Keskiluokka omaksunut työväenluokan ihanteita

Vierailija kirjoitti:

"Tuli mieleeni Juha Sipilän pääministeriys, Suomi oy ab ja toki jo Sipilää edeltänyt kaiken, aivan kaiken mittaaminen rahassa ja exceleissä."

Kommentoin tätä pitkää viestiä ja ajatusta siitä, että poliitikot olisivat työväenluokkaistuneet. Minusta tuossa ei ole kyse mistään sellaisesta, vaan keskiluokan skientismistä, insinööriuskosta, jota persut pitävät nykyään eniten esillä. 

Tarkoitan siis ajatusta siitä, että ainostaan rahaa tuottava insinööriakateemisuus on arvokasta. Se kertoo sivistyksen ohuudesta, mutta myös agraari-Suomesta, ei mielestäni niinkään työväestä ja duunariudesta. Toisaalta kyse on myös luokkanousijoista, jollaisia suomalainen elinkeinoelämä on täynnä, sillä täällä on niin vähän ihmisiä, jotka ovat syntyneet bisnessukuihin. 

Mielestäni Sipilän jupinat "kaiken maailman dosenteista" olivat sisäistettyä sivistyneistöön kohdistuvaa herravihaa, joka purskahti esiin. Yhtäkkiä matematiikka nousi jumalaksi ja vain sitä osaamalla sai mahdollisuuden akateemisiin opintoihin. 

"Kenellä sitten on oikeus määrittää se, että mihin yhteiskuntaluokkaan kukakin kuuluu?"

Kyseessähän on tieteelliseen tutkimukseen käytetty termi, ei yksilöiden itsemäärittelyyn liittyvä asia lainkaan. Mutta voihan sitä miettiä mihin voisi sijoittua sitten, jos edes ymmärtää mitä yhteiskuntaluokalla tarkoitetaan. Monet eivät sitä tämänkään keskustelun perusteella tiedä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös just aateliset olleet hyvin sisäsiittoisia kuten hoveissakin oltiin? Johtuen just siitä, että tuohon aikaan ei tunnettu sukulaisten kesken lisääntymisen ongelmia vaan sitä saatettiin pitää jopa voimistavana. Hah.

Kyllä insestiä on aina paheksuttu eivätkä sisarusten tai vanhempien ja lasten väliset avioliitot olleet sallittuja. Systeemi oli oikeastaan sama kuin nykyäänkin Suomessa eli serkusten väliset avioliitot olivat sallittuja. Ne olivat myös tavallisia.  Serkuksilla on 12,5 prosenttia samoja geenejä. 

Soveliaan puolison löytäminen oli konstikasta, koska piirit olivat hoveissa loppujen lopuksi aika pienet soveliaiden osalta, sikäli tilanne vertautuu jonkun pienen kylän sisäsiittoisuuteen.

Ei kai mistään insestistä ollutkaan kyse vaan sisäsiittoisuudesta.

Ja kyllä v

"Ei kai mistään insestistä ollutkaan kyse vaan sisäsiittoisuudesta.

Ja kyllä vaan se sisäsiittoisuus oli yleisempää hoveissa ja aatelisilla kuin pienissä kylissä."

Vähän ohi aiheesta, mutta olen niin sanotusti luotettavalta taholta kuullut, että jossain päin Suomea on tälläkin hetkellä kyliä, joissa ihmiset ovat ns. puolipöljiä, kun ovat vuosikymmenten ja -satojen aikana naineet toisiaan. 

Kun puhutaan siitä, että Suomessa on tiettyjä "kotoperäisiä" perinnöllisiä sairauksia, joita ei ole missään muualla, niin tuosta lienee kysymys. 

Mopon keksiminen lienee ollut osalle Suomea viime hetkellä tapahtunut geenipoolin pelastus. On päässyt vaimon/miehenhakuun sentään naapurikylälle. 

Euroopan aatelisilla kyllä varmaan jo 1700-luvulle tultaessa oli selvää tuo sukurutsan vaikutus. Habsburgeissa lienee olleet pahimmat esimerkit siitä, mihin "veren puhtauden" vaatimus voi johtaa. 

