Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä kun ei jaksa elää eikä saa mitään tukea mistään?
28.11.2025 |
Syy tähän on että on syyllistetty ja kiusattu niin paljon ihan täällä netissäkin eikä oikeassa elämässä ole ihmisiä ympärillä.
Mä haluan niin paljon pois.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Hanki koulutus
hanki harrastus
hanki työ
sun pitää tehdä duunia sitä elämää varten ei se tule kuin manulle illallinen
ja heitä se netti pois
Moneskohan koulutus mahtaa jo olla menossa itelläki, eikä silti aukea työpaikat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1) Vaika terveyskeskukseen, äläkä välitä jos kiireettömän ajan saa 3kk päähän. Sinulla ei ole kiire, olet jo nyt kestänyt oireita pitkään. Tämä on kannustusta, ei piruilua. Jos olet itsetuhoinen, soita heti 112. Olen tosissani. Pääset psykiatriseen päivystykseen.
2) Varaa aika sosiaalityöntekijälle.
3) Sinua tutkitaan, tehdään labrakokeita yms ja selvitetään onko fyysisiä syitä.
4) Jos syitä ei ole, aloitetaan psyykkinen hoito. Yleensä se aloitetaan lääkityksellä. Siksi on hyvä olla tuo sosiaalityöntekijän aika.
5) Sosiaalityöntekijä selvittelee sosiaalista tilannettasi ja tarvitsemaasi tukihoitoa. Se voi olla järjestetty kolmannella sektorilla, mutta sossun suositus nopeuttaa asioita.
6) Pääset psyk polin hoitoon puolen vuoden sisään, paitsi jos olet itsetuhoinen, pääset psyk päivystykseen heti soittamalla 112 tai menemällä päivystykseen nyt heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä päässyt läpi tuonne Mieli ry:n numeroon. 5 vuoden aikana yrittänyt soittaa sinne varmaan toistasataa kertaa.
Soitin kerran sellaiseen kirkon kriisipuhelimeen mutta se oli yhtä tyhjän kanssa. Kun puhuin itsetuhoisuudesta, niin? siellä se diakoni lässytti että "Olet arvokas"... *facepalm*
joo tää on sitä samaa lässytystä. Pahempi olo tulee vaan.
No mitä sitten pitäisi sanoa, että se ei olisi pelkkää lässytystä? Mitkä on ne taikasanat? Itse sanoisin, että Jumala on sorrettujen ja surullisten puolella ja hänen poikansa joutui elämänsä aikana myös kärsimään hyvin paljon. Mutta Taivasten valtakunta on avoin nöyrille. Ehkä sekin on lässytystä, mutta ajattelen näin.
Köyhyys lisää luovuutta. Mutta jos olet laiska, ei auta mikään.
Sinun pitää lopettaa ensimmäiseksi netissä roikkuminen ym, jossa sinua kiusataan.
Mistä haaveilet? Ala toteuttaa haaveita siä eli tee haavekartta ja mieti keinoja. Haaveet voi olla sellaisiakin, jotka tuntuvat mahdottomilta, mutta niitä kohti kannattaa pyrkiä. Haaveita voi olla opiskelu, uusi työ, matkustaminen, omakotitalo, perhe mitä vain. Ilman haaveita ihmisten elämä on tyhjää. Ilman yrittämistä toteuttaa haaveita elämä on tylsää.
Paras tuki tulee itseltä eli tekee itselle mieluisia asioita ja saa itseltä kiitosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edes im-yrityksen jälkeen ei todellakaan pääse psykiatriseen hoitoon. Ja puhun kokemuksesta. Luennoivat vaan hetken terveistä elämäntavoista ja niin edespäin, mitään oikeaa apua ei saa. Sama kun sanoisit masentuneelle että ota itseäsi niskasta kiinni! Sanotaanko nykyään syöpään sairastuneillekin tuo sama fraasi joka ei edes tarkoita yhtään mitään muuta, kuin pelkkää piruilua?
Yksin on selvittävä.
