Keskiluokka omaksunut työväenluokan ihanteita

Vierailija kirjoitti:

Vuosikymmenen aikana niin paljon keskiluokasta tippunut ihmisiä. Vaikka he muuten ovat keskiluokkaisia, rahallisesti kuuluvat työväenluokkaan. Käytettynä ostamisesta on heille tullut arkipäivää ja se on heidän keskuudessaan hyväksyttyä ja "keskiluokkaista".

Keskiluokkaisuuden ratkaisee kokonaisuus ei yksittäiset asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:.

Minusta kuvaat nyt prekariaattia/gentle poverty -luokkaa. Onhan se kovin romanttista nuorena aikuisena elää niukasti ja idealistisesti, mutta keski-ikäisenä ei ole mitään turhauttavampaa elämässä kuin persaukisuus. Niukkuus ei ole romanttista.

AP

 

En puhu persaukisuudesta, vaan siitä että rahan tuhlaamista joutavaan statuspa skaan, kuten "premium"autoihin tai merkkivaatteisiin pidetään nolona. Esimerkiksi reissaamisen sen sijaan käytetään rahaa.

Lasten ystävissä on pariskunta, joka elää niukasti arkena ja säästyneet rahat käytetään pitkiin lomamatkoihin. Pääsääntöisesti reppureissaamista halvoissa Aasian maissa. Eräänlaista tulevai

Ja sinä tiedät lastesi ystävien täsmällisen rahatilanteen... niin miten ja mistä?

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkaisuus on tyypillisesti sitä, että kaikessa puhutaan rahasta. Sitä ei kuitenkaan ole niin paljoa, että se riittäisi kaikkeen mitä kokee ansainneensa. Rahan puute sitten naamioidaan kaikenlaisiksi rationaalisiksi argumenteiksi sille, että ostaa käytettynä. Meidän viisikymppisten lapsuudessa ei ollut kirppareita ja jos olikin, niin ei niistä ostettu kuin ehkä sarjakuvalehtiä. Tultiin toimeen paljon vähemmällä.

Näin minäkin ajattelen, keskiluokan sivistys on hyvin ohutta. Raha ratkaisee. Sivistys korostuu ylemmässä keskiluokassa, kun haluavat erottua meistä tavallisista keskiluokkaisista, ja alapäässä, koska se on ainoa asia millä erottua työväenluokasta.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vuosikymmenen aikana niin paljon keskiluokasta tippunut ihmisiä. Vaikka he muuten ovat keskiluokkaisia, rahallisesti kuuluvat työväenluokkaan. Käytettynä ostamisesta on heille tullut arkipäivää ja se on heidän keskuudessaan hyväksyttyä ja "keskiluokkaista".

USA:ssa on puhuttu jo pitkään keskiluokan katoamisesta. Yleensä siinä keskustelussa viitataan keskiluokkaan tuloryhmänä ja todetaan, että tuloja kuvaava Gaussin käyrä on kääntymässä nurinniskoin. Ääripäät ovat edustettuina normaalijakaumaa voimakkaammin, keskialueet heikommin.

Suomessa tätä kehitystä on suitsittu progressiivisella verotuksella ja tulonsiirroilla. Nyt taidetaan kuitenkin olla tilanteessa, jossa keskiluokka (tuloilla mitattuna) tulee ottamaan hittiä jatkossakin. Jos ei talous lähde kasvamaan, ovat keskituloiset (nuoret etenkin) se ryhmä jossa tilanne tulee näkymään pahiten. Paljon riippuu yhteiskunnallisesta pääomasta (eli suhteista ja kontakteista) löytyykö esim. nuorille harjoittelupaikkoja. Jos ei löydy, kyyti voi olla kylmää.

Vierailija kirjoitti:

Kirjojen lukeminen vähenee. Usein oletetaan, että kaikki seuraavat suoratoistopalveluista suosikkisarjoja. Tässä vaiheessa putoan kärryiltä: Minun mielestäni yksittäinen hyvä kirja peittoaa kokonaisen tv-sarjan, olkoot se miten kehuttu tahansa.

Juu, kyllä minä kuuntelen äänikirjoja. Hyvä niinkin, mutta kyse oli lukemisesta. 

