Näinhän siinä nyt sitten kävi eli kun ikää on tullut enemmän niin matkustelu ei enää kiinnosta

Itse en keski-ikäisenä koe asioita enää niin voimakkaasti kuin nuorempana. Vähentää intoa nähdä ja kokea uutta.

Päinvastoin. Jopa niin radikaalisti, etten ota enää lemmikkejä kun nykyisistä aika jättää. Ovat rakkaita minulle, mutta se ainainen hoitopaikan etsiminen kun haluaa reissuun ja pidemmästä ulkomaanmatkoista voi vaan haaveilla. 

Vierailija kirjoitti:

Pitkät lennot tehty mm. Australia, USA ym. En halua istua lentokoneessa enää yli kuutta tuntia. Intiaan, Thaimaahan tai Afrikkaan en lähde ikinä.

Tämä voisi olla minun kirjoittamani. Tuntuu myös, että ennen vanhaan pitkät lennot olivat helpompia. Nykyisin joutuu kaikesta maksamaan erikseen: Matkalaukut, ruokailut, jopa kahvi.

Inhoan Suomen talvea, ja pitäisi päästä johonkin lämpimään. Lämpimiin kohteisiin on vain se kuuden tunnin lento. Joka kerta kun olen palannut Kanarialta, olen saanut flunssan. Käsidesistä ei ole apua, ja maskia en pysty pitämään niin pitkää aikaa, kuin lento kestää.

Matkustin aiemmin paljon, jopa 12 kertaa vuodessa. Ja jokainen reissu oli ihan oikea lomamatka (Keski-Eurooppa tai muut mantereet). En edes laske mitään Viron tai Ruotsin risteilyjä matkoja "ulkomaanmatkoiksi".



Reissaaminen pysähtyi, koska koronapandemia sotki kaiken. Siinä rytäkässä meni myös työkyky ja toimeentulo. En enää voi matkustaa, koska olen työkyvytön ja elän toimeentulotuella. Jos rahaa olisi, matkustaisin kyllä ahkerasti. Vähintään pari-kolme pitkää ulkomaanmatkaa per vuosi. Olen vielä nuori (40+) eikä ikä paina. Koronan aikana pääsin eroon matkakuumeesta (jatkuva tarve matkustella) ja viihdyn nyt paremmin Suomessa. Olen jo kiertänyt maapallon ja todennut, että kotimaassa on loppujen lopuksi ihan hyvä (laadukas) arkielämä. Siis jopa persaukisella työkyvyttömällä. 

En ole koskaan ollut kova matkustelemaan, mutta iän myötä se vähäinenkin reissailu on menettänyt kiinnostavuutensa. Olen 46v ja tulen koko ajan vain mukavuudenhaluisemmaksi. Varaa olisi, mutta ei vaan enää innosta raijata itseä lentokentälle, odottaa lentokoneeseen pääsyä, istua useampi tunti lentokoneessa, ja sama toistuu takaisin kotiin lähtiessä.

Kaverini ehdotti, että lähtisimme Lappiin heidän sukunsa mökille. En suostunut. Ei innosta istua autossa etelästä pohjoiseen ja vielä sama matka kotiinpäin tullessa.

En enää edes halua mökille jossa on vain ulkovessa. Varsinkaan talviaikaan. Haluan vesivessan ja suihkun. Nuorempana noilla ei ollut mitään merkitystä.

Vanhemmiten kaikki alkaa vain olla jo nähty ja monen asian kohdalla hohto himmenee - siksikin nuorten ihmisten pitää miettiä, mikä on oikeasti elämässä tärkeää ja tavoitella sitä ajoissa, esim. ystävät, rakkaus ja oma perhe, jos näin haluaa tai mieleinen työ. Ettei tule katkeruutta ja paitsi jäämisen tunnetta, jota ei voi esim. matkustelulla korvata.

Toki matkustelu tuo monelle yhä lisämaustetta vanhanakin, etenkin kun muutkin asiat ovat kunnossa ja on varaa.

Jos kyse on vaan siitä, ette keksi itselleen hyvää matkakohdetta, niin kannattaa käyttää aikaa etsimiseen ja suunnitteluun, miettiä mitä haluaa.

