Näinhän siinä nyt sitten kävi eli kun ikää on tullut enemmän niin matkustelu ei enää kiinnosta
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkät lennot tehty mm. Australia, USA ym. En halua istua lentokoneessa enää yli kuutta tuntia. Intiaan, Thaimaahan tai Afrikkaan en lähde ikinä.
... enkä yhteekään muslimimaahan...
Mulla on ollut aina tää periaate. Ja nyt ne tunkee tänne. Eikä yhteenkään Itä-Euroopan maahan, Viroa lukuunottamatta. En halua nähdä kurjuutta.
Kävin viime vuonna Bosnia-Herzegovinassa, Montenegrossa ja Romaniassa. Ennakkokuvitelmat olivat kaukana todellisuudesta. Suosittelen lämpimästi, esim. Sarajevo ja Mostar olivat upeita kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se tuntuu huolestuttavan? Miksi matkailun pitäisi kiinnostaa?
Siksi että sen kaltainen uteliaisuus kertoo jo jotain ihmisen aktiivisuudesta, uskalluksesta ja mielenkiinnosta tutustua omien pienten ympyröittensä ulkopuoliseen maailmaan. Siitä että seikkailu, elämykset ja immateraaliset ilot menevät materian edelle. Sekä siitä että on riittävästi resursseja toteuttaa näitä kiinnostuksen kohteita.
N69
Onpa yksioikoista ajattelua kaikenkaikkiaan, tarviihan matkailuunkin rahaa ja materiaa eri muodoissaan🤔😂
Tottahan toki. Ilmaisin itseäni varmaan vähän huonosti. Kyse oli lähinnä siitä että käytän rahaa mieluummin aineettomiin asioihin ( teatteri, konsertit, kulttuuri, matkustelu) kuin konkreettisiin tavar
No kyllä ilmaiset ja ilmaiset edelleen ympäripyöreitä.
Vierailija kirjoitti:
No, konserteissa voin nykyisin käydä kauempanakin. N60
Aivan. Ei matkustelu tarkoita pelkästään jotain tiettyä paikkaa, vaan vaikkapa joulutoria, kulttuuritarjontaa, revontulia tai maailman kauneinta auringonlaskua joita olen nähnyt jo ainakin kolmessa kohteessa.
N69
Siin on vaa sitä jotai mystistä taikaa kö on lento kentäl lähös matkustelees. se on se fiiwis.
Ite matkunstelu ei niinkää nabostele enään..
Eli nyt on koettu ja nähty ja nyt alkaa se sama valitus mikä tulee muiltakin kuinka hyvät miehet ei olekkaan odottanut sinun rauhoittumista ja alat haukkumaan kaikki miehet kun ne miehet ketä saisit ei kelpaa sinulle
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu täällä. Ei enää kiinnosta. Nuorempana oli koko ajan joku matka vähintäänkin suunnitteilla, enää ei huvita lähteä mihinkään.
Mulle on jopa Hesassa käymisestä tullut myrkkyä. Liikennettä ja pysäköintiä on paskottu niin huolella, ettei vaan kiinnosta enää nähdä vaivaa. Rautatieasema on ahdistava paikka nykyisin, joten jää keskustan museot ja näyttelytkin käymättä. Menen ennemmin johonkin pikkukaupunkiin, jossa pääsee pysäköimään kohteen viereen ja ilman tiukkaa aikarajoitusta. Ja rannalle pääsee hyvälläkin säällä ilman, että joutuu hakemaan tuntitolkulla p-paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkät lennot tehty mm. Australia, USA ym. En halua istua lentokoneessa enää yli kuutta tuntia. Intiaan, Thaimaahan tai Afrikkaan en lähde ikinä.
... enkä yhteekään muslimimaahan...
Mulla on ollut aina tää periaate. Ja nyt ne tunkee tänne. Eikä yhteenkään Itä-Euroopan maahan, Viroa lukuunottamatta. En halua nähdä kurjuutta.
Kävin viime vuonna Bosnia-Herzegovinassa, Montenegrossa ja Romaniassa. Ennakkokuvitelmat olivat kaukana todellisuudesta. Suosittelen lämpimästi, esim. Sarajevo ja Mostar olivat upeita kokemuksia.
Mulle jäi lapsena niin kamala kammo Leningradista, ettei vaan pysty. Neukkula oli niin ankea paikka.