He ovat sen itse minulle kertoneet, tunnen lasteni ystävät jo vuosien takaa, osan pikkulapsesta. Heidän vanhempansakin ovat tuttuja. Ihan normimeininkiä (Lapseni ovat jo aikuisia, kolmenkympin molemmin puolin.)

AP

"Hurja määrä ulosmitattavaa omaisuutta odottaa nyt pakkomyyntiä."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011411337.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:.

Minusta kuvaat nyt prekariaattia/gentle poverty -luokkaa. Onhan se kovin romanttista nuorena aikuisena elää niukasti ja idealistisesti, mutta keski-ikäisenä ei ole mitään turhauttavampaa elämässä kuin persaukisuus. Niukkuus ei ole romanttista.

AP

 

En puhu persaukisuudesta, vaan siitä että rahan tuhlaamista joutavaan statuspa skaan, kuten "premium"autoihin tai merkkivaatteisiin pidetään nolona. Esimerkiksi reissaamisen sen sijaan käytetään rahaa.

Lasten ystävissä on pariskunta, joka elää niukasti arkena ja säästyneet rahat käytetään pitkiin lomamatkoihin. Pääsääntöisesti reppureissaamista halvoissa Aasian maissa. Eräänlaista tulevai

Minusta se on ihan keskiluokkaista meininkiä. Helkkarin kalliin auton ostaminen on työväenluokkaista meininkiä.

Asunnon ostaminen nykyään voi olla riski. Vuokra-asuntoja löytyy pilvin pimein ja vuokrat ovat tulleet alas. Itse olen suorittanut pakolliset asuntosäästöt ja nyt pelkään arvon alenemista ja kalliita remontteja. Kannattiko? No, ennen ei ollut vaihtoehtoa kun ei ollut vuokra-asuntomarkkinoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:.

Minusta kuvaat nyt prekariaattia/gentle poverty -luokkaa. Onhan se kovin romanttista nuorena aikuisena elää niukasti ja idealistisesti, mutta keski-ikäisenä ei ole mitään turhauttavampaa elämässä kuin persaukisuus. Niukkuus ei ole romanttista.

AP

 

En puhu persaukisuudesta, vaan siitä että rahan tuhlaamista joutavaan statuspa skaan, kuten "premium"autoihin tai merkkivaatteisiin pidetään nolona. Esimerkiksi reissaamisen sen sijaan käytetään rahaa.

Lasten ystävissä on pariskunta, joka elää niukasti arkena ja säästyneet rahat käytetään pitkiin lomamatkoihin. Pääsääntöisesti reppureissaamista halvoissa Aasian maissa. Eräänlaista tulevai

"Tulevaisuudelta varastaminen" kuulostaa minusta kovasti "elämiseltä", sen sijaan että omistettaisiin elämä "menestyksen" symbolien haalimiselle.

Jo ammoin 70-luvulla me keskiluokkaisten perheiden lapset lähdimme interrailille kesätyörahoillamme ja työnväenluokan lapset ostivat mopon.

Keskiluokkaan kuuluminen vaatii jonkinlaista sivistystä, mutta se ei pelkästään riitä. Ei voi olla keski-ikäisenä köyhä ja samalla väittää kuuluvansa keskiluokkaan. Vaikka olisit käynyt lapsena pianotunneilla, niin et voi katsoa alaspäin putkimiehesi uutta autoa, jos joudut itse ajamaan julkisilla ja käymään kirpputoreilla. Silloin täytyy tunnustaa, että olit lapsena keskiluokkainen, mutta olet nyt pudonnut köyhyyteen.

Lainaus ei toimi.

"Tulevaisuudelta varastaminen" kuulostaa minusta kovasti "elämiseltä", sen sijaan että omistettaisiin elämä "menestyksen" symbolien haalimiselle.

Jo ammoin 70-luvulla me keskiluokkaisten perheiden lapset lähdimme interrailille kesätyörahoillamme ja työnväenluokan lapset ostivat mopon."

En puhu mistään menestyksen symbolien haalimisesta. Puhun ihan omasta kodista, perusturvallisuuden kasvattamisesta, ajatuksesta, ettei joskus tarvitsisi elää kädestä suuhun. Että eläminen myös Suomessa tuntuisi "elämiseltä". Minusta kallis lomamatka ja kallis auto ruokkivat samaa psykologista tarvetta, elämys- ja nautinnonhakuisuutta.

