Lue keskustelun säännöt.
Kumppanin ammatilla ON todella paljon väliä
27.11.2025 |
Tällä palstalla moni on väittänyt, että on pinnallista välittää kumppanin ammatista. Päinvastoin se on kaikkea muuta kuin pinnallista ja hyvin tärkeää suhteen onnistumisen kannalta.
Ensinnäkin ammatti vaikuttaa todella paljon siihen, millaista yhteiselämä kumppanin kanssa on. Esim. vuorotyö tai matkatyö voivat vaikeuttaa yhteisen ajan löytymistä, ja toisaalta hyvin vaativa tai jopa vaarallinen työ voi aiheuttaa huolta ja stressiä myös parisuhteessa. Palkkataso vaikuttaa siihen, millaista elämää on varaa elää. Se määrittää esimerkiksi sen, millaisessa kodissa pystytte asumaan, asutteko kaupungin huonommalla vai parhaimmalla alueella, mitä teillä on varaa harrastaa ja tehdä vapaa-ajalla sekä millaisia lomia voitte viettää. Mahdollisesti toinen osapuoli joutuu jatkuvasti maksumieheksi, jos sillä toisella on minimitulot. Tutkimusten mukaan suurin osa parisuhteiden riidoista on rahankäytöstä.
Tärkeintä on kuitenkin se, että se, mitä ihminen valitsee tehdä suurimman osan ajastaan, kertoo paljon hänen arvomaailmastaan, unelmistaan ja kiinnostuksen kohteistaan ja sitä kautta myös hänestä ihmisenä. Myös se, että tekee työtä, joka ei heijasta näitä asioita, voi kertoa paljon. Toki esimerkiksi opiskelujen ohella voi väliaikaisesti tehdä työtä, joka ei ole täysin linjassa omien uratavoitteiden kanssa, jolloin kannattaa ottaa huomioon kumppania valitessa myös pitkän aikavälin tavoitteet.
Kommentit (77)
Jälkimmäinenhän pitää paikkansa lähinnä jos ihminen on valinnut arvojaan vastaavan työn. Itse en arvosta omaa alaani pätkääkään, mutta minkäs sitä nuoruuden valinnalle mahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet ihmiset vaan "menevät töihin" kun omalla alalla ei ole töitä, joten työllä jota tekee ei todennäköisimmin ole mitään tekemistä kiinnostuksen tai arvojen kanssa.
Toisekseen, monet miehet ovat todella tarkkoja, että nainen on matalapalkkaisessa naistyössä.
Vierailija kirjoitti:
Jälkimmäinenhän pitää paikkansa lähinnä jos ihminen on valinnut arvojaan vastaavan työn. Itse en arvosta omaa alaani pätkääkään, mutta minkäs sitä nuoruuden valinnalle mahtaa.
Mutta kertoohan sekin paljon sinusta, että olet päättänyt jäädä työhön, joka ei vastaa arvojasi, sen sijaan että tavoittelisit sinua enemmän kiinnostavaa alaa. Joku toinen olisi samassa tilanteessa kouluttautunut uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkimmäinenhän pitää paikkansa lähinnä jos ihminen on valinnut arvojaan vastaavan työn. Itse en arvosta omaa alaani pätkääkään, mutta minkäs sitä nuoruuden valinnalle mahtaa.
Mutta kertoohan sekin paljon sinusta, että olet päättänyt jäädä työhön, joka ei vastaa arvojasi, sen sijaan että tavoittelisit sinua enemmän kiinnostavaa alaa. Joku toinen olisi samassa tilanteessa kouluttautunut uudelleen.
Voihan sitä tavoitella mutta välttämättä ei haluamaansa työtä saa. Uudelleen kouluttautumista toki kannatan, mutta eipä sekään ole oikotie onneen, nimim. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkimmäinenhän pitää paikkansa lähinnä jos ihminen on valinnut arvojaan vastaavan työn. Itse en arvosta omaa alaani pätkääkään, mutta minkäs sitä nuoruuden valinnalle mahtaa.
Mutta kertoohan sekin paljon sinusta, että olet päättänyt jäädä työhön, joka ei vastaa arvojasi, sen sijaan että tavoittelisit sinua enemmän kiinnostavaa alaa. Joku toinen olisi samassa tilanteessa kouluttautunut uudelleen.
Miten kouluttaudut uudelleen korkeasti, kun on lapsia? Ei ole varaa luopua työstä ja mennä Mäkkäriin osa-aikaiseksi opintojen ohella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä ainakin olen kuullut, että joillakin on kriteerinä, että kumppani ei saa tehdÄ vuorotyötä. Siinä perusteluna oli se, että mies haluaa tavata naisystäväänsä joka päivä ja jos nainen tekee iltavuoroja, niin se ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Monet ihmiset vaan "menevät töihin" kun omalla alalla ei ole töitä, joten työllä jota tekee ei todennäköisimmin ole mitään tekemistä kiinnostuksen tai arvojen kanssa.