Ei kai täällä muita syyllistetä ja kiusata kuin syyllistäviä ja kiusaavia röllejä. Kääntävät sitten välillä kaiken ylösalaisin surkuemojien kera. Persoonallisuushäiriö, jolloin pitää olla motivoitunut terapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan ensimmäiseksi, jätä netissä hyöriminen kokonaan pois. Käy kaupoilla ja hanki aineksia ja ala kokkailemaan, siinä aika katoaa ja saat palkinnoksi mieleistäsi ruokaa.
Älä luovuta. Älä luovuta.
Miten ois vertaistuki? Toveriseuroja on erilaisia ja ne ovat ilmaisia. Kaikki eivät liity päihteisiin vaan esim läheisriippuvuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edes im-yrityksen jälkeen ei todellakaan pääse psykiatriseen hoitoon. Ja puhun kokemuksesta. Luennoivat vaan hetken terveistä elämäntavoista ja niin edespäin, mitään oikeaa apua ei saa. Sama kun sanoisit masentuneelle että ota itseäsi niskasta kiinni! Sanotaanko nykyään syöpään sairastuneillekin tuo sama fraasi joka ei edes tarkoita yhtään mitään muuta, kuin pelkkää piruilua?
Yksin on selvittävä.
Mikä on "oikea" apu, jota pitäisi saada? Terapia? Joku muu, mikä?
Ghatgp on hyvä terapeutti, halpa ja tuntee sut jo läpikotaisin. Suosittelen🙏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista se elämä on
omaa kokemusta tähän mennessä 53v
Mitä tukea ap tarvitsi tai kuvittelet tuen auttavan? Nyt alat elää sellaista elämää mitä toivot. Mistä haaveilet? Tue itseäsi tekemällä mieluisia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata luvata jos ei tiedä. Yhdenkin mielestä kertovan artikkelin yhteydessä neuvottiin soittamaan 112 jos on itsetuhoisia ajatuksia. Oikeasti, eihän sinne muut pääsisi läpi jos kaikki soittaisivat pelkistä ajatuksista! Kaikilla paikkakunnilla ei myöskään ole psykiatrista päivystystä. Se on hyvä neuvo että ottaa sen annetun ajan vaikka kuukaudenkin päähän koska siitä voi aloittaa.
Suurimmalla osalla meistä on itsetuhoisia ajatuksia ja ne menevät ohi ilman toimintaa. Luota seuraavaan ja sitä seuraavaan hengitykseen ja minuuttiin, selviät kyllä. Jos voit niin katso ulos ikkunasta, näet jonkun joka kävelee bussille tai kauppaan, vie lasta puistoon, koiraa ulos. Kiinnitä huomio vaikka koiran nuuhkimiseen tai johonkin, se voi auttaa seuraavaan hetkeen. Keitä kuppi kahvia, laita sokeria ja maitoa, juo se.
Ja joo, voi kuulostaa todella pöpiltä. Mutta puhun kokemuksesta. Ja täällä olen vieläkin :)
Laita netti kiinni ja syö vaikka vähän suklaata. Ei elämä ole yhtä kuin ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä päässyt läpi tuonne Mieli ry:n numeroon. 5 vuoden aikana yrittänyt soittaa sinne varmaan toistasataa kertaa.
Soitin kerran sellaiseen kirkon kriisipuhelimeen mutta se oli yhtä tyhjän kanssa. Kun puhuin itsetuhoisuudesta, niin siellä se diakoni lässytti että "Olet arvokas"... *facepalm*
Minäkin soitin jonnekin ja se oli ihan ihme diipadaapaa. Se on tarkoitettu varmaan pohjaltaan vakaille ihmisille,joilla on hetkellinen suru tai ahdistus. Muttei oikeasti vaikeissa tilanteissa oleville.