Tosin mikään pakkohan ei ole matkustaa - ja elämyksiä löytyy vaikka lähiluonnostakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pysty lähtemään vaikka kiinnostaisikin. Vaivaa eturauhasta ja vessa pitää olla saatavilla sillä sekunnilla kun sitä tarvitsee. En uskalla mennä lentokoneeseen kun vessoja voi olla osa rikki ja jonoja syntyy. Onneksi en ajatellut että sitku. Aloitin reissaamisen 45 vuotiaana, ehdin käydä Euroopan reissuja noin 10, Filippiinit 4 ja Thaimaa 1 reissu. Nyt on ikää 70v. Kyllähän sen tuntee, että lähtö lähenee, mutta vielä onnistuu junalla ja laivalla reissaaminen.

 

Onhan niitä kaikenlaisia matkaurinaaleja kehitetty. En tosin tiedä miten käteviä on käyttää lentokoneessa. 

Niin ja mitähän se vierustoveri ajattelisi, kun toinen ottaa melan esiin ja päästää ureat pulloon? Itse en ainakaan välittäisi tuollaista nähdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkät lennot tehty mm. Australia, USA ym. En halua istua lentokoneessa enää yli kuutta tuntia. Intiaan, Thaimaahan tai Afrikkaan en lähde ikinä.

... enkä yhteekään muslimimaahan... 

Mulla on ollut aina tää periaate. Ja nyt ne tunkee tänne. Eikä yhteenkään Itä-Euroopan maahan, Viroa lukuunottamatta. En halua nähdä kurjuutta.

Vierailija kirjoitti:

Päinvastoin! 

Ikää 65v ja nyt vietän ulkomailla jo 25 vkoa vuodesta

Tuo nyt menee jo vanhuuden hourailun piikkiin.

Minulle kävi korona-aikaan, ennen sitä matkustin monta kertaa vuodessa. Yksi koronaKaranteeni (ilman koronaa) pienessä hotellihuoneessa koko loman ajan tappoi kaikki matkustushalut. Ei edes ulos päästetty. Nykyään matkustan vain Suomessa, jää rahat kotimaiseen käyttöön. Turha sitä rahaa on ulkomaille kantaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se tuntuu huolestuttavan? Miksi matkailun pitäisi kiinnostaa? 

Siksi että sen kaltainen uteliaisuus kertoo jo jotain ihmisen aktiivisuudesta, uskalluksesta ja mielenkiinnosta tutustua omien pienten ympyröittensä ulkopuoliseen maailmaan. Siitä että seikkailu, elämykset ja immateraaliset ilot menevät materian edelle. Sekä siitä että on riittävästi resursseja toteuttaa näitä kiinnostuksen kohteita. 

N69

Onpa yksioikoista ajattelua kaikenkaikkiaan, tarviihan matkailuunkin rahaa ja materiaa eri muodoissaan🤔😂

Mulla matkustaminen päättyi siihen, kun oma lapsi muutti pois kotoa, meni naimisiin ja hankki perheen. Ei ole matkaseuraa. Ja sitten mulla on koira, jota en enää viitsi viedä vanhemmilleni hoitoon, kun he ovat jo niin vanhoja. Enkä todellakaan vie sitä mihinkään koirahoitolaan.

Matkustin paljon 90-luvulla. Suurkaupunkien sotkuisuus ällöttää nykyisin. En todellakaan halua maksaa mistään paskoloukosta ja löyhkästä, kehitysmaan tasoisista palveluista ja taskuvarkaista. Esim. Pariisin Gare du Nord on minulle painajainen. Mitäköhän se on nykyään niille vanhuksille, jotka reissasivat Pariisissa 70-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se tuntuu huolestuttavan? Miksi matkailun pitäisi kiinnostaa? 

Siksi että sen kaltainen uteliaisuus kertoo jo jotain ihmisen aktiivisuudesta, uskalluksesta ja mielenkiinnosta tutustua omien pienten ympyröittensä ulkopuoliseen maailmaan. Siitä että seikkailu, elämykset ja immateraaliset ilot menevät materian edelle. Sekä siitä että on riittävästi resursseja toteuttaa näitä kiinnostuksen kohteita. 