AP

Keskiluokassa yhdistyy raha ja sivistys. 

Keskiluokkaista olisi ostaa se oma koti ja katsoa sellaiselta alueelta, että arvo säilyy. Keskiluokkaisessa perheessä myös lasten tulevaa elämää tuetaan, sijoitusasunto on mietittynä lasta varten tai vähintään autetaan alkuun. Työväenluokassa oletetaan, että pitää itse tienata, 

Lapsen harrastamista myös tuletaan. Se nähdään paitsi itseisarvona myös välinearvona parempiin töihin, että lapsi kehittyy henkisesti. 

Ei nyt vakuuta nämä ap:n esimerkit. Luokkapudokkaana kommentoin omalla kohdallani ja mitä kaveripiirissä näkyy:

- Ihannoidaan lihaksia, ei sivistystä ja lukeneisuutta. Kilpaillaan timmistä vartalosta, korvienväli jätetään treenaamatta

Korvien väliä ei tarvii erikseen treenata, koska siihen on jo pohjaa lapsuudesta. Kirjojen lukeminen on edelleen harrastus, sitä ei tarvitse miettiä tietoisesti, koska se on niin keskeinen osa elämää. Luen sekä tietokirjoja että romaaneita. Kevyempiä ja ns. vaikeampia. 

Liikuntaharrastuksessa ei ole kyse ensisijaisesti lihasten ihannoinnista, vaan oman terveyden ylläpidosta. Siihen kyllä pitää kiinnittää huomiota, kun vanhenee. 

-harrastetaan kotoilua, leipomista, halonhakkuuta ym. hyötyliikuntaa ja puhutaan siitä harrastuksena

Ei harrasteta. 

-kulttuurin viihteellistyminen; luetaan dekkareita, jännäreitä, hömppää, ja korotetaan se kulttuuriharrastukseksi

Ei. Ihmiset lukee  monipuolisesti kiinnostuksen mukaan eri genrejä. Lukupiireissä käydään. 

-kierrättäminen, kirpputorit, vinted/2nd hand vaatteet "tiedostavien" ihmisten muotina. Huutokaupoista edellisten sukupolvien halvan roinan kerääminen kulttuurisena pääomana, koska ei ole varaa ostaa laatua

Ei. Tavarat on jo keski-iässä kaikilla. Köyhemmät ostaa vaatteet prismasta, varakkaammat erikoisliikkeistä. 

Ihmistenvälinen kilpailu on ikuista, vain tasoa on laskettu. Keksittekö muita esimerkkejä?

Kilpailu ei kiinnosta keski-ikäisenä. Jokaisella on ne omat arvot ja oma elämänpolku. Ei ole tarvetta näyttää kenellekään että olis jotain parempaa kuin on. Ellei sitten kulttuurisella pääomalla vähän brassailla eli besserwisseröidä jollain tiedolla jossain illanistujaisissa, mutta aika pieni osa sosiaalista elämää sellainen on. Se tieto on kuitenkin hankittu ensisijaisesti kiinnotuksen vuoksi, ei sos. pääoman. 

Hmm.. Provohan tämä mutta mielenkiintoinen ajatussykkyröinti. 

Mä oon keskiluokkainen. Mutta en mä väitä harrastavani kulttuuria jos luen dekkareita :D Tai käyn salilla. Se on viihdettä ja kunnosta huolehtimista. Missä ei ole kertakaikkisen mitään vikaa. En muutu paremmaksi ihmiseksi lukemalla Dostojevskiä väkisin. 

Ja halonhakkuu ja leipominenhan on just kivaa puuhaa. Sellaista missä mieli lepää. Kun sitä ei ole pakko henkensä pitimiksi tehdä. 

Suomessa luokkaeroja ei haluta tekemällä ylläpitää. Mutta joistain kieltämättä huomaa päälle, että ovat vähän omaa porukkaansa. Eikä siinä mitään vikaa ole. Oli sitten Nalle Wahlroosin tai Konalan Keken porukkaa. Jokaiselle sallittakoon oma kuplansa. Mutta välillä sieltä kannattaa vähän kurkkia uloskin. Voi oppia jotain. 

Millähän vuosituhannella ap elää? Nyt on 2025 eikä 1955.

Vierailija kirjoitti:

Hmm.. Provohan tämä mutta mielenkiintoinen ajatussykkyröinti. 

