee muita hienostelusta? Tunnen ihmisiä, jotka käyttävät nimenomaan tuota sanaa, mutta en ihan saa kiinni sen viboista.

Mieheni on duunaritaustasta keskiluokkaan kivunnut ja minä ylemmästä keskiluokasta, ja saan joskus riitojen yhteydessä kuulla olevani hienostelija tai snobi :D Veikkaan taustaksi sitä, että m

"Itselläni on jonkinlainen huoleton varmuus siitä, että tiede, taide, kulttuuri ja sivistys ovat tärkeimmät asiat, joita elämässä voi saavuttaa tai tavoitella. Raha ei ole kovinkaan tärkeää, koska sitä on aina ollut riittävästi ja enemmänkin, mutta pidän ihan älyttömänä sitä, että jostain pallonpotkimisesta ja jääkiekon pelaamisesta maksetaan moninkertaisesti verrattuna vaikka muusikoiden palkkoihin. Viihdettä pidän laadusta riippuen joko kulutustuotteena tai roskana. En tietenkään ikimaailmassa menisi laukomaan mielipiteitäni päin naamaa penkkiurheilun intohimoisesti suhtautuvalle tai Uuno Turhapuro -fanille ---"

Kiva huomata, että tällä palstalla on muitakin, jotka ajattelevat noin. Muutoin samat sanat täältä suunnalta, paitsi se, että rahaa ei ole ollut koskaan ainakaan "enemmänkin", riittävästi kulttuuriin, tieteeseen ja taiteeseen mutta eipä juuri muuhun. Toisaalta eipä niillä muilla asioilla paljon merkitystä olekaan (poislukien terveys eli ruoka ja liikunta, mutta niistä voi pitää huolta myös taloudellisesti edullisesti). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokan antiikki, arvodesign ja taide myydään antiikkiliikkeiden ja huutokauppojen kautta. Näiden tavaroiden kulttuurinen arvo ja harvinaisuus nostavat hinnan yli duunareiden maksukyvyn.

Kuulun keskiluokkaan ja ainoa, mitä ostan "käytettynä"on taide ja antiikki, valikoidusti myös vintage ja design. Eivät duunarit tai nousukkaat niistä tavaroista ole kiinnostuneita, niille on aivan oma keskiluokkainen ostajakuntansa. Sinänsä kannatan kyllä tarpeettoman tavaran kierrättämistä myyntiin, mutta ei minulla ole tarvetta eikä kiinnostusta etsiä kaikkea haluamaani käytettynä. 

Voisiko kyse olla myös siitä, että jos on perinyt tai itse esim. nuorena ostanut jonkun oman maun mukaisen huonekalun tai tavaran, ei koe minkäänlaista tarvetta vaihtaa sitä? Tavarat ja huonekalut ostetaan "iäksi", ellei sitten jopa useamman sukupolven kestäväksi. Ei ole mitään tarvetta lukea muoti- tai sisustuslehtiä ja ottaa sieltä "mallia". 

Eli kyse olisi sitten perimmältään kuitenkin mausta? Ja siitä, ettei se heilu jokaisen tuulenoikun mukana. 

Eikä kyse ole välttämättä edes rahasta. Jos opiskelija-aikoina ostetut Ikean Billy-hyllyt ovat edelleen ehjät, ei niitäkään laita pois, vaikka ostaa uusille kirjoille Boknäsiä ja (vielä joitakin vuosia sitten) Laakkosta. 

Myös jonkunasteista sitoutumista omiin ostoksiinsa, ehkä? Vastuuntunnetta siitä, että jos on kerran tehnyt (osto)päätöksen, tuote pitää itse "käyttää loppuun". 

Vaiko siitä, että joillekuille se tavara ja sen statusarvo on itsessään niin tärkeää, että siksi pitää vaihtaa muutaman vuoden välein? Eikä välitetä tavaran käyttöarvosta, eikä siitä, että tulisi esim. ympäristöasioissa pyrkiä olemaan ennemmin osa ratkaisua kuin ongelmaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylempi keskiluokka on menettänyt ylevät harrastuksensa, mm. sinfonia-konsertit ja oopperan, sekä taidenäyttelyt. Lomailua StTropezilla ei myöskään enää ole. Sen tilalle tuli Lapin loma, joka ilmoitetaan muille kuuluvasti siinä maaliskuun lopulla, koska Lapin lomalla yritetään erottautua "työväenluokkaisista jääkiekkojunteista".