Mulle on iän myötä ilmeisesti käymässä noin. Siedän koko ajan huonommin kuumuutta ja ihmisjoukkoja. Niinpä reissataan lähinnä Norjassa, siellä tosin kaikki kesät. Nyt ollaan ekaa kertaa yli 10 vuoteen lähdössä etelään, saatiin matka lahjaksi. Odotukset eivät ole korkealla, mutta jospa olisi jotenkin kivaa.
Tottahan toki. Ilmaisin itseäni varmaan vähän huonosti. Kyse oli lähinnä siitä että käytän rahaa mieluummin aineettomiin asioihin ( teatteri, konsertit, kulttuuri, matkustelu) kuin konkreettisiin tavaroihin (vaatteet, korut, auto, muumimukit)
N69
Ja siellä ulkomailla et ostele koskaan tavaroita, käytä erilaisia palveluja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
150 työ reissun jälkeen ei kiinnosta istua sekuntiakaan lentokoneessa.
Per vuosi?
Helposti tulee, jos laskee mukaan työmatkat autolla toisesta kaupungista toiseen, yli 100 km oli suuntaansa, pahimmillaan 300 km suuntaansa. Joillekinhan tuollainen on jo kotimaan matkailua. Pyrin vielä nuorena aina käymässä syömässä tai tavaratalossa kiertelemässä tms aina tavallisen työmatkankin yhteydessä. Halusin nähdä kaikkea.
On minulla vähentynyt. Olen käynyt 60+ maassa ja tuntuu, ettei mikään enää yllätä. Ei ole kiva kulkea, kun on olo, että tämäkin on jo nähty, vain pieniä uusia vivahteita. Matkustan kyllä, mutta lähinnä Alpeille tai Italiaan. Laskettelemaan siis. N57
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin!
Ikää 65v ja nyt vietän ulkomailla jo 25 vkoa vuodesta
Tuo nyt menee jo vanhuuden hourailun piikkiin.
Miten niin? 174 pv tulee tälle vuodelle, ensivuodelle n viikko vähemmän.
2. koti ulkomailla ja lisäksi reissaamme naapurimaissa.
Nyt tulin Suomeen joulunviettoon, paluu 2. kotiin Tapanina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
150 työ reissun jälkeen ei kiinnosta istua sekuntiakaan lentokoneessa.
Per vuosi?
Helposti tulee, jos laskee mukaan työmatkat autolla toisesta kaupungista toiseen, yli 100 km oli suuntaansa, pahimmillaan 300 km suuntaansa. Joillekinhan tuollainen on jo kotimaan matkailua. Pyrin vielä nuorena aina käymässä syömässä tai tavaratalossa kiertelemässä tms aina tavallisen työmatkankin yhteydessä. Halusin nähdä kaikkea.
Ja olin siis tosi levoton, aina menossa. Nyt olen rauhoittunut todella paljon. Olen myös muuttunut lempeämmäksi itseäni kohtaan. Riuhtominen maailmalla ei ole enää niin ihmeellistä. Ja ennen tuli nähtyä työn puolesta esim. niin häikäisevän hienoja messuja, että olisi vaikeata löytää samantasoisia elämyksiä ihan omalta lomamatkalta.
Joo mutta kyllä sä kulutat materiaa (bensaa, roskaruokaa, majoitusta jne) noissa muka-aineettomissakin harrastuksissa. Luonnossa samoilussa ei paljon kulu, kun lähtee jalkaisin omalta kotiovelta. Vieressä on järvi, metsää, peltoa ja kulttuurikohteita. Ihastelet sitten vaikka vaihtuvia sääoloja. Tai jos kuuntelet musiikkia kotona, siinä kuluu lähinnä sähköä.
***
Luulen ett edellinen tarkoitti materialla kaikkea kamaa mitä jotkut haalivat - Temutusta, vaatteita, merkkilaukkuja, uusia kenkiä, sisustuskrääsää joka toinen vuosi, uusinta elektroniikkaa jne.
Itse ainakin olen mielelläni luopunut kaikesta tuosta ja matkustan
Vierailija kirjoitti:
Tottahan toki. Ilmaisin itseäni varmaan vähän huonosti. Kyse oli lähinnä siitä että käytän rahaa mieluummin aineettomiin asioihin ( teatteri, konsertit, kulttuuri, matkustelu) kuin konkreettisiin tavaroihin (vaatteet, korut, auto, muumimukit)
N69
Ja siellä ulkomailla et ostele koskaan tavaroita, käytä erilaisia palveluja?
