Kannattaisiko minun 30v naisena ostaa (halpa) pieni talo hieman syrjästä?
Näillä spekseillä; asuinneliöitä joku vajaa 70m2, lyhyt pätkä "omaa tietä" pihaan, pieni tontti, takka+leivinuuni, aurinkopaneelit + ilmalämpöpumppu, valtatielle matkaa joku 8km, lähimpään isoon kauppaan noin puolen tunnin ajomatka, kallis pikkukauppa noin 15min ajomatkan päässä, oma kaivo, naapuritalojakin suht vieressä vaikkakin on maaseutua.
Olen siis haaveillut aina maalla asumisesta ja tämä paikka olisi vajaa 40km päässä nykyisestä kotikaupungistani, olen kyllästynyt odottamaan oikean miehen löytämistä (ja menettänyt myös toivoni sen suhteen) jotta näitä haaveita voitaisiin toteuttaa yhdessä. Lainaa en tarvitsisi taloon enkä remonttiin, säästöjä on. Töihin olisi n 45min ajomatka.
Pelottelen itseäni pimeydellä, siellä ei katuvaloja ole, kylmällä ja pitkällä talvella tai sillä kun veisputket jäätyy tai kaivosta loppuu vesi tai sillä miten olen aivan loppu lumen kolaamiseen puhumattakaan nuoskakeleistä.. mutta silti paikka houkuttelee ihan älyttömästi.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Tee se!! Minä olen saman ikäinen, muutin 2019 kaupunkiin ja juuri tällä viikolla ostin lapsuuden kylästäni talon useamman vuoden miettimisen jälkeen. Usein naapuritkin ovat aika avuliaita käytännön ongelmien suhteen, mikäli heitä vain on, ja tuossahan on kaupatkin aika lähellä.
Muutatko yksin? Nyt alkoi taas houkutella entistä enemmän. Viime yönä tosin kun heräsin aamuyöstä niin mietin että "huh onneksi olen täällä kaupungissa omassa sängyssä enkä ole mennyt tekemään mitään tyhmää ja valvoisi nyt jossakin korvessa" vaikka sitten kun heräsin oikeasti niin aloin taas pohtia asiaa.. Ap
Riippuu varmaan ihan omasta luonteesta ja pystyvyyden kokemuksesta. Ja että nauttiiko ajatuksena tuollaisesta asumisesta.
Mitään ulkoista uhkaahan ei tarvita siihen että tuntee olonsa ikäväksi nukkuessaan yksin syrjäisessä paikassa.
Toisaalta näen siellä asumisen ihanana mahdollisuutena nauttia luonnon ja maaseudun rauhasta kaikkine puuhailuinee, toisaalta taas näen itseni säälittävänä yksinäisenä "kissamummona" tuijottamassa pikkutönöni ikkunasta ulos 70 vuotiaana, kaikki tavarat samoilla paikoilla kuin 40 vuotta sitten. Ap
Hankkiduin juuri eron omasta talosta, koska en kestänyt sitä fyysistä, henkistä ja taloudellista painetta.
Mutta minulla oli lainaa ja talo paljon isompi ja kalliimpi pitää.
Aion kyllä nykyisen kumppanini kanssa katsoa jotain esittämäsi tyylistä. Ilman lainaa se on kevyempää. Ja toki kumppani auttaa jakamaan taakkaa. Yksinkin voisin harkita, jos tukiverkot kunnossa (huoltokontaktit, varautuminen poikkeustilanteisiin jne.).
Mikäs siinä, mikäli ei tarvitse turvautua muiden apuun remontti yms. hommissa.
Pimeydessä ei ole mitään pelättävää. Se on sun mielikuvitus, mitä pelkäät, se tekee tepposia. Kaukana katuvaloista tähtitaivas on upea ja revontulet näkyvät kirkkaammin. Meillä on lähimpiin kativaloihin 15km. Kaivosta voi vesi loppua, mutta ne putket jäätyy sopivissa olosuhteissa ihan yhtälailla kaupungissakin. Lumityöt menee jumppana tai jos haluat päästä helpommalla, osta polttomottorikäyttöinen lumilinko. Ja kaikkein helpoin on maksaa jollekin paikalliselle isännälle, että käy traktorilla pyyhkäisemässä lumet pois ainakin suurempien myräköiden jälkeen.
Ainut mikä minulle tuossa tökkää on ne lähellä olevat naapurit. Etäisyys naapuriin on sopiva, kun sinne ei näe eikä kuule. Mutta toki naapurit lähellä voi tuoda myös turvaa yksin asuvalle.
