Voiko vaihdevuodet aiheuttaa sen, että kaikin puolin hyvä aviomies alkaa ärsyttää kaikin tavoin? Hormonihoito on jo, mutta
Miehen olemassaolo ärsyttää lähes kaikin mahdollisin tavoin. Mitään pahaa hän ei ole tehnyt, ja liitto on ollut kaikin puolin hyvä ja tyydyttävä, seksielämää myöden.
Nyt alan olla aika epätoivoinen, kun menee hermot ihan kaikkeen mitä hän tekee tai ei tee! Mitä hemmettiä, pitääkö koittaa vielä järeämpää annosta estrogeeniä? Minkälaisia annoksia tablettimuotoista estrogeeniä teillä muilla vaihdevuosista kärsivillä?
Kommentit (59)
Olen siis kaiken aikaa sellainen sekunnin murto-osassa kimpaantuva, vaikka kuinka olisi asiat hyvin. Ja tämä kaikki on todella suuri muutos siihen, minkälainen olen ns normaalisti. Alkuun tuo estrogeeni auttoi juuri tähän kiukkupäisyyteen, nyt sitten pompsahtanut aivan uudelle tasolle ja alkaa liiton puolesta pelottaa. Ja todellakaan en ole perheessä ainut, joka tästä kärsii!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tarvitset vain vaihtelua. Oletteko olleet yhdessä puoli elämää? Aika katsella ympärillesi. Nainen ei ole luonnostaan yksiavioinen.
No jaa, en tiedä miten tuosta olisi kyse. Mieheni on aikamoinen saalis, ja olen ikionnellinen että juuri hän on mieheni. Tämä tässä onkin niin helkkarin kummallista, kun rakastan häntä sydämeni pohjasta, mutta vaan hermot menee! Ja siis ei niissä ärsyyntymisissä ole kyse mistään että hän oikeasti jotakin tekisi väärin. Siis mielestäni hermostun ihan syyttä, ja joo, hän on samaa mieltä. Saakelin hormonit!!
Ap
Niin, kyse on siitä että sinulla on ongelmia hermoissa. Mieheen vain projisoit sen kun on lähin. Aivan kuten pienet läpset vanhempiinsa. Eli yritä hoitaa pääsi kuntoon, siihen on ammattilaisia.
Mene lääkäriin. Kuulostaa, että mielenterveys on uhattuna jos olet muuttunut noin paljon psyykkisesti. Liittyy varmasti vaihdevuosiin ja saatat tarvita myös psyykenlääkettä. Ei ole harvinaista, toisilla on karmeat vaihdevuodet nimenomaan psyykkisesti. Myös hormonihoitoa pitää tehostaa, se on se tärkeämpi hoito. Älä viivyttele, ja voimia sinulle!
Sulla on liian pieni annos estrogeenia. Monestikaan ei sopiva annostus löydy heti.
Tunnistan hyvin tuon ärtyneisyyden ja tyytymättömyyden tunteen, mikä on yleistä eikä välttämättä kohdistu mihinkään tai keneenkään.
Toivottavasti mies löytää pian uuden rakastavan puolison. Hormonitoiminta ei ole todellakaan mikään oikeutus henkiselle väkivallalle.
Kyllä alkaa mies ärsyttää ja kaikki miehet,on se sellaista vuoristorataa.
Mink ikäinen olet? Itse olen 43v ja alkanut ihan kaikki ärsyttämään. Mies, lapset, sotku ja vaikka mikä. Kokoajan ärsyttää ja valitan kaikesta.
Korvaushoitoja ei ole enkä taida ottaakaan, jos niistä ei kerran mitään apua ole.
Vierailija kirjoitti:
Olen siis kaiken aikaa sellainen sekunnin murto-osassa kimpaantuva, vaikka kuinka olisi asiat hyvin. Ja tämä kaikki on todella suuri muutos siihen, minkälainen olen ns normaalisti. Alkuun tuo estrogeeni auttoi juuri tähän kiukkupäisyyteen, nyt sitten pompsahtanut aivan uudelle tasolle ja alkaa liiton puolesta pelottaa. Ja todellakaan en ole perheessä ainut, joka tästä kärsii!
En katselisi tuollaista kakaramaista kiukuttelua päivääkään, eikä kenenkään miehen kannata alistua moiseen. Lusikat jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tarvitset vain vaihtelua. Oletteko olleet yhdessä puoli elämää? Aika katsella ympärillesi. Nainen ei ole luonnostaan yksiavioinen.
Ja perinteisesti ne ovat kuitenkin olleet nimenomaan naiset jotka ovat kärsineet puolisojensa syrjähypyistä. Kummasti tämäkin muuttui nurin kuin yhdessä yössä. Kaikki saa olla vain ympäriinsä panemista ja vaihtelunhalua eikä mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyse on siitä että sinulla on ongelmia hermoissa. Mieheen vain projisoit sen kun on lähin. Aivan kuten pienet läpset vanhempiinsa. Eli yritä hoitaa pääsi kuntoon, siihen on ammattilaisia.