Rahvas on tehnyt perinteisistä lomakohteista lomahelvettejä. Nyt täytyy keksiä jotain muuta ennen kuin massat tunkevat paikalle pilaamaan nekin.

Määrä on kasvanut ja laatu romahtanut. 

Samalla kertaa.

Päivän Hesarissa juttu hotelliaamiaisista, ja siinä sanottiin suoraan: 50 euron hotelliaamiaiset Helsingin keskustan "paremmissa" hotelleissa on tarkoituksella hinnoiteltu niin, että mölisevä rahvas ei eksy samaan aamiaispöytään. Säilyy rauha ja hiljaisuus, säilyy taso.

Säilyy laatu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä ainakaan ole koskaan lukenut sen kummemmin sivistyäkseni. Olen lukenut aina ihan vaan siksi, että tykkään lukea, lukeminen on hyvää viihdettä. 

Viihteeksihän ne alunperin 1800-luvulla kirjoitetut klassikothan onkin yleensä tarkoitettukin

Siltä ajalta luetaan enää vain sitä ihan parasta. Kun aikaa on kulunut ja jälkikäteen pystymme jaottelemaan jyvät akanoista. Klassikko on klassikko, koska se edelleen puhuttelee lukijaa.

Lisäksi 1800-luvulla (ellei aiemminkin) monet teokset kirjoitettiin poliittisiksi pamfleteiksi (esim. Dostojevski: Riivaajat, Zola: Nana) tai yhteiskuntaelämän kuvaajiksi, ikään kuin dokumenteiksi omista ajoistaan, joko suoraan poliittisin tai muin motiivein (esim. Dickens). Tai Suureksi Taiteeksi ja Suur

Miksi tälle kommentille alapeukkuja?

Vierailija kirjoitti:

Edelleen myydään myös laatua. Duunareiden pikamuoti on halpaa ja huonolaatuista. Pikamuodin voitto tehdään volyymilla, ei 10€ t-paidassa ole juuri katetta. Ennen pikamuotia pärjättiin vähemmällä, kehdattiin mennä töihin samalla vaatteella uudelleen samalla viikolla.

AP

Jo parisenkymmentä vuotta sitten suomalaisesta alemman keskiluokan kuluttajasta tuli globaalissa mittakaavassa perinteinen "riistäjä". Kyllä jo vuonna 2005 oli tiedossa, millaisissa oloissa halpakauppojen "muoti"vaatteita tehtiin.

Tuliko suunnanmuutosta? Ei, vaan saamme kaikki tuntea, "kuinka vauhti kiihtyy": oletus tälle vuodelle on n. 50 miljoonaa pakettia pelkästään Suomeen pelkästään kiinalaisisista verkkokaupoista. 

Miten kukaan voi ajatella, että noilla hinnoilla työntekijät saavat säällisen elämän. 

Miksi suomalainen "köyhä" ajattelee, että hänen ei tarvitse mennä töihin 10 euron tuntipalkalla mutta kiinalaisen pitää mennä töihin 10 euron päiväpalkalla? (luvut mielikuvitukselliset ja argumentin vuoksi esitetyt)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mistä tuo on saatu edes mieleen että keskiluokka sisustaa artekilla?

Artekista tulee itselle mieleen joku päiväkodin tai lastenkerhotilan sisustus, tai joku aula.

Sama juttu. Kasarilapsuuden koulut, seurakuntatilat, lastenkerhotilat jne. 

Pitää yrittää pitää pokkaa, kun joku ei-niin-hyvä tuttu innosta pinkeänä selittää, miten sai hankittua jonkun Artekin penkin (halvalla, tietenkin). 

Läheisemmät tutut tietävät kyllä, mitä ajattelen. 

Sama pätee lokkilamppuihin ja marimekkoloihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ainakaan sisusteta artekilla, ei lapsuudenkodissakaan. En tykkää, eikö ilmeisesti vanhemmatkaan.

Eikö tuollainen, että pitää sisustaa just sillä artekilla, kuulu enemmänkin alempiin yhteiskuntaluokkiin, missä tavaroille ja brändeille itsessään annetaan enemmän arvoa?

Nimenomaan kuuluu

Oikeasti keskiluokkaiset tai ylempään keskiluokkaan kuuluvat eivät yleensä brassaile ylihintaisilla, eli niissä missä merkki itsessään maksaa ja muodostaa hintaan kuplan, tavaroilla.

Voisiko olla peräti niin, että ylempään keskiluokkaan kuuluvat eivät ylipäänsä puhu tavaroista/vaatteista/huonekaluista - saati siitä, paljonko ne ovat maksaneet. 