N69

Onpa yksioikoista ajattelua kaikenkaikkiaan, tarviihan matkailuunkin rahaa ja materiaa eri muodoissaan🤔😂

Tottahan toki. Ilmaisin itseäni varmaan vähän huonosti. Kyse oli lähinnä siitä että käytän rahaa mieluummin aineettomiin asioihin ( teatteri, konsertit, kulttuuri, matkustelu) kuin konkreettisiin tavaroihin (vaatteet, korut, auto, muumimukit)

N69

Nykyään maailmaa näkee mukavasti kodin lämmössä internetistä. X:ssä kuulee tarinoita eri puolilta maailmaa ja Suomea. Algoritmi jopa rajaa kivasti kaikki tylsät ihmiset pois. Ja ihmisiä ja muotia voi katsella instagramissa, ulkkiksia lähimarketissa. Uudet hitit ja jutut voi bongata ihan omalla kotisohvalla.

En yhtään kaipaa ruuhkia, aamuöisiä herätyksiä, vieraita hotellihuoneita, taksin tai bussin metsästystä tai pitkiä lentomatkoja sillipurkissa.

Oikeastaan kaipaan matkoilta vain hyviä ruokia ja lämpöä.

Jos voittaisin lotossa, ostaisin matkoja koko suvulle. Olisi kiva nauttia yhdessäolosta jossain hemmottelukohteissa.

No, konserteissa voin nykyisin käydä kauempanakin. N60

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkät lennot tehty mm. Australia, USA ym. En halua istua lentokoneessa enää yli kuutta tuntia. Intiaan, Thaimaahan tai Afrikkaan en lähde ikinä.

 

Tämä voisi olla minun kirjoittamani. Tuntuu myös, että ennen vanhaan pitkät lennot olivat helpompia. Nykyisin joutuu kaikesta maksamaan erikseen: Matkalaukut, ruokailut, jopa kahvi.

Inhoan Suomen talvea, ja pitäisi päästä johonkin lämpimään. Lämpimiin kohteisiin on vain se kuuden tunnin lento. Joka kerta kun olen palannut Kanarialta, olen saanut flunssan. Käsidesistä ei ole apua, ja maskia en pysty pitämään niin pitkää aikaa, kuin lento kestää.

 

Jep. Ja joka yksityiskohdan selvittely erikseen. Ja myytävien lentokoneaterioiden loppuminen kesken. Reissusta tarttuvat flunssat ja väsymys. Ei vaan kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Ikää 53 v ja matkustelu kiinnostaa aina vain! Rannalla makoilu ei ole koskaan ollut minun juttuni. Tykkään urheilla, käydä museoissa ja nähtävyyksissä, maistella uusia ruokia. Erityisesti historia ja luonnonkauneus viehättävät. Opiskelen myös kieliä, niitä on kiva päästä käyttämään matkoilla. Voisin kuvitella, että joskus 80-vuotiaana ei enää huvita matkustaa ulkomaille.

Yli 80 v äitini matkustaa edelleen, jos vain matkakaveri löytyy. Nykyisin ikäkaverit ovat alkaneet vähän hyytyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se tuntuu huolestuttavan? Miksi matkailun pitäisi kiinnostaa? 

Siksi että sen kaltainen uteliaisuus kertoo jo jotain ihmisen aktiivisuudesta, uskalluksesta ja mielenkiinnosta tutustua omien pienten ympyröittensä ulkopuoliseen maailmaan. Siitä että seikkailu, elämykset ja immateraaliset ilot menevät materian edelle. Sekä siitä että on riittävästi resursseja toteuttaa näitä kiinnostuksen kohteita. 

N69

Onpa yksioikoista ajattelua kaikenkaikkiaan, tarviihan matkailuunkin rahaa ja materiaa eri muodoissaan🤔😂

Tottahan toki. Ilmaisin itseäni varmaan vähän huonosti. Kyse oli lähinnä siitä että käytän rahaa mieluummin aineettomiin asioihin ( teatteri, konsertit, kulttuuri, matkustelu) kuin konkreettisiin tavar

Joo mutta kyllä sä kulutat materiaa (bensaa, roskaruokaa, majoitusta jne) noissa muka-aineettomissakin harrastuksissa. Luonnossa samoilussa ei paljon kulu, kun lähtee jalkaisin omalta kotiovelta. Vieressä on järvi, metsää, peltoa ja kulttuurikohteita. Ihastelet sitten vaikka vaihtuvia sääoloja. Tai jos kuuntelet musiikkia kotona, siinä kuluu lähinnä sähköä.

Sama juttu täällä. Ei enää kiinnosta. Nuorempana oli koko ajan joku matka vähintäänkin suunnitteilla, enää ei huvita lähteä mihinkään.