Mitä tehdä kun ei jaksa elää eikä saa mitään tukea mistään?
Syy tähän on että on syyllistetty ja kiusattu niin paljon ihan täällä netissäkin eikä oikeassa elämässä ole ihmisiä ympärillä.
Mä haluan niin paljon pois.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Aivan ensimmäiseksi, jätä netissä hyöriminen kokonaan pois. Käy kaupoilla ja hanki aineksia ja ala kokkailemaan, siinä aika katoaa ja saat palkinnoksi mieleistäsi ruokaa.
Millä ostat kun ei ole rahaa? Edes lääkkeitä ei saa ostettua. Ja toimeentulotukihakemukseen vastaus oli jyrkkä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes im-yrityksen jälkeen ei todellakaan pääse psykiatriseen hoitoon. Ja puhun kokemuksesta. Luennoivat vaan hetken terveistä elämäntavoista ja niin edespäin, mitään oikeaa apua ei saa. Sama kun sanoisit masentuneelle että ota itseäsi niskasta kiinni! Sanotaanko nykyään syöpään sairastuneillekin tuo sama fraasi joka ei edes tarkoita yhtään mitään muuta, kuin pelkkää piruilua?
Yksin on selvittävä.
Mikä on "oikea" apu, jota pitäisi saada? Terapia? Joku muu, mikä?
Ihan ensimmäiseksi osastohoitojakso. Terapia ja oikea lääkitys. Mulle sanottiin suoraan että olen ns. toivoton tapaus joten saan selvitä itse kuten parhaaksi näen.
Ja koska minusta ei koskaan enää tule työkykyistä, ei kannata tuhlata yhtään resursseja tällaiseen ihmis,,, roskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan ensimmäiseksi, jätä netissä hyöriminen kokonaan pois. Käy kaupoilla ja hanki aineksia ja ala kokkailemaan, siinä aika katoaa ja saat palkinnoksi mieleistäsi ruokaa.
Millä ostat kun ei ole rahaa? Edes lääkkeitä ei saa ostettua. Ja toimeentulotukihakemukseen vastaus oli jyrkkä ei.
Joku tuossa nyt kyllä mättää.
jos ei ole vastaajilla mitään järjellistä sanomista, pitäkää tyhmät "tapa vaan ittes" mölyt itellänne, miksi tänne syydätte omaa pas...nne, kun joku sanoo että vaikea olo, en tajua, Helpottaako se jotenki kun ahistunutta tyrkkii,,,,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes im-yrityksen jälkeen ei todellakaan pääse psykiatriseen hoitoon. Ja puhun kokemuksesta. Luennoivat vaan hetken terveistä elämäntavoista ja niin edespäin, mitään oikeaa apua ei saa. Sama kun sanoisit masentuneelle että ota itseäsi niskasta kiinni! Sanotaanko nykyään syöpään sairastuneillekin tuo sama fraasi joka ei edes tarkoita yhtään mitään muuta, kuin pelkkää piruilua?
Yksin on selvittävä.
Mikä on "oikea" apu, jota pitäisi saada? Terapia? Joku muu, mikä?
Ihan ensimmäiseksi osastohoitojakso. Terapia ja oikea lääkitys. Mulle sanottiin suoraan että olen ns. toivoton tapaus joten saan selvitä itse kuten parhaaksi näen.
Ja koska minusta ei koskaan enää tule työkykyistä, ei kannata tuhlata yhtään resursseja tällaiseen ih
1990-luvulla psykiatrian laitospaikkoja vähennettiin ja siirrettiin potilaita avohoitoon. Sitä avohoitoa ei vaan koskaan kehitetty tarpeita vastaavaksi. Nämä on niitä valitettavia muutoksia, mitä yhteiskunnassa mun muutaman vuosikymmenen aikana tehty.
Vierailija kirjoitti:
jos ei ole vastaajilla mitään järjellistä sanomista, pitäkää tyhmät "tapa vaan ittes" mölyt itellänne, miksi tänne syydätte omaa pas...nne, kun joku sanoo että vaikea olo, en tajua, Helpottaako se jotenki kun ahistunutta tyrkkii,,,,
No mitä mielestäsi pitäisi sanoa tai tehdä? Kyllä tässäkin ketjussa on jo lueteltu kaikki varteenotettavat vaihtoehdot. Ei nyt vaan ole olemassa mitään taikasauvaa jolla voisi taikoa kaiken pahan pois, tai prinssiä/prinsessaa/lottovoittoa seuraavaksi parhaaksi vaihtoehdoksi. Jokin voi voi ja pai pai eivät nekään taatusti pidemmän päälle auta.
Paras olla sanomatta mitään jos ei irtoo mitään järjellistä
Vierailija kirjoitti:
Paras olla sanomatta mitään jos ei irtoo mitään järjellistä
No sehän tässä on kun mikään järjellinen tai tunteellinen ei näihin valittajiin koskaan uppoa. Aina on joku syy miksi ei voi, tai edes yrittää antaa menneiden olla menneitä.
Ymmärrän hyvin jos täällä turhaudutaan tähän iänikuiseen kuvioon.
Lähipubi. Sinne kokoontuvat kaikki jotka inhoavat elämäänsä. Juodessa arki unohtuu.