Antiikkikeräilijät ja muut harrastajat erikseen, eikä silloinkaan puhuta hinnoista. Varsinkaan hinnoista.

Hinnoista puhuminen on niin alaluokkaista, ja koska keskiluokka sitä nimenomaan tekee (ja miettii kaiken hinnan eli rahan kannalta), se osaltaan todistaa AP:n teesin paikkansapitäväksi.

Tehkääpä pieni "koe" ja miettikää vaikkapa viikon ajan, miten ja mistä asioista perheenjäsenenne/sukulaisenne/tuttavanne/kaverinne/työkaverinne puhuvat. Sukulaisten suhteen joulunaika tarjonnee siihen erinomaisen näkökulman.

Miten paljon puhutaan tavaroista? Miten paljon puhutaan siitä, mitä tavarat ovat maksaneet tai (haluttavat tavarat) maksaisivat?

Sitten miettikää, mistä se kertoo. Ja sitten lopuksi sitä, miten se suhteutuu tähän ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ainakaan sisusteta artekilla, ei lapsuudenkodissakaan. En tykkää, eikö ilmeisesti vanhemmatkaan.

Eikö tuollainen, että pitää sisustaa just sillä artekilla, kuulu enemmänkin alempiin yhteiskuntaluokkiin, missä tavaroille ja brändeille itsessään annetaan enemmän arvoa?

 

Höpö höpö, ei pienituloisella ole varaa ostaa 265 euron jakkaraa, eikä hän näe siinä mitään järkeä. Artek on siis brändätty keskiluokalle, se viestii niitä arvoja mitä keskiluokka pitää haluttavina. Linjakkaamman ja vähemmän kömpelön jakkaran saa Ikeasta 15 eurolla ja alempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluva ostaa sen. Keskiluokkainen maksaa 250 euroa brändilisästä, jolla viestii muille kuuluvansa joukkoon. Keskiluokkaan, ei liian erottuva, maltillinen, "funktionaalinen", "ajaton", ym. millä Artekia markkinoidaan ja mitä ihmiset ajattelevat sen viestivän.

HS-Kuukausiliitteessä oli taannoin juttu muumimukeista keskiluokkaisuuden symbolina. Siitä, miten muki on keskimääräistä samankaltaista mukia huomattavasti kalliimpi mutta sen hintainen, että keskiluokkainen ihminen voi sen ostaa. Eli ihminen, jolla on "ylimääräistä" laittaa siihen brändiin/kuvaan. 

On toki pienituloisia, jotka preferoivat jotain tyyliä ja sitten säästävät sen 265 euroa jakkaraan, jos sen oikeasti ja oikein kovasti haluavat. 

Keskiluokkainen ihminen, joka ostaa artekkeja ja muita "statussymboleja" ei välttämättä ole koskaan miettinyt omaa makuaan ja sitä, mikä ITSEÄ juuri eniten miellyttäisi. Tai ehkä olisikin (ja haluaisi ostaa jotain muuta ja jakkaran sieltä Ikeasta 15 eurolla), mutta on niin konformistinen, että pelkää perheen/suvun/työkavereiden ym. moitteita tai ihmettelyjä. 

Ja on tosiaan piirejä, joissa ei ylipäätään keskustella sisustuksesta tai muodista. Ne ovat toissijaisia asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin omassa tuttavapiirissä kaikkien keskiluokkaisten kodit on sisustettu just sellaisilla perityt huonekalut - käytettynä hankitut vanhat huonekalut - ikea perushuonekaluliikkeistä hankitut huonekalut -yhdistelmillä. Sama homma meillä.

Minullakin on juuri mainitsemasi kaltainen koti. Mutta muutamalla  kaverillani on kyllä Artek-koti. 

 

Minunkin tuttavapiirissäni on artek -koteja runsain määrin, Eihän ne parikymppisten koteja ole, mutta iän myötä se yhteiskuntaluokka jokaisesta kuoriutuu varmuudella esiin. 

 

Yhteiskuntaluokka ja "tyylitaju" - eli sen puute. 

Lienenköhän ainoa, jota intuitiivisesti ahdistaa "artek-koti" ja se, että koko serviisi on Arabian Teemaa/Paratiisia/jotainmuutaihansamamitä?

Mä ostin just Iittalan Taika-mukin ihan keskiluokkaisessa statussymbolimielessä. Jos teams-kokouksessa on jollain muki, niin se on nimenomaan tuo muki.  Ei mikään muu muki. Ihan sama, minkä asian ympärille se kokous on järjestetty.