Keskiluokka omaksunut työväenluokan ihanteita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukee ihminen sitten kirjoja tai katsoo viihdeohjelmia, tylsistyttää, että keskusteluissa kerrotaan vain tapahtumat, jotka olen itsekin lukenut tai katsonut. Sivistyneillä tulisi olla omiakin mielipiteitä tapahtumista.

Toisaalta pinnallinenkin keskustelu kertoo siitä, että esim. kirja on ollut jollain tapaa kiinnostava. Ja kun keskustellaan, kehittyvät keskustelutaidot, saa toiselta ehkä ajatuksia, haluaa lukea lisää ym. Toki olisi hyvä, että olisi joku, jonka kanssa keskustella syvällisemmin, jos sellainen kiinnostaa. Mutta itse haluan kannustaa ihmisiä lukemiseen ja ajatusten esittämiseen, vaikka olisikin ihan aloittelija.

Ap:n väittämä että lihaksia ihannoidaan. Laitan vaikka sulkeisiin sen nyt. ( Ihannoidaan lihaksia, ei sivistystä ja lukeneisuutta. Kilpaillaan timmistä vartalosta, korvienväli jätet

Luulisi jo, että Andrew Tate filosofia olisi kuollut. Vankilat ovat täynnä lihaksikkaita rikollisia, jotka hintelät, voimattomat viranomaiset ovat sinne tuominneet. Fyysisellä voimalla ei Suomessa pärjää. Suomella on väkivaltakoneisto, joka jauhaa kaltaisesi uhoajat maan tasalle. Äly voittaa muskelin, on voittanut ja vuosisatoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Sekö sana, hienostelija, sitten niin hiertää?"'

Tiedostan, että tällä palstalla minua varmasti pidetään hienostelijana, mikä kuvastaa ehkä jonkinlaista luokkavihaa uudenlaisessa muodossa. Emmehän me samanlaisessa yhteiskunnassa elä kuin se missä Marx ajattelunsa kehitti.

Se että joku on jonkunlainen ja jostain muualta kotoisin, herättää usein vihaa juuti siinä mielessä, että hänen hienostelunsa tai muu oletettu parempana itsensä pitämisensä halutaan nuijia maanrakoon heittelemällä näitä alemmuudentuntoa uhkuvia pejoratiivisia sanoja. 

Katson, ettei se onneksi kuulu minulle mitenkään. Ei onneksi enää, sillä toisenlaisestakin on kokemusta, sillä olen ollut "erilainen" myös koulussa. Onneksi olen aika hyvä luovimaan sosiaalisissa tilanteissa ja pärjäsin. Toisinkin olisi voinut käydä.

köyhät on hienoja,rikkaat on tyylikkäitä

No, eivät kaikki todellakaan täälläkään pidä!

Luokkayhteiskunnasta

https://www.aamulehti.fi/kirjat/art-2000011661128.html

Miten teatteri ja konsertti on enemmän kulttuuria kuin dekkarin lukeminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kuten mitkä alueet pk-seudulla?"

Otetaan esimerkkipareiksi vaikkapa Westend ja Järvenpää tai Kontula. Ensirakkauteni asui muistaakseni Järvenpäässä radan varressa, hänen äitinsä oli alkoholisoitunut yksinhuoltaja ja asunto oli todella kulahtanut pieni vuokrakämppä. Ero oli ihan samanlainen luokkaero kehitysmaassa tai vaikka Britanniassa kohtaamani luokkaero.

Eihän kukaan voi mitään sille minkälaiseen perheeseen on syntynyt

Ei. Eikä tausta miestä pahenna. Tuossakin tapauksessa hienostoalueen neiti on päätynyt suhteeseen kivan duunaripojan kanssa. Tarina ei kuitenkaan jatkunut ilmeisesti niin pitkälle, että saisimme kuulla konkreettisista eriluokkaisuuden aiheuttamista ongelmista. 

Ei jatkunut, jätin hänet, koska hän lähti ulkomaille töihin enkä uskonut, että hän olisi voinut olla uskollinen. Se oli aivan karmea sydänsuru, mutta olen myöhemmin siitä itseäni kiittänyt, koska jälkikäteen ajatellen siitä ei iolisi ikinä voinut tulla mitään. Hän oli minua vanhempi, hänen ikäisenään minulla oli jo vauva, kun taas hän ilmeisesti jatkoi ajelehtivaa elämäänsä kuten nuoremmat ihmiset. Rumasti ajatellen hän taisi olla kasvamassa baarikärpäseksi jo tuolloin. Hänen alansa ihmiselle aika tyypillinen kohtalo. Kuulin äskettäin juorun, että hän olisi kuollut jo hyvin nuorena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvä analyysi. 