Viktoriahan oli sitten 1900-luvun alkuun tultaessa "koko Euroopan isoäiti", kun naitti lapsiaan eri suuntiin hoveihin. Surullista oli tietenkin se, että serkukset keisarikuntien johtajina päätyivät sotimaan keskenään. 

Sukurutsaolettaman viimeinen surullinen seuraus taisi olla Nikolai II:n pikkupoika, joka kärsi verenvuototaudista. Jonkun näkemyksen mukaan tällä oli ratkaiseva vaikutus tuleviin "käänteisiin", kun keisarinna uskoi kirjaimellisesti veret seisauttavan munkki Rasputinin horinoihin ja tämä pääsi vaikuttamaan hovin ja myös I maailmansodan vaiheisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenellä sitten on oikeus määrittää se, että mihin yhteiskuntaluokkaan kukakin kuuluu?

 

Luokkaraati tutkii asiaa ja tekee päätöksen. Sitten luokka lukee kelakortissa.

Tai sitten henkilö itse tekee sen päätöksen kuten oman sukupuolensakin kanssa tekee. 

Muita se itkettää ja ottaa kuuppaan. 

Ap on ilmeisesti "opiskellut" jonkun huuhaatutkinnon ja kuvittelee olevansa älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki keskittymiskyvyn käyttö on oikeastaan ajattelun ja ajatusten hallintaa. Mikään oppiminen ei olisi kenellekään mahdollista, ei mikään mieleenpainaminen eikä muistaminen ylipäätään, mikäli omia ajatuksiaan ei voisi hallita. 

Syötän pakkosyöttöä.. Tautologiaa. 

 

Tilastollisesti suomalaiset ei kuitenkaan ole oppineet pakollakaan ruotsin kieltä. 

Parempia tuloksia näkyy Belgiassa, mutta jostain syystä ei sieläkään ranskaa puhuva porukka oikein mielellään tuntuisi imeltävän flaamia itseensä. Paremmin kuitenkin kuin suomalaiset ruotsin kieltä.

Näyttäisi ettei ajatuksia voi hallita siinä suhteessa kuin sinä uskot niin tapahtuvan. Ainakin kyseessä on lähes sirkustemppuihin verrattava suoritus. Toista kieltä puhuvien toinen kieli ei koskaan ole samalla tasolla kuin natiiveilla on. Nä

"Pitääkö geneettisestä ominaisuuksista erikseen palkita reilusti isommalla palkalla."

Kaipa se määräytyy sen mukaan, miten on geneettisiä ominaisuuksiaan itse omalla toiminnallaan hyödyntänyt ja kehittänyt. Jos on matikkanero mutta syystä tai toisesta "evvvk" peruskoulussa, niin siinä jää kyvyt käyttämättä. Toisaalta huippulahjakkaidenkin pitää harjoitella todella paljon tullakseen taitaviksi. 

Pointtisi Marxin ajattelusta oli ihan sopiva tähän keskusteluun, kiitos siitä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös just aateliset olleet hyvin sisäsiittoisia kuten hoveissakin oltiin? Johtuen just siitä, että tuohon aikaan ei tunnettu sukulaisten kesken lisääntymisen ongelmia vaan sitä saatettiin pitää jopa voimistavana. Hah.

Kyllä insestiä on aina paheksuttu eivätkä sisarusten tai vanhempien ja lasten väliset avioliitot olleet sallittuja. Systeemi oli oikeastaan sama kuin nykyäänkin Suomessa eli serkusten väliset avioliitot olivat sallittuja. Ne olivat myös tavallisia.  Serkuksilla on 12,5 prosenttia samoja geenejä. 

Soveliaan puolison löytäminen oli konstikasta, koska piirit olivat hoveissa loppujen lopuksi aika pienet soveliaiden osalta, sikäli tilanne vertautuu jonkun pienen kylän sisäsiittoisuuteen.

Riippuu tietysti kuinka kauas historiassa mennään mutta on sitä "noissa piireissä" avioi

Nyt tulee mieleen vain Ekhnaton faaro (numeroa en muista), joka avioitui sisarensa kanssa. Yksittäisiä poikkeuksia on, mutta avioliitto oli tuolloin muodollinen. Esimerkiksi faaro nai vauvan valtapoliittisista syistä. Muutenkin avioliitot eivät välttämättä olleet oikeita eli niitä ei pantu koskaan edes täytäntöön, jos niitä oli solmittu poliittisista syistä. Jos katsotaan kristillisiä aikoja, niin paavilla oli kyllä sanansa sanottavana insestisistä avioliitoista.