Anteeksi ohis mutta miten ammattilaiset laittavat pään kuntoon kun kyse ei ole psyykkisistä ongelmista?
Jokainen me itse täällä yritetään handlata elämämme. Hormonitasojen muutos tai trauma ei tarkoita sitä että ihminen olisi sekaisin. Minä sain Estrogeeliä ihan terveyskeskuksen reseptillä ja siitä kiitos! Onneksi vastaan tuli ikäiseni fiksu naislääkäri.
Muihin traumoihin en ole saanut apua enkä apua ole pyytänyt.
Se on se perinteinen ämmääntymisen metamorfoosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tarvitset vain vaihtelua. Oletteko olleet yhdessä puoli elämää? Aika katsella ympärillesi. Nainen ei ole luonnostaan yksiavioinen.
No jaa, en tiedä miten tuosta olisi kyse. Mieheni on aikamoinen saalis, ja olen ikionnellinen että juuri hän on mieheni. Tämä tässä onkin niin helkkarin kummallista, kun rakastan häntä sydämeni pohjasta, mutta vaan hermot menee! Ja siis ei niissä ärsyyntymisissä ole kyse mistään että hän oikeasti jotakin tekisi väärin. Siis mielestäni hermostun ihan syyttä, ja joo, hän on samaa mieltä. Saakelin hormonit!!
Jos mies on vähänkään fiksu, niin katselee jo kiireen vilkkaa uutta naista.
Vierailija kirjoitti:
Mink ikäinen olet? Itse olen 43v ja alkanut ihan kaikki ärsyttämään. Mies, lapset, sotku ja vaikka mikä. Kokoajan ärsyttää ja valitan kaikesta.
Korvaushoitoja ei ole enkä taida ottaakaan, jos niistä ei kerran mitään apua ole.
Nukkumiseen auttaa. En silti hehkuttaisi omalla kohdalla että jotenkin erityisemmin energisoivat. Mieli kyllä on tasainen, mikään ei ärsytä eikä ihan hirveästi liikuta. Tuossa on hyvät ja huonot puolet.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti mies löytää pian uuden rakastavan puolison. Hormonitoiminta ei ole todellakaan mikään oikeutus henkiselle väkivallalle.
HEHHEH, kyllä se henkisen väkivallan määrä on mittaamaton, mitä hormonitoiminta aiheuttaa parisuhteissa oleville miehille. Ei tietenkään KAIKKI naiset, mutta todella suuri enemmistö. Elä siis pahoita mieltäsi, vaikka kuulutkin siihen vähemmistöön, en mä sua tarkoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tarvitset vain vaihtelua. Oletteko olleet yhdessä puoli elämää? Aika katsella ympärillesi. Nainen ei ole luonnostaan yksiavioinen.
No jaa, en tiedä miten tuosta olisi kyse. Mieheni on aikamoinen saalis, ja olen ikionnellinen että juuri hän on mieheni. Tämä tässä onkin niin helkkarin kummallista, kun rakastan häntä sydämeni pohjasta, mutta vaan hermot menee! Ja siis ei niissä ärsyyntymisissä ole kyse mistään että hän oikeasti jotakin tekisi väärin. Siis mielestäni hermostun ihan syyttä, ja joo, hän on samaa mieltä. Saakelin hormonit!!
Jos mies on vähänkään fiksu, niin katselee jo kiireen vilkkaa uutta naista.
Pikkujouluaikaan saattaa löytyä helpostikin, motivaatiota ainakin on jos kotona asuu raivohullu sekopää.
Kaikki konstit käyttöön, älä pilaa avioliittoasi äläkä pura sitä myöskään töissä. Rauhoittumiseen kylmä (vagushermon aktivointi). kamomilla, valeriaana, meditaatio ja piikkimatto ovat olleet mulla ne parhaat avut, estrogeenia en voi nostaa. Ja olisin ollut aivan raivohullu sekopää, kuten äitinkin, ellen olisi osannut odottaa. Luojalle kiitos miehellä on ymmärrys riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti mies löytää pian uuden rakastavan puolison. Hormonitoiminta ei ole todellakaan mikään oikeutus henkiselle väkivallalle.
Ei se ole myöskään mikään syy erota rakkaasta puolisosta. Vaihdevuodet ovat ohimenevä jakso ihmisen elämässä.
Mielialalääkkeitä minäkin ehdottaisin, ei sitä sairaudentuntoa aina ole.
Ehkä tarvitset vain vaihtelua. Oletteko olleet yhdessä puoli elämää? Aika katsella ympärillesi. Nainen ei ole luonnostaan yksiavioinen.