Itse arvelen perimmäiseksi syyksi sen vuosituhannenvaihteessa tehdyn muutoksen (mielestäni erheen), jossa opistot muutettiin ammattikorkeakouluiksi. 

AMK:n käyneet kuvittelevat olevansa korkeakoulutettuja, jota toki määritelmällisesti ovatkin, mutta sellaisella tavalla ja "kulttuurisella pääomalla", joka aiemmin oli varattu nykykielellä sanottuna ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille. Käytännössä siis maistereille, diplomi-insinööreille, lääketieteen lisensiaateille. 

Eli tämän ammattiin valmistavan "korkeakoulun" kävijät kuvittelevat olevansa maisteritasoista bättre folkia automaattisesti koulutuksensa perusteella, ja ajattelevat sitten, että se mitä HE tekevät, on kulttuuria. No, työväenkulttuuri on tietenkin sekin kulttuuria, mutta kuten aloittaja hyvin analysoi, niin kulttuurin rima on laskenut keskiluokkaisilla todella paljon.&

"Kulttuuri nyt voi olla mitä vaan. On sitten korkeakulttuuria jos haluaa erottautua rahvaanomaisesta kulttuurista. Kulttuuria on kaikkialla, ollut ihmiskunnan historian alusta asti."

Tottakai kulttuuria on ollut kaikkialla, sehän opitaan jo ala-asteella. Se, että tällä hetkellä minä kirjoittelen tänne ja puoliso katsoo tv:stä talviurheilua ja illalla on sauna ja halloumisalaattia - se on kulttuuria. 

Mutta täällä taidetaan puhua kuitenkin enimmäkseen sivistyksestä ja sen laskusta kuin lehmän häntä. 

Muumimuki pöydälläni on kulttuuria, mutta missä määrin se on sivistystä tällä hetkellä tässä maassa, on toinen kysymys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kuten mitkä alueet pk-seudulla?"

Otetaan esimerkkipareiksi vaikkapa Westend ja Järvenpää tai Kontula. Ensirakkauteni asui muistaakseni Järvenpäässä radan varressa, hänen äitinsä oli alkoholisoitunut yksinhuoltaja ja asunto oli todella kulahtanut pieni vuokrakämppä. Ero oli ihan samanlainen luokkaero kehitysmaassa tai vaikka Britanniassa kohtaamani luokkaero.

Eihän kukaan voi mitään sille minkälaiseen perheeseen on syntynyt

Ei tietenkään voi. Eikä se ole ihmisyydessä olennaista, kulttuurieroa on kuitenkin paljon. Esimerkkini jonka kerroin pyydettäessä vain kertoo sen, miten suuri ero voi olla jo asumisen tavoissakin. 

En itse koskaan vienyt tuota poikaystävääni vanhempieni kotiin, koska asuin jo tuolloin omillani. Asunnossa, jonka

Eipä se perintö ketään ihmistä määrittele eikä tee mihinkään tiettyyn luokkaan kuuluvaksi. Isäni ja äitipuoleni kuolivat kun olin teini, siskoni jäi orvoksi ja sen myötä perimme yhdessä vanhempien omaisuuden. Lastensuojelun sosiaaliviranomaiset sijoitti siskon sukulaisperheeseen samalla niin sanotusti paremmalle alueelle, missä asuntojen hinnat on huipussaan, minä asuin äidin kanssa tavallisemmalla alueella. Koen että minun ja siskon elämät ja arvot on hyvin erilaisia.

Yksi tuttava peri nuorena vanhempansa, osti perintörahoilla kalliin auton ja laittoi sakkolapusta kuvan someen. Niin wt kuin olla ja voi.

"Eipä se perintö ketään ihmistä määrittele eikä tee mihinkään tiettyyn luokkaan kuuluvaksi"

Ei kai kukaan ole mitään sellaista väittänytkään. On kuitenkin riskaabelia periä lapsena suuri omaisuus, jos ei ole ketään, joka oikeasti välittäisi. Tunnen itse asiassa tällaisia ihmisiä useamman, joukossa myös oma mieheni. Itselläni on vanhemmat vieläkin elossa, en siis perinyt heitä, vaan isovanhemman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Totta kyllä, mutta ristiriidan tuottaa se, että kaikki yllä mainitut asiat on ainakin periaatteessa opiskeltavissa olevia asioita. Esimerkiksi taidehistoriasta valmistunut saa usein epäilemättä hyvät valmiudet visuaalisiin taiteisiin ja designiin liittyvän kulttuuripääoman hallintaan. Mutta paradoksi onkin se, että esimerkiksi suoraan työttömäksi taidehistoria pääaineenaan valmistunut henkilö ei kulttuuripääomastaan huolimatta kuulu lainkaan keskiluokkaan."