Kyllä mä kannustaisin toteuttamaan omia haaveita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee se!! Minä olen saman ikäinen, muutin 2019 kaupunkiin ja juuri tällä viikolla ostin lapsuuden kylästäni talon useamman vuoden miettimisen jälkeen. Usein naapuritkin ovat aika avuliaita käytännön ongelmien suhteen, mikäli heitä vain on, ja tuossahan on kaupatkin aika lähellä.
Muutatko yksin? Nyt alkoi taas houkutella entistä enemmän. Viime yönä tosin kun heräsin aamuyöstä niin mietin että "huh onneksi olen täällä kaupungissa omassa sängyssä enkä ole mennyt tekemään mitään tyhmää ja valvoisi nyt jossakin korvessa" vaikka sitten kun heräsin oikeasti niin aloin taas pohtia asiaa.. Ap
Tällä pohjalla ehkä viisaampi unohtaa korpeen muutto kun yöllä tuollaisia mietiskelet.
Älä osta vanhaa röttelöä. Jos välttämättä haluat kokeilla niin vuokraa ensin ja tiedät mitä se on.
45min työmatka on kyllä aika pitkä. 1,5 tuntia autoilua 5pv viikossa. Jaksatko? Mulla on 30min, puolet valtatietä ja puolet hiljaisia sorateitä, joita talvella ei tosiaankaan ole koskaan aurattu ennen mun töihinlähtöä.
Ei kannata, koska et saa taloa myytyä ikinä pois jos tulet toisiin ajatuksiin joskus. Vuokraa ensin tuollainen talo ja kokeile, tulee paljon halvemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Älä osta vanhaa röttelöä. Jos välttämättä haluat kokeilla niin vuokraa ensin ja tiedät mitä se on.
Millä perusteella se talo olisi joku röttelö?
Itse tein tuon peliliikkeen 26-vuotiaana ja ainakaan näin 10 vuotta myöhemmin en ole vielä hetkeäkään katunut. Siitä huolimatta, että pelkään pimeää :D
Ap, etkö osaa päättää asioistasi itse?
Aika vähän noin pieniä on. Kovin vanhaa en ostaisi noin nuorena. Ikävää kun talo hajoaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee se!! Minä olen saman ikäinen, muutin 2019 kaupunkiin ja juuri tällä viikolla ostin lapsuuden kylästäni talon useamman vuoden miettimisen jälkeen. Usein naapuritkin ovat aika avuliaita käytännön ongelmien suhteen, mikäli heitä vain on, ja tuossahan on kaupatkin aika lähellä.
Muutatko yksin? Nyt alkoi taas houkutella entistä enemmän. Viime yönä tosin kun heräsin aamuyöstä niin mietin että "huh onneksi olen täällä kaupungissa omassa sängyssä enkä ole mennyt tekemään mitään tyhmää ja valvoisi nyt jossakin korvessa" vaikka sitten kun heräsin oikeasti niin aloin taas pohtia asiaa.. Ap
Tällä pohjalla ehkä viisaampi unohtaa korpeen muutto kun yöllä tuollaisia mietiskelet.
No se on minun luonteeni, stressata ja ylianalysoida kaikkea ja sit pelkään et lopulta jää elämättä kun käytän aikani vain miettien. Ihan esimerkkinä niin stressasin myös auton vaihtoa ihan samalla tavalla aamuyöstä kun mietin että miksi vaihdoin (oli välttämätöntä) ja teinkö virheen ja mitä jos työt loppuukin ja vaikka mitä pyöri mielessä silloin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä, mikäli ei tarvitse turvautua muiden apuun remontti yms. hommissa.
Rahalla ne hoituvat. Tosin ikäloppua taloa ei kannata ostaa
Vedenloppuminen ehkä suurin ongelma. Mutta yleensä noissa on ulkosauna ja huussi, silloin ei yksin niin suuri ongelma. Talvella vettä saa lumesta ja kesällä kanistereilla järvestä. Kuiva kausi harvoin ollut pitkä.
no mikset ostaisi? tussari tyynyn alle, niin uskallat nukkua. tai vartiokoira. siitä on seuraa pitkinä ja pimeinä talvi-iltoina. pimeys on yksi syy, minkä takia ukon kanssa viihdytään mettäkämpällä syksystä kevääseen. ja se ihana rauha ja hiljaisuus. ihan parasta on tietysti se, että muita ihmisiä ei näy, kun joka toinen viikko kauppareisulla. ei ole tuota stressiä minkään laista kun asustelee mettässä. toki tällainen ei kaikille sovi alkuunkaan.
Tee se!! Minä olen saman ikäinen, muutin 2019 kaupunkiin ja juuri tällä viikolla ostin lapsuuden kylästäni talon useamman vuoden miettimisen jälkeen. Usein naapuritkin ovat aika avuliaita käytännön ongelmien suhteen, mikäli heitä vain on, ja tuossahan on kaupatkin aika lähellä.