Vierailija kirjoitti:

"Kenellä sitten on oikeus määrittää se, että mihin yhteiskuntaluokkaan kukakin kuuluu?"

Kyseessähän on tieteelliseen tutkimukseen käytetty termi, ei yksilöiden itsemäärittelyyn liittyvä asia lainkaan. Mutta voihan sitä miettiä mihin voisi sijoittua sitten, jos edes ymmärtää mitä yhteiskuntaluokalla tarkoitetaan. Monet eivät sitä tämänkään keskustelun perusteella tiedä. 

Tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan voi yksilötasolla määrittää kenenkään yhteiskuntaluokkaa tapausta tuntematta tai vai yksittäisten asioiden perusteella. Niin kuin jotkut täällä yrittävät tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äly voittaa muskelin, on voittanut ja vuosisatoja.

 

Sodat ja kehä on sille älykkyystesti. 

Turhaa sinä totuudelle itket. 

Kaksi menee kehään ja älykkäin poistuu. Usein se älykäs on hankkinut itselleen lihaa ympärilleen. Antiikin ajoista asti on ajateltu näin. 

Se on niin päin että kun sanat loppuvat (äly) niin otetaan lihakset käyttöön. Ei muskeleilla ole älykkyyden kanssa mitään tekemistä. Älykkö nimenomaan tuskin on se joka kehässä pärjää lihasmassansa kasvattamiseen keskittynyttä vastaan.

"Vähän ohi aiheesta, mutta olen niin sanotusti luotettavalta taholta kuullut, että jossain päin Suomea on tälläkin hetkellä kyliä, joissa ihmiset ovat ns. puolipöljiä, kun ovat vuosikymmenten ja -satojen aikana naineet toisiaan. 

Kun puhutaan siitä, että Suomessa on tiettyjä "kotoperäisiä" perinnöllisiä sairauksia, joita ei ole missään muualla, niin tuosta lienee kysymys. "

Tämä pitää paikkansa, esimerkiksi Savossa eräällä seudulla on valtavasti skitsofreniaa, mutta en nyt viitsi sanoa siihen erityisesti liitettyä paikkakuntaa. Nykyäänhän tilanne on jo muuttunut.

Saarella pääsevät myös perinnölliset sairaudet jylläämään tai muuten eristyksissä eli se ei liity vain suomalaisuuteen tietenkään.

Vierailija kirjoitti:

Sinähän tuossa vahvistat aiemman kommentoijan näkemyksen. Akateeminen koulutus = ylempi keskiluokka. Jonka arvomaailma kirjoineen ja kirjahyllyineen on mennyt hyvin kauas alemmasta keskiluokasta, joka joko on muuttunut työväenluokkaiseksi tai - jonkun ketjuun kirjoittaneen näkemyksen mukaisesti - paljastanut työväenluokkaiset juurensa. 

 

Jossain vaiheessa meillä työväenluokka alkoi mieltää itsensä keskiluokaksi. Osittain kyse oli varmaan ymmärtämättömyydestä, että keskiluokka ja keskituloinen ovat eri asia, mutta kyse on varmaan koko länsimaisia kiusanneesta työväenluokan kriisistä. Kun niillä aiemmin rahakkailla tehdastöillä, kaivostöillä, paperimiehinä jne ei enää tehtykään omakotitaloa, kesämökkiä ja kahta autoa. Työväenluokan työt muuttuivat tarjoilijan töiksi, asiakaspalvelutöiksi, putkimiehiksi ja bussikuskeiksi. Kuitenkin haluttiin tehdä distinktiota porukkaan, jolla ei ole yhtikäs koulutusta eikä ede

Niinpä. 

Mikä lienee ollut amk-tutkinnon perustamisen vaikutus tähän mieltämiseen nimenomaan Suomessa? 