 

Ei kuulukkaan! Vaan hän kuuluu sivistyneistöön ja ns. asiantuntijaluokkaan. Hänen taustastaan puolestaan kertoo paljon sukulaisten ja lähipiirin suhtautuminen hänen opiskeluvalintaansa ja tilanteeseensa. 

Mihin luokkaan nälkätaiteilijat kuuluu? Eli siis kaikki taiteilijat ja kirjailijat lukuunottamatta muutamia Satu Rämöjä? 

Täytyy kysyä heiltä itseltään. Ei sitä kukaan muu määrittele. Mun tuntemat muualta tänne muuttaneet on kuulemma omien sanojensa mukaisesti aristokraatteja. Miksi kyselet joltain muulta ihmiseltä toisten ihmisten luokkaa tai määritelmää?

Näissä asioissa menee samalla tavalla kuin sukupuolissa. Henkilö itse päättää asian.

Vierailija kirjoitti:

"Eipä se perintö ketään ihmistä määrittele eikä tee mihinkään tiettyyn luokkaan kuuluvaksi"

Ei kai kukaan ole mitään sellaista väittänytkään. On kuitenkin riskaabelia periä lapsena suuri omaisuus, jos ei ole ketään, joka oikeasti välittäisi. Tunnen itse asiassa tällaisia ihmisiä useamman, joukossa myös oma mieheni. Itselläni on vanhemmat vieläkin elossa, en siis perinyt heitä, vaan isovanhemman.

Niin, toki varsinkin sinisilmäisillä ja toisten vietävissä olevilla ihmisillä on kai suurempi riski joutua ongelmiin, vaikka sosiaalihuolto ja lastensuojelu alaikäisen ja jälkihuollossa olevan elämästä periaatteessa vastaisikin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se nimenomaan snobeilua oli, että torpparin tytärtä pidettiin vain torpantyttönä, joka ei missään nimessä sovellu menemään naimisiin kartanonpojan kanssa.

Todennäköisesti ei kuitenkaan. Olisiko se historiantutkijaksi ilmoittautunut vielä linjoilla ja täsmentäisi tätä asiaa?

Sääty-yhteiskunnassa Euroopassa, myös Suomessa, myös Venäjällä jne. uskonto eli kristinusko oli aivan keskeisessä asemassa. Siinä missä kuningas/keisari/kuningatar oli Jumalan asemaansa asettama, olivat myös säädyt Jumalan asettamia ja jumalallisen järjestyksen ilmentymiä. 

Viime kädessä saatettiin siis ajatella, että epäsäätyinen avioliitto (joka siis oli vahvasti kirkon ja uskon asia sen ohella, että oli kahden suvun taloudellinen ja usein myös poliittinen liittoutuminen) rikkoi jumalallista järjestystä vastaan. 

Sillä, miten ymmärretään sana "snobi" eli että keikaroidaan ja esitetään parempaa kuin onkaan, ei ole mitään tekemistä sääty-yhteiskunnan sääntöjen kanssa. 

Suomessa tuo ei ehkä ollut yhtä tarkkaa kuin vanhemmissa luokkayhteiskunnissa, joten viime kädessä ei ehkä päde tuohon torpantyttö+kartanonpoika -yhtälöön. 

Todettakoon, että kartanonpojalle saattoi olla jopa suotavaa käydä kuksaisemassa torpantyttöjä (mutta vastaava ei ollut sallittua kartanontyttärelle), ja siitähän tiedetään, mitä mahdollinen raskaus merkitsi niin tytölle kuin lapselle. Moraalinen tuomio - ja varmaan myös käräjien tuomi - oli raskas. 

Sinänsä huvittavaa on, että luokka-aihetta tutkinut sosiaalipsykologi(?) Katriina Järvinen totesi jossain haastattelussaan opintoajoistaan Helsingin yliopistossa ilmeisesti 1980-90-lukujen taitteessa, että hän työväenluokkaisena tyttönä kelpasi kyllä akateemisista perheistä tulleiden opiskelijapoikien luokse jatkoille ja seksisuhteeseen mutta että häntä ei koskaan viety kenenkään pojan perheen luokse näytille. Näytille vietiin aivan muut tytöt. 