Reissaan pitkähköjäkin matkoja pelkillä käsimatkatavaroilla, joten "tavarat" jäävät pääsääntöisesti ostamatta. Palveluja kyllä käytän (taas sitä aineetonta hankintaa), enkä tingi majoituspaikkojen tietystä tasosta. Mutta siitä ei ollutkaan kysymys etteikö matkustelu maksaisi, vaan siitä mihin sitä rahojaan tässä ainutkertaisessa elämässään käyttää. En ole aikeissa jättää mitään perintöjä, lapsetkin tulevat omillaan toimeen paremmin kuin hyvin. Ja hekin matkustelevat.
N69
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkät lennot tehty mm. Australia, USA ym. En halua istua lentokoneessa enää yli kuutta tuntia. Intiaan, Thaimaahan tai Afrikkaan en lähde ikinä.
... enkä yhteekään muslimimaahan...
Mulla on ollut aina tää periaate. Ja nyt ne tunkee tänne. Eikä yhteenkään Itä-Euroopan maahan, Viroa lukuunottamatta. En halua nähdä kurjuutta.
Kävin viime vuonna Bosnia-Herzegovinassa, Montenegrossa ja Romaniassa. Ennakkokuvitelmat olivat kaukana todellisuudesta. Suosittelen lämpimästi, esim. Sarajevo ja Mostar olivat upeita kokemuksia.
Mulle jäi lapsena niin kamala kammo Leningradista, ettei vaan pysty. Neukkula oli niin ankea paikka.
Edellisen mainitsemat kohteet eivät ole Venäjällä. Ex neukkulat ovat kehittyneet ja kaunistuneet paljon!
Romania oli itselle myös upea kokemus, upeita kyliä ja kaupunkeja, kaunis luonto jne
En jaksa lähteä enää kaukomatkoille, mutta käyn kylpylälomilla ympäri Eurooppaa. Nyt keskityn rentoutumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan toki. Ilmaisin itseäni varmaan vähän huonosti. Kyse oli lähinnä siitä että käytän rahaa mieluummin aineettomiin asioihin ( teatteri, konsertit, kulttuuri, matkustelu) kuin konkreettisiin tavaroihin (vaatteet, korut, auto, muumimukit)
N69
Ja siellä ulkomailla et ostele koskaan tavaroita, käytä erilaisia palveluja?
Reissaan pitkähköjäkin matkoja pelkillä käsimatkatavaroilla, joten "tavarat" jäävät pääsääntöisesti ostamatta. Palveluja kyllä käytän (taas sitä aineetonta hankintaa), enkä tingi majoituspaikkojen tietystä tasosta. Mutta siitä ei ollutkaan kysymys etteikö matkustelu maksaisi, vaan siitä mihin sitä rahojaan tässä ainutkertaisessa elämässään käyttää. En ole aikeissa jättää mitään perintöjä, lapsetkin tulevat omillaan toimeen paremmin kuin hyvin. Ja hekin matkustelevat.
N69
Kyllä se matkustelukin on tietyn tasoista materiaa, vaikka ei ostaisi mitään tuliaisia sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkät lennot tehty mm. Australia, USA ym. En halua istua lentokoneessa enää yli kuutta tuntia. Intiaan, Thaimaahan tai Afrikkaan en lähde ikinä.
... enkä yhteekään muslimimaahan...
Mulla on ollut aina tää periaate. Ja nyt ne tunkee tänne. Eikä yhteenkään Itä-Euroopan maahan, Viroa lukuunottamatta. En halua nähdä kurjuutta.
Kävin viime vuonna Bosnia-Herzegovinassa, Montenegrossa ja Romaniassa. Ennakkokuvitelmat olivat kaukana todellisuudesta. Suosittelen lämpimästi, esim. Sarajevo ja Mostar olivat upeita kokemuksia.
Minä tykkäsin Montenegrosta. Hienot maisemat oli.
Mä rupesin ostamaan kentältä eväät koneeseen, kun lentoruoka tuli maksulliseksi. Miksi en samalla rahalla söisi sellaista ruokaa, josta tykkään oikeasti? Ja eipähän lopu ruoka minun penkkirivin kohdalla.