Mä oon keskiluokkainen. Mutta en mä väitä harrastavani kulttuuria jos luen dekkareita :D Tai käyn salilla. Se on viihdettä ja kunnosta huolehtimista. Missä ei ole kertakaikkisen mitään vikaa. En muutu paremmaksi ihmiseksi lukemalla Dostojevskiä väkisin. 

Ja halonhakkuu ja leipominenhan on just kivaa puuhaa. Sellaista missä mieli lepää. Kun sitä ei ole pakko henkensä pitimiksi tehdä. 

Suomessa luokkaeroja ei haluta tekemällä ylläpitää. Mutta joistain kieltämättä huomaa päälle, että ovat vähän omaa porukkaansa. Eikä siinä mitään vikaa ole. Oli sitten Nalle Wahlroosin tai Konalan Keken porukkaa. Jokaiselle sallittakoon oma kuplansa. Mutta välillä sieltä kannattaa vähän kurkkia uloskin. Voi oppia jotain. 

Millä perusteella oot keskiluokkainen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosikymmenen aikana niin paljon keskiluokasta tippunut ihmisiä. Vaikka he muuten ovat keskiluokkaisia, rahallisesti kuuluvat työväenluokkaan. Käytettynä ostamisesta on heille tullut arkipäivää ja se on heidän keskuudessaan hyväksyttyä ja "keskiluokkaista".

Keskiluokkaisuuden ratkaisee kokonaisuus ei yksittäiset asiat.

Millainen kokonaisuus se sitten on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm.. Provohan tämä mutta mielenkiintoinen ajatussykkyröinti. 

Mä oon keskiluokkainen. Mutta en mä väitä harrastavani kulttuuria jos luen dekkareita :D Tai käyn salilla. Se on viihdettä ja kunnosta huolehtimista. Missä ei ole kertakaikkisen mitään vikaa. En muutu paremmaksi ihmiseksi lukemalla Dostojevskiä väkisin. 

Ja halonhakkuu ja leipominenhan on just kivaa puuhaa. Sellaista missä mieli lepää. Kun sitä ei ole pakko henkensä pitimiksi tehdä. 

Suomessa luokkaeroja ei haluta tekemällä ylläpitää. Mutta joistain kieltämättä huomaa päälle, että ovat vähän omaa porukkaansa. Eikä siinä mitään vikaa ole. Oli sitten Nalle Wahlroosin tai Konalan Keken porukkaa. Jokaiselle sallittakoon oma kuplansa. Mutta välillä sieltä kannattaa vähän kurkkia uloskin. Voi oppia jotain. 

Millä perusteella oot keskiluokkainen? 

Onko sille joku tarkka määritelmä? Ei ole. Koska se ei ole mikään mitattava suure. Olen keskiluokkainen jos niin koen olevani. Vaikea kenenkään todistaa muuta. 

Sanoisin, että keskiluokkaan kuuluu sekä 

- pysyvä työ asiantuntija-ammatissa

- omistusasunto ja omaisuutta vähän ylikin, ei eletä kädestä suuhun

- kulttuurin (myös ruokakulttuurin) kulutttaminen osana elämää

- hillitty tapakulttuuri ja itsehillintä (esim. julkisella paikalla ei riehuta kännissä ja huudeta)

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että keskiluokkaan kuuluu sekä 

- pysyvä työ asiantuntija-ammatissa

- omistusasunto ja omaisuutta vähän ylikin, ei eletä kädestä suuhun

- kulttuurin (myös ruokakulttuurin) kulutttaminen osana elämää

- hillitty tapakulttuuri ja itsehillintä (esim. julkisella paikalla ei riehuta kännissä ja huudeta)

Tyypillistä on myös nautinnon siirtäminen. Säästetään tulevaisuutta varten. Säästetään asuntoon, lomaan, vanhuuteen, sijoitetaan aktiivisesti. Ei lähdetä tilipäivänä radalle ja panna tiliä tyhjäksi. Koulutukseen panostaminen. Familiarismi eli panostetaan perheeseen kotiin, lasten harrastuksiin, lasten tulevaisuuteen säästämällä. Tietty konservatismi tapakulttuurissa. Esim. uskonnolliset tavat tärkeitä, tärkeää opettaa vuotuisjuhlia, perhe/sukujoulut, jossa paremmat päällä.