Ei me olla loppujen lopuksi välttämättä kovinkaan kaukana noista torpantyttö+kartanonpoika-ajoista. Menee vähän ohi aiheen, mutta on aika todennäköistä, että jos e-pilleriä ei olisi keksitty, oltaisiin vieläkin vahvemmin noissa ajoissa ja asenteissa kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostetaan kalliita tavaroita, joilla ajatellaan saavutettavan ylemmän keskiluokan sivistyneisyyttä. Tavaroiden ostaminen on ollut perinteisesti työväenluokan keino osoittaa menestystä ja varallisuuden kerääntymistä. Ylempi keskiluokka taas ei ole osoittanut mitään tavaroilla, vaan koulutuksella ja lukeneisuudella. Tämä on oikeastaan kadonnut. Kodeissa ei edes ole kirjahyllyä eikä kukaan lue laajasti kirjoja - lukemisesen sijaan kuunnellaan samat bestsellerit, jos sitäkään.

Sivistyneisyys ei enää ole keskiluokan arvo lainkaan eli ylempi keskiluokka on pikkuhiljaa mennyt todella kauas alemmasta keskiluokasta arvomaailman suuntaan.

Mistäköhän kuplasta tuo on? 

Olen itse työtön, keskiluokkaisesta perheestä, ja luen paljon kirjoja. Meillä on aina luettu paljon kirjoja. 

Myös kaikissa tuttavaperheissä on isot kirjahyllyt. Kyseessä ihan perus akat

"Mistäköhän kuplasta tuo on? 

Olen itse työtön, keskiluokkaisesta perheestä, ja luen paljon kirjoja. Meillä on aina luettu paljon kirjoja. 

Myös kaikissa tuttavaperheissä on isot kirjahyllyt. Kyseessä ihan perus akateemisesti koulutetut henkilöt, humanistejä ja yhteiskuntatieteilijöitä, mutta myös esim. juristeja ja pari lääkäriä. 

Tunnen myös pari tyyppiä vanhan rahan kulttuurisuvuista astelisnimineen. Hyvin vaatimatonta porukkaa ovat. En nyt tiedä kehen tässä oikein viittaat."

Sinähän tuossa vahvistat aiemman kommentoijan näkemyksen. Akateeminen koulutus = ylempi keskiluokka. Jonka arvomaailma kirjoineen ja kirjahyllyineen on mennyt hyvin kauas alemmasta keskiluokasta, joka joko on muuttunut työväenluokkaiseksi tai - jonkun ketjuun kirjoittaneen näkemyksen mukaisesti - paljastanut työväenluokkaiset juurensa. 

"Niin, toki varsinkin sinisilmäisillä ja toisten vietävissä olevilla ihmisillä on kai suurempi riski joutua ongelmiin, vaikka sosiaalihuolto ja lastensuojelu alaikäisen ja jälkihuollossa olevan elämästä periaatteessa vastaisikin."

Nämä minun tuntemani tapaukset eivät olleet tekemisissä lastensuojelun ja sosiaalihuollon kanssa lainkaan. Mieheni kohdalla äiti oli elossa (puolisohan ei peri, vaan lapsi), ystävän kohdalla vanhempi sisar oli holhooja, kunnes teini-ikäinen ystävä täytti 18 ja tämä rikas tyttörukka oli jonkun enon tai vastaavan holhouksessa. Eno ei mitenkään koettanut häntä huijata, vaan muut. Ilmestyy kaikenlaisia bisnesideoiden tarjoajaa ynnä muuta. Mutta 18v. astihan holhoojan toimia valvotaan, sen jälkeen on sitten omillaan. Huonompi homma, jos holhooja ei ole lainkaan opastanut omaisuuden hoitamiseen. Tästä annan kiitosta omille vanhemmilleni, jotka olettivat ilman muuta, että hoidan omaisuuteeni liittyviä asioita itsenäisesti jo alaikäisenä, toki tutun kirjanpitäjän avulla.