Olet juurikin oikeassa tuon distinktion suhteen sikäli, että aikoinaan työväenluokka oli sitä "ryysyköyhälistöä" mutta nyt oikeastaan Suomessa kuka tahansa työssä käyvä voi mieltää itsensä keskiluokkaiseksi - kun sitä työväenluokkaa ei ole kun sen paikan on ottanut "työttömien luokka". 

Toki on vielä perinteisiä vanhoja vasemmistolaisia (tai demareita), jotka puhuvat itsestään duunareina. Mutta osa tismalleen saman koulutuksen (esim. amk-asentaja) käyneistä pitävät itseään keskiluokkaisina. 

Paradoksaalisesti ainakin minun tuntemani duunareiksi julistautuvat ovat sangen sivistyneitä, lukevat paljon, kuluttavat kulttuuria, seuraavat yhteiskuntaa ja ottavat kantaa. Samaan aikaan kun "keskiluokkaan" kuuluvat omat omassa kuplassaan aloittajan kuvaamalla tavalla mutta pitävät itseään kulttuurisesti sivistyneinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kenellä sitten on oikeus määrittää se, että mihin yhteiskuntaluokkaan kukakin kuuluu?"

Kyseessähän on tieteelliseen tutkimukseen käytetty termi, ei yksilöiden itsemäärittelyyn liittyvä asia lainkaan. Mutta voihan sitä miettiä mihin voisi sijoittua sitten, jos edes ymmärtää mitä yhteiskuntaluokalla tarkoitetaan. Monet eivät sitä tämänkään keskustelun perusteella tiedä. 

Tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan voi yksilötasolla määrittää kenenkään yhteiskuntaluokkaa tapausta tuntematta tai vai yksittäisten asioiden perusteella. Niin kuin jotkut täällä yrittävät tehdä.

Siinä mielessä voi, että parin asian perusteella saa jotain osviittaa: siis tietämällä mitä yhteiskuntaluokalla tarkoitetaan. Yhteiskuntaluokkaa määrittää myös vanhempien ja isovanhempien sosioekonominen asema, ei pelkästään koulutus tai tulotaso kuten usein täällä ajatellaan. Lähihoitaja, jonka vanhemmat ja isovanhemmat ovat duunareita, ei siis mitenkään voi kuulua keskiluokkaan. 

Mutta yhteiskuntaluokankin käsitteiden tarkemmasta sisällöstä ja muutoksista käydään tieteellistä keskustelua koko ajan. Nuo samat määritelmälliset asiat ovat kuitenkin voimassa eli sukutaustan merkitys ja se, että hypätä voi pääsääntöisesti vain yhden luokan. Äkkirikastuneesta duunarista ei voi tulla yläluokan jäsentä.

Roomassa joku hallitsija meni sisarentytärensä kanssa naimisiin ja saivat jälkeläisiä, Espanjan Kaarle II johon se Hapsburglinja päättyi kuoli nuorena ja sai lisänimen noiduttu kun aikalaiset pitivät häntä kirottuna (johtuen pitkäkestoisesta insestistä ja sen seurauksista) tämä jo kristinuskona aikaan, vahvasti katolisessa yhteiskunnassa 1600-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kenellä sitten on oikeus määrittää se, että mihin yhteiskuntaluokkaan kukakin kuuluu?"

Kyseessähän on tieteelliseen tutkimukseen käytetty termi, ei yksilöiden itsemäärittelyyn liittyvä asia lainkaan. Mutta voihan sitä miettiä mihin voisi sijoittua sitten, jos edes ymmärtää mitä yhteiskuntaluokalla tarkoitetaan. Monet eivät sitä tämänkään keskustelun perusteella tiedä. 

Tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan voi yksilötasolla määrittää kenenkään yhteiskuntaluokkaa tapausta tuntematta tai vai yksittäisten asioiden perusteella. Niin kuin jotkut täällä yrittävät tehdä.

Siinä mielessä voi, että parin asian perusteella saa jotain osviittaa: siis tietämällä mitä yhteiskuntaluokalla tarkoitetaan. Yhteiskuntaluokkaa määrittää myös vanhempien ja isovanhempien sosioekonominen as

Wau, ihan tietämällä mitä yhteiskuntaluokalla tarkoitetaan, noiden lisäksi. Nyt on kovat kisat.