Vierailija kirjoitti:
Laita nettikeskustelut ja some pois ja ota yhteyttä esim. seurakunnan diakoniatoimistoon (vaikka et kuuluisikaan kirkkoon) tai kriisipuhelimeen. Myös terveyskeskuksissa mielenterveyspalvelut, joihin voi hakeutua hyvinkin matalallla kynnyksellä.
Tsemppia ja voimia!
Kunnan mielenterveyspalvelut... Ok 🙄
Itse olin järkyttävän koko elämän jälkeen menettänyt ainoan ihmisen, joka oli ollut tukena ja kaikki traumat aktivoituivat. Kolmen käyntikerran jäljeen psyk sh kirjasi ulos ja sanoi, että katso netistä ohjeita.
Vierailija kirjoitti:
1) Vaika terveyskeskukseen, äläkä välitä jos kiireettömän ajan saa 3kk päähän. Sinulla ei ole kiire, olet jo nyt kestänyt oireita pitkään. Tämä on kannustusta, ei piruilua. Jos olet itsetuhoinen, soita heti 112. Olen tosissani. Pääset psykiatriseen päivystykseen.
2) Varaa aika sosiaalityöntekijälle.
3) Sinua tutkitaan, tehdään labrakokeita yms ja selvitetään onko fyysisiä syitä.
4) Jos syitä ei ole, aloitetaan psyykkinen hoito. Yleensä se aloitetaan lääkityksellä. Siksi on hyvä olla tuo sosiaalityöntekijän aika.
5) Sosiaalityöntekijä selvittelee sosiaalista tilannettasi ja tarvitsemaasi tukihoitoa. Se voi olla järjestetty kolmannella sektorilla, mutta sossun suositus nopeuttaa asioita.
6) Pääset psyk polin hoitoon puolen vuoden sisään, paitsi jos olet itsetuhoinen, pääset psyk päivystykseen heti soittamalla 112 tai menemällä päivystykseen nyt heti.
Nämä on tosi kauniita sanoja ja teorioita. Oikeasti on ihan onnenkauppaa, saatko sossusta apua vai et, saatko mt-palveluista apua vai et jne. Ja kaikki kuvittelee, että kun vaasn lähtee noita kohtia toteuttamaan, tukea löytyy.
Ap, on totta, että itse on pärjättävä. Mutta älä nyt vaan upota itseäsi noihin "tee mukavia asioita" jne. Oleellista on, että yrität pitää pääsi selkeänä ja tehdä oikeita asioita joka päivä sen verran kuin pystyt. Sinä olet nyt Himalajalla ja retkikuntasi on pudonnut rotkoon. Alas on päästävä tai ei hyvin käy. Matka on vaikea, eikä kukaan auttaja tule tajuamaan sen vaikeutta eivätkä tod näk anna riittävän vahvaa tukea.
Jos nyt jäät sinne vuorelle virkkaamaan kivoja neliöitä, ei sillä selviydy ikinä. Teet sitä virkkaamista sen verran, että jaksat hoitaa päätehtäväsi, joka on itsensä pelastaminen. Joskus se voi olla ihan vaan se, että sinnittelet minuutti kerrallaan.
Avun saaminen on niin hasardia, että jos vaan jaksat, katso youtubesta vertaistukea ja neuvoja niiltä, jotka ovat jo selvinneet alas yksin. Toki sitä apua kannattaa ottaa vastaan, jos saa, mutta vääränlainen apu vie voimat ja vain entistä epätoivoisemmaksi. Tekoäly on oikeasti hyvä, se osaa paljon paremmin kuin ihminen nähdä, mistä on kyse ja mitä sanoa sinulle.
Voimia sinulle urakkaan. Sä selviät siitä!
Ja jos löydät vertaistukea, se on parasta.
Alue: Aihe vapaa
Laita nettikeskustelut ja some pois ja ota yhteyttä esim. seurakunnan diakoniatoimistoon (vaikka et kuuluisikaan kirkkoon) tai kriisipuhelimeen. Myös terveyskeskuksissa mielenterveyspalvelut, joihin voi hakeutua hyvinkin matalallla kynnyksellä.
Tsemppia ja voimia!