Ehkä se on niin, että ne jotka oikeasti lukevat niitä kirjoja (eivätkä vain keskustele lukemisesta vaan niistä sisällöistä) eivät välitä hamuta materiaa niin paljon. Ei ole mitään tarvetta esittää mitään, parempaa kuin onkaan. Johtunee siitä, että kirjojen avulla saa uudenlaista maailmankuvaa ja ymmärtää paremmin asioita. Jos siis verrataan ihmiseen, joka on ehkä lukenut pakolliset kirjat ja tenttikirjat koulussa/opinnoissa ja menee sitten töihin ja lukee sanomalehteä ja ehkä joskus dekkareita tai nk. viihdekirjallisuutta. Ehkä he kokevat, että heitä haastetaan, tai että heidän täytyy haastaa muita toimimalla, kuten nousukkaat aina toimivat. 

On ihmisiä, joiden sisäinen maailma on sellainen, että heidän ei tarvitse esittää mitään. Usein tällaiset ihmiset ovat heitä, jotka ovat niin sanotusti lukeneet aina ja lukeneet paljon.

Ikivanhoja juttuja.

Jo 1800-luvun keskiluokasta sanottiin, miten se yrittää yhtä aikaa juosta muodin perässä ja olla perinteinen. 

Vierailija kirjoitti:

"Niin, toki varsinkin sinisilmäisillä ja toisten vietävissä olevilla ihmisillä on kai suurempi riski joutua ongelmiin, vaikka sosiaalihuolto ja lastensuojelu alaikäisen ja jälkihuollossa olevan elämästä periaatteessa vastaisikin."

Nämä minun tuntemani tapaukset eivät olleet tekemisissä lastensuojelun ja sosiaalihuollon kanssa lainkaan. Mieheni kohdalla äiti oli elossa (puolisohan ei peri, vaan lapsi), ystävän kohdalla vanhempi sisar oli holhooja, kunnes teini-ikäinen ystävä täytti 18 ja tämä rikas tyttörukka oli jonkun enon tai vastaavan holhouksessa. Eno ei mitenkään koettanut häntä huijata, vaan muut. Ilmestyy kaikenlaisia bisnesideoiden tarjoajaa ynnä muuta. Mutta 18v. astihan holhoojan toimia valvotaan, sen jälkeen on sitten omillaan. Huonompi homma, jos holhooja ei ole lainkaan opastanut omaisuuden hoitamiseen. Tästä annan kiitosta omille vanhemmilleni, jotka olettivat ilman muuta, että hoidan omaisuuteeni liittyviä asioita itsenäise

Kyllä alaikäisenä orvoksi jäänyt lähes aina päätyy tekemisiin sosiaaliviranomaisten ja lastensuojelun kanssa vaikka huoltaja löytyisikin lähipiiristä. Sosiaalitoimen tehtävänä on kartoittaa lapsen tilanne ja lähipiiristä just niitä mahdollisia huoltajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hyvä analyysi. 

Itse arvelen perimmäiseksi syyksi sen vuosituhannenvaihteessa tehdyn muutoksen (mielestäni erheen), jossa opistot muutettiin ammattikorkeakouluiksi. 

AMK:n käyneet kuvittelevat olevansa korkeakoulutettuja, jota toki määritelmällisesti ovatkin, mutta sellaisella tavalla ja "kulttuurisella pääomalla", joka aiemmin oli varattu nykykielellä sanottuna ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille. Käytännössä siis maistereille, diplomi-insinööreille, lääketieteen lisensiaateille. 

Eli tämän ammattiin valmistavan "korkeakoulun" kävijät kuvittelevat olevansa maisteritasoista bättre folkia automaattisesti koulutuksensa perusteella, ja ajattelevat sitten, että se mitä HE tekevät, on kulttuuria. No, työväenkulttuuri on tietenkin sekin kulttuuria, mutta kuten aloittaja hyvin analysoi, niin kulttuurin rima on laskenut keskiluokkaisilla todella paljon.&

Kysymys tuossa amk-jutussa taisi olla siitä, pitävätkö amkin käyneet itseään sivistyneinä vai eivät. Ja mitä se heidän harrastamansa kulttuuri on. Sivistynyttä, vai jotain muuta.