Toisekseen, monet miehet ovat todella tarkkoja, että nainen on matalapalkkaisessa naistyössä.
Niin, ja juuri tuo kertoo todella paljon ihmisestä, että mennään mihin tahansa satunnaiseen työhön ilman että edes harkitaan muita vaihtoehtoja ja pahimmassa tapauksessa jumitetaan siellä loppuelämä. Muitakin mahdollisuuksia on kuten lisäkouluttautuminen, uudelle alalle kouluttautuminen tai vaikkapa yrittäjäksi ryhtyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkimmäinenhän pitää paikkansa lähinnä jos ihminen on valinnut arvojaan vastaavan työn. Itse en arvosta omaa alaani pätkääkään, mutta minkäs sitä nuoruuden valinnalle mahtaa.
Mutta kertoohan sekin paljon sinusta, että olet päättänyt jäädä työhön, joka ei vastaa arvojasi, sen sijaan että tavoittelisit sinua enemmän kiinnostavaa alaa. Joku toinen olisi samassa tilanteessa kouluttautunut uudelleen.
Voihan sitä tavoitella mutta välttämättä ei haluamaansa työtä saa. Uudelleen kouluttautumista toki kannatan, mutta eipä sekään ole oikotie onneen, nimim. Kokemusta on.
Kertoohan sekin jotain ihmisestä, että hän ei ikinä saavuta tavoitteitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet ihmiset vaan "menevät töihin" kun omalla alalla ei ole töitä, joten työllä jota tekee ei todennäköisimmin ole mitään tekemistä kiinnostuksen tai arvojen kanssa.
Toisekseen, monet miehet ovat todella tarkkoja, että nainen on matalapalkkaisessa naistyössä.
Niin, ja juuri tuo kertoo todella paljon ihmisestä, että mennään mihin tahansa satunnaiseen työhön ilman että edes harkitaan muita vaihtoehtoja ja pahimmassa tapauksessa jumitetaan siellä loppuelämä. Muitakin mahdollisuuksia on kuten lisäkouluttautuminen, uudelle alalle kouluttautuminen tai vaikkapa yrittäjäksi ryhtyminen.
Yrittäjänäkin toimiminen vaatii sen, että sulla on osaamista joltain sellaiselta alalta, joka tarjoaa mahdollisuuden yrittäjyyteen. Vai millaisia mahdollisuuksia yrittäjänä näet esimerkiksi ruotsin kieltä pääaineenaan opiskelleella tai matikan opettajaksi valmistuneella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sillä kyllä mitään merkitystä ole.
Se että on radiojuontaja ja rokkitähti riittää mainiosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkimmäinenhän pitää paikkansa lähinnä jos ihminen on valinnut arvojaan vastaavan työn. Itse en arvosta omaa alaani pätkääkään, mutta minkäs sitä nuoruuden valinnalle mahtaa.
Mutta kertoohan sekin paljon sinusta, että olet päättänyt jäädä työhön, joka ei vastaa arvojasi, sen sijaan että tavoittelisit sinua enemmän kiinnostavaa alaa. Joku toinen olisi samassa tilanteessa kouluttautunut uudelleen.
Miten kouluttaudut uudelleen korkeasti, kun on lapsia? Ei ole varaa luopua työstä ja mennä Mäkkäriin osa-aikaiseksi opintojen ohella.
Osa-aikaiset opinnot, verkko-opiskelu, etäkurssit tai työn ohessa tehtävä lisäkoulutus. Helppoahan tuo ei ole, mutta täysin mahdollisista ja moni on onnistunut tuossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jälkimmäinenhän pitää paikkansa lähinnä jos ihminen on valinnut arvojaan vastaavan työn. Itse en arvosta omaa alaani pätkääkään, mutta minkäs sitä nuoruuden valinnalle mahtaa.
Eli alistus olosuhteisiin ja elämä on vankila?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkimmäinenhän pitää paikkansa lähinnä jos ihminen on valinnut arvojaan vastaavan työn. Itse en arvosta omaa alaani pätkääkään, mutta minkäs sitä nuoruuden valinnalle mahtaa.
Eli alistus olosuhteisiin ja elämä on vankila?
Kyllä minä nautin elämästäni, vaikka työni onkin mielestäni ihan turhaa. Palkkakin on mukava.
- sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse myös kiinnitän deittaillessa huomiota miehen ammattiin, että millaiset tulot hänellä on ja onko alaikäisiä lapsia elätettävänä. Tarkoitan, että jos tienaa ihan mukavasti, vaikka 3000€/kk, mutta jos hän maksaa elareita vaikka 500€/kk ja muita lasten kuluja, niin ei siinä paljoa jää jäljelle mukavaan elämään. Ne kaikki on pois siitä yhteisestä tekemisestä kumppanin kanssa. Itselläni ei ole niin isot tulot, että voisin jatkuvasti tarjota miehelle lippuja, ruokaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkimmäinenhän pitää paikkansa lähinnä jos ihminen on valinnut arvojaan vastaavan työn. Itse en arvosta omaa alaani pätkääkään, mutta minkäs sitä nuoruuden valinnalle mahtaa.
Mutta kertoohan sekin paljon sinusta, että olet päättänyt jäädä työhön, joka ei vastaa arvojasi, sen sijaan että tavoittelisit sinua enemmän kiinnostavaa alaa. Joku toinen olisi samassa tilanteessa kouluttautunut uudelleen.
Miten kouluttaudut uudelleen korkeasti, kun on lapsia? Ei ole varaa luopua työstä ja mennä Mäkkäriin osa-aikaiseksi opintojen ohella.
Osa-aikaiset opinnot, verkko-opiskelu, etäkurssit tai työn ohessa tehtävä lisäkoulutus. Helppoahan tuo ei ole, mutta täysin mahdollisista ja moni on onnistunut t
Meinaat että noilla siis saa kokonaan uuden korkeakoulututkinnon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkimmäinenhän pitää paikkansa lähinnä jos ihminen on valinnut arvojaan vastaavan työn. Itse en arvosta omaa alaani pätkääkään, mutta minkäs sitä nuoruuden valinnalle mahtaa.
Mutta kertoohan sekin paljon sinusta, että olet päättänyt jäädä työhön, joka ei vastaa arvojasi, sen sijaan että tavoittelisit sinua enemmän kiinnostavaa alaa. Joku toinen olisi samassa tilanteessa kouluttautunut uudelleen.
Miten kouluttaudut uudelleen korkeasti, kun on lapsia? Ei ole varaa luopua työstä ja mennä Mäkkäriin osa-aikaiseksi opintojen ohella.
Arvosi on siis korkeasti kouluttautuminen?
Vierailija kirjoitti:
mä ainakin olen kuullut, että joillakin on kriteerinä, että kumppani ei saa tehdÄ vuorotyötä. Siinä perusteluna oli se, että mies haluaa tavata naisystäväänsä joka päivä ja jos nainen tekee iltavuoroja, niin se ei onnistu.
Toihan on vaan hyvä asia ettei muijaa näy aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkimmäinenhän pitää paikkansa lähinnä jos ihminen on valinnut arvojaan vastaavan työn. Itse en arvosta omaa alaani pätkääkään, mutta minkäs sitä nuoruuden valinnalle mahtaa.
Mutta kertoohan sekin paljon sinusta, että olet päättänyt jäädä työhön, joka ei vastaa arvojasi, sen sijaan että tavoittelisit sinua enemmän kiinnostavaa alaa. Joku toinen olisi samassa tilanteessa kouluttautunut uudelleen.
Miten kouluttaudut uudelleen korkeasti, kun on lapsia? Ei ole varaa luopua työstä ja mennä Mäkkäriin osa-aikaiseksi opintojen ohella.
Arvosi on siis korkeasti kouluttautuminen?
Jos vaihtaisin alaa niin haluaisin olla äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Se työ vastaa kiinnostuksiani ja arvojani.
Itsekin joskus ajattelin että mitäs väliä sillä on mikä ihmisen työ on mutta nyt myöhemmin olen tajunnut että on sillä tosi paljon. Ihan jo rahankin kannalta, kun itse tienaan kohtuuhyvin niin haluaisin että miehellä olisi myös kohtuuhyvät tulot, koska en halua itse ryhtyä elättäjäksi toiselle.
Lisäksi olen tajunnut että se työ kertoo myös ihmisen luonteesta jonkin verran. En haluaisi uraohjusta, en sellaista, jonka työtä voi tehdä ilman mitään koulua (esim roskakuski?), en mitään naismaista alaa (myyjät ja hoitajat), koska itse miesvaltaisella alalla ja en halua tuntea itseäni maskuliinisemmaksi. Niin ikävä kyllä noi merkitsee. Tiedostan myös että monet tietyillä aloilla olevat miehet eivät taas varmaan haluaisi minua oman tekniikan alan alavalintani takia.
Kiitos tärkeästä ilmoituksesta, jonka tarkoitus jäi hieman epäselväksi.