Ei onnistu lainaus niin en lainaa, mutta sille joka hokee ettei ajatuksiin voi vaikuttaa eikä niitä voi ruokkia, kyllä voi! Se mihin keskitymme/kiinnitämme huomion kasvaa ja se mitä emme juurikaan noteeraa pienenee. Koskee todellakin ajatuksia, niitä tulee ja menee mutta me pystymme vaikuttamaan miten voimakkaasti/pitkään/kasvaen/heikentyen ne päässämme ovat ja käytökseemme, tunteisiimme ja tekoihimme vaikuttavat.

"Sukurutsaolettaman viimeinen surullinen seuraus taisi olla Nikolai II:n pikkupoika, joka kärsi verenvuototaudista."

Tämä täytyy vielä korjata. Eivät perinnölliset sairaudet juuri milloinkaan ole johtuneet sukurutsasta, vaan geenivirheistä, jotka po. tapauksessa perityivät äidin puolella. 

Vierailija kirjoitti:

Olen eri, mutta sitä ei voi itse määritellä mihin luokkaan kuuluu. Lähihoitaja, bussikuski tai putkimies ovat aivan perinteisia duunariammatteja. Voivathan he mieltää itsensä noin, mutta sillä ei juuri ole merkitystä, jos ajatellaan sitä miten asiaa tutkitaan tai miten yhteiskuntaluokista puhutaan. He eivät ole olleet eivätkä tule olemaan keskiluokkaa määritelmän tasolla. Muutenhan koko aihe muuttuisi aivan mielivaltaiseksi, jos kaikki määrittelisivät itse itsensä.

 

Kuitenkin kun seuraat keskusteluja siellä ollaan täysin selkesti työväenluokkaisina valittamassa miten ei ole varaa kuitenkaan elää keskiluokkaisesti tai oikeastaan ei niistä artekeista edes pidetä. 

Niinpä. Eli on tutkimukselliset määritelmät ja sitten on se ihmisten itseymmärrys. Ja osinhan tämä on mielivaltaista, kun mukana on laaja ja pitkäkestoinen työttömyys, joka määrittelee ihmisen taloudellisen aseman suoraviivaisemmin kuin mikään ammatti, työpaikka tai koulutus. Joko on työtä tai ei ole työtä. Ja on pätkätyötä, ja tuntityötä, ja nollatuntisopimuksia - joiden perässä nk. hyvinvointiyhteiskunta ei ole syystä tai toisesta pysynyt tai halunnut pysyä.

Lisäksi kun on "naitu eri luokista" niin se juuri on johtanut siihen, että jonkun keski-ikäisen toinen vanhempi on duunari ja toinen akateeminen. Mitä se perheen lapsi sitten on? Kuten tässä kiinnostavassa keskustelussa on jo käynyt ilmi, monet asiat vaikuttavat ihmisten itseymmärrykseen. 

Oma mielipiteeni on aika yksiselitteisesti se, että nykyisessä erikoisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa ihmisen koulutus- ja sivistystaso eivät välttämättä korreloi lainkaan hänen taloudellisen asemansa kanssa, koko luokkien määritelmät pitäisi uudistaa. Kun se perinteinen termi "sosioekonominen asema" ei pidä lainkaan paikkaansa. Jo mainitut nälkätaiteilijat ovat akateemisen koulutuksen läpikäyneitä ja saattavat pyöriä maan tunnetuimpien luovan luokan edustajien kanssa, eli "sosio"-puolelta he ovat lähestulkoon älymystöä, mutta jos he eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä tai apurahaa säätiöiltä, heidän "ekonomia"-puolensa on yhtä kurja kuin pahimpien lähiöiden peruskoulun kesken jättäneillä pitkäaikaistyöttömillä. 

Tämä on ongelma nykyään näissä määrittelyissä. Koko "sosioekonominen" asema on täysin paikkansa pitämätön. Ja sama pätee taiteiljoiden ohella moniin tutkijoihin, melkeinpä alasta riippumatta. 

Vierailija kirjoitti:

 Tykkään niin paljon kirjoista. Kaikki alkoi Tarzan kirjasarjasta.

Pidän itseäni luokattomana ihmisenä. Te olette varmasti samaa mieltä. 