Oon pohtinut kanssa tätä luokka-asiaa paljon, kun nykyaikana sekin tuntuu heittäneen aivan häränpyllyä. On varmasti tavallisia tolkun ihmisiä kaikissa luokissa, mutta some ja törkymedia on niin käsittämättömän vahva voima, ainakin mitä nuoremmista ikäluokista on kyse. Tavoiteltavaa ei monellekaan ole enää tiede ja henkiset arvot ja eteenpäin kehittyminen, vaan pelkkä raha ajaa kaiken ohi. Vaikuttaa olevan paljon nuoria aikuisia ihan kaikista luokista ja taustoista, jotka arvostaa lähinnä onlyfänssin tekoa, kauneusleikkauksia, kolan nokkaan vetämistä, seksibileitä ja kultakäätyjä jengiläisten kaulassa. Kaikki vauvasta asti kiroilee ja esittää kovaa ja tyhmää. Ei tietenkään joka ikinen, mutta ihan todella huolestuttavan suuri osuus ihailee ja tavoittelee alimman luokan/rikollisten statussymboleita viis veisaten kirjallisuudesta ja kauniista käytöksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En saa lainausta toimimaan, mutta tarkoitin, että TV ja urheilu ovat ihan hyviä puheenaiheita, mutta olisipa kiva, jos kirjallisuudestakin voitaisiin puhua enemmän. Kirjallisuus on jokin marginaalihörhöjen juttu, josta saavat mennä keskustelemaan kopperoihinsa, sehän se asenne usein on.

En tiedä, olitko tuo aiempi kommentoija vai et, mutta mielestäni joku sanoi jotain olennaista: että paljon lukevat ihmiset jotka keskustelevat muista asioista toisten paljon lukevien ihmisten kanssa voivat tosiaankin lyhyesti todeta, että luitko sen tai minä luin tämän ja mitä mieltä olit. 

Kyse on siitä, että joillekin ihmisille lukeminen on itsestäänselvyys. Siitä, että lukee, ei tarvitse puhua, siihen ei tarvitse käyttää aikaa, vaan puhutaan sisällöistä, ei tekemisestä. 

Suurelle osalle nykysuomalaisista lukemine

No sama kuin Simpsonien yleissivistävyys, pätee myös Aku Ankan taskukirjoihin 90-luvulla. Huomaa, että ovat kulttuurikansan eli italialaisten tekemiä - kaikki kirjallisuuden klassikot plus historiaa Marco Polosta Kolumbukseen tulivat ankkatarinoina. "Akun viemää" jne. 

Yleissivistystä voi tosiaan haalia monesta paikasta, ja aika mukavastikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se nimenomaan snobeilua oli, että torpparin tytärtä pidettiin vain torpantyttönä, joka ei missään nimessä sovellu menemään naimisiin kartanonpojan kanssa.

Todennäköisesti ei kuitenkaan. Olisiko se historiantutkijaksi ilmoittautunut vielä linjoilla ja täsmentäisi tätä asiaa?

Sääty-yhteiskunnassa Euroopassa, myös Suomessa, myös Venäjällä jne. uskonto eli kristinusko oli aivan keskeisessä asemassa. Siinä missä kuningas/keisari/kuningatar oli Jumalan asemaansa asettama, olivat myös säädyt Jumalan asettamia ja jumalallisen järjestyksen ilmentymiä. 

Viime kädessä saatettiin siis ajatella, että epäsäätyinen avioliitto (joka siis oli vahvasti kirkon ja uskon asia sen ohella, että oli kahden suvun taloudellinen ja usein myös poliittinen liittoutuminen) rikkoi jumalallista järjestystä vastaan. 

Sillä, miten ymmärretään sa

Olen paikalla. Olet aivan oikeassa siinä, että tuo ei kuvasta mitään snobbailua, sana snobikin on keksitty paljon myöhemmin. 

Muuten olet tuossa tekstissäsi oikeassa, mutta pitäisi tietysti täsmentää mistä aikakaudesta kirjoitat. Tuo mitä kirjoitat pätee 1800-luvulla ja aikaisemmin, mutta 1900-luvulla sääty-yhteiskunta alkoi murtua. 

Aviottomat lapset eivät olleet mitenkään valtavan paheksuttuja ennen, vaan hyvin tavallisia, sillä työväenluokka ja palvelusväki ei ensinnäkään ollut naimisissa, jo pitkät välimatkat toivat siihen haastetta. Aviottomat lapset ja susiparit olivat hyvin tavanomaisia työväenluokassa ainakin 1930-luvulle asti eli se on melko nuori ajatus, että ns. ydinperhe, naimisissa oleva pariskunta omine lapsineen muodostaa perusyksikön. Oli paljon äidin kuolemista synnytykseen, oli paljon avopuolison ja avioparien kuolemia, vaikka avioituminen oli kirkon ihanne ainakin puhdasoppisuudesta 1700-luvulta alkaen, siitä poikkeaminen ei ollut erityisen tavatonta. Käytännön syyt ajoivat ihanteen edelle.