Tehdään perustulosta totta jo tänään. Annetaan ihmisille oikeus tutustua kirjoihin täyspäiväisesti. Niitä on monet työtunnit miljoonat kirjailijat kirjoittaneet satojen vuosien ajan näihin päiviin asti. 

Manybooks.net  muuta et tarvitse elämässä kuin tuon, nuudelipaketin ja perustulon.

Työväenluokka on aina halveksinut joutavaa lukemista. Jos lukeminen tapahtuu istuen eikä punkalla, niin sitä katsottiin vähän lempeämmin lävitse. Samalla piti tehdä jotain kuten tupakoida tai ladata piippua välillä. Ettei vain lukenut joutavana. Osa saattoi lukea kirjaa huussissakin... huoh. Kirjalla saattoi huitoa kärpäsiä loitommaksi ja samalla ilmakin raitistui. 

Keskiluokka ja siitä ylempi (ties mikä) luokka halveksii kirjojen lukijoita, koska lukuaika on pois tuottavasta työajasta.

On käynyt ilmi ettei kirjoittamisella oikein elätä perhettä saati itseään Suomen kaltaisessa maassa missä kieltä lukevaa väestöä on korkeintaan pari miljoonaa ja kirjoja lukevia on korkeintaan satoja tuhansia.

Niin näyttäisi sille että kaikki luokat halveksuu lukijoita sekä kirjailijoita, koska heidän on taloudellisesti lähes mahdotonta tulla toimeen pelkästään kirjoittamalla tai lukemalla päivät pitkät testiä. Pitää vääntää ja pitää kääntää sivussa. Halutaanko että luokattomat ihmiset muuttaa päiväksi kirjastoihin kuin luostareihin? Mihin heidät asetetaan yksi?

Lukijoita ja kirjoittajia katsotaan sillä silmällä, että pitäisi mennä oikeisiin töihin. 

Missä vaiheessa sitten luetaan ja löydetään virta lukea tai kirjoittaa mitään? Työt katkaisee ikävästi flown, niin lukemiseen kuin kirjoittamiseen. 

Olisko sen perustulon aika jo? Lukijana yritän kovasti lukea kaiken jopa aihe vapaalta. Kaiken roskankin. Lukeminen on oikeasti kokopäiväistä työtä. Ennen riitti lukea sanomalehdet kirjastosa ja sitten kirjoja, niin nykyään on blogeja jne. Lukemista on mahdotonta lopettaa. Lukijan aliarvostettua ammattikuntaa voisi verrata kotiäitien tekemään työhön, josta ei kerry eläkkeetkään. Olisko sen perustulon aika jo?

Kohta vietetään Lucia päivää.

Vierailija kirjoitti:

"Vähän ohi aiheesta, mutta olen niin sanotusti luotettavalta taholta kuullut, että jossain päin Suomea on tälläkin hetkellä kyliä, joissa ihmiset ovat ns. puolipöljiä, kun ovat vuosikymmenten ja -satojen aikana naineet toisiaan. 

Kun puhutaan siitä, että Suomessa on tiettyjä "kotoperäisiä" perinnöllisiä sairauksia, joita ei ole missään muualla, niin tuosta lienee kysymys. "

Tämä pitää paikkansa, esimerkiksi Savossa eräällä seudulla on valtavasti skitsofreniaa, mutta en nyt viitsi sanoa siihen erityisesti liitettyä paikkakuntaa. Nykyäänhän tilanne on jo muuttunut.

Saarella pääsevät myös perinnölliset sairaudet jylläämään tai muuten eristyksissä eli se ei liity vain suomalaisuuteen tietenkään.

Sallan tauti. Siellä esiintyi kehitysvammaisuutta jota ei muualla ja johtui juurikin sukupolvien ajan vallinneesta sisäsiittoisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

"Sukurutsaolettaman viimeinen surullinen seuraus taisi olla Nikolai II:n pikkupoika, joka kärsi verenvuototaudista."

Tämä täytyy vielä korjata. Eivät perinnölliset sairaudet juuri milloinkaan ole johtuneet sukurutsasta, vaan geenivirheistä, jotka po. tapauksessa perityivät äidin puolella. 

Tosin jos molemmat vanhemmat kantavat suvussa kulkevaa geenivirhettä on todennäköisyys jälkeläisen sairaudelle/kehityshäiriölle melko suuri.