Lue keskustelun säännöt.
Anoppi ja pettävä puoliso
25.11.2025 |
Miehellä on ollut sivusuhteita, jotka ovat paljastuneet. Nyt on vireillä ero. Mies ei ole kertonut mitään vanhemmilleen, joten minä kerroin.
Anoppi ehdotti liiton työstämistä, mutta motivaatio molemmilla nolla. Sitten alkoi vähätellä koko asiaa. Kertoi, että oma mieskin on jäänyt monta kertaa kiinni. Että sellaista sattuu ja mitä muuten kuuluu?
Ajatuksia?
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan anoppi itse pettänyt vai onko hän näitä kynnysmattonaisia, jotka sallii miehiltä vaikka mitä, kun "pojat on poikia"?
Todennäköisesti. Hän on loukkaantujatyyppiä. Muutenkin mielellään maksaa potut pottuina ja korkojen kanssa. Eikä ole mikään rehellisyyden perikuva. Avaa toisten kirjeitä jne.
Puuttuu sellainen peruskunnioitus toista ihmistä kohtaan.
Kannattaa tutustua koko sukuun anoppeineen ja appeineen ennen kuin tekee avioliittopäätöksen, sillä omena ei kauas puusta putoa. Jos anoppi sekä appi ovat mätiä, niin pojasta ei tule pappia.
Niinpä. Harvoilla tosin lukee otsassa, että olen pettäjä. Tai olen varas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen anoppi sekä miniälle että vävylle.
Jos oma lapseni pettäisi tai tulisi petetyksi, ei olisi minun asia tuomaroida.
Tottakai tukisin omaa lastani oli hän sitten pettäjä tai petetty.
Tukisin myös miniää tai vävyä, jos tulisivat petetyksi. Varsinkin, kun on lapsia.
Mutta tukeminen on eri asia kuin sekaantuminen tai tuomitseminen.
En hyväksy pettämistä mutta tuskin minulle koskaan kerrottaisiin koko tarinaa taustoineen. Siksi yrittäisin pysyä neutraalina ja puolueettomana.
Niin, tuo olisi viisasta. Mutta ei anoppi osannut tehdä noin.
Vierailija kirjoitti:
Onko aikuisten avioliitossa tosiaan vanhemmat noin tärkeitä? Vastuussa lastensa avioliiton onnistumisesta ja vastuussa lastenlapsistaan.
Tämä vauva antaa todella oudon kuvan aikuisten riippuvuudesta vanhemmistaan.
Kai ne vaimojenkin kaikki teot vaikka puutteellinen sukanparsimistaito on taas hänen vanhempiensa syy.
Taisi nyt kalikka kalahtaa oikeaan koiraan. Anopit siis jossain sielunsa sopukoissa ajattelevat olevansa vastuussa aikuisen lapsensa käytöksestä, ja syyllistyvät siitä.
Ei ole syytetty anoppia poikansa käytöksestä, vaan todettu, että perheessä sama meininki jatkuu sukupolvesta toiseen.
On se kyllä jotenkin tosi surullista, että anopit pystyvät näköjään reagoimaan pääosin kahdella tavalla.
Joko toteavat, että asia ei kuulu minulle lainkaan, hoitakoot tollo poika omat sotkunsa. Tai sitten alkaa miniän syyllistäminen ja syyttely. Kumpikaan ei tukea saa.
Ilmeisesti oma syyllisyyden kokemus on niin raskas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen äiti ja anoppi. Lapsena lapset kasvatin eli ompelin purjeet ja lähetin maailman merille. Senjälkeen heillä on ollut vastuu itsellään, ei minullaan.
En tiedä mitä ovat seksuaalisuuden saralla tehneet eikä aikuisten toiminta minulle kuulu. Vanhimmalla pojalla oli nuoruuden kihlattu joka jätti poikani toisen takia. Kyllä hänenkin kanssaan sananen vaihdetaan edelleen 30 vuoden jälkeen jos kaupungilla tavataan.
Äitinä olen täysin sivullinen lasteni parisuhteissa. En halua mekastavia miniöitä tai vävyjä riesakseni.
Aivan. Ja tuskin alentuisit samoihin typeryyksiin kuin ap:n anoppi.
Toivon että en!
Toivottavasti en joudukaan tilanteeseen.
En ymmärrä, miksi jotkut täällä väittävät, että anoppi tuntisi syyllisyyttä poikansa käytöksestä?
En hyväksyisi, enkä tuntisi syyllisyyttä. Koittaisi tukea molempia osapuolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aikuisten avioliitossa tosiaan vanhemmat noin tärkeitä? Vastuussa lastensa avioliiton onnistumisesta ja vastuussa lastenlapsistaan.
Tämä vauva antaa todella oudon kuvan aikuisten riippuvuudesta vanhemmistaan.
Kai ne vaimojenkin kaikki teot vaikka puutteellinen sukanparsimistaito on taas hänen vanhempiensa syy.
Taisi nyt kalikka kalahtaa oikeaan koiraan. Anopit siis jossain sielunsa sopukoissa ajattelevat olevansa vastuussa aikuisen lapsensa käytöksestä, ja syyllistyvät siitä.
Ei ole syytetty anoppia poikansa käytöksestä, vaan todettu, että perheessä sama meininki jatkuu sukupolvesta toiseen.
Mitä ap tekee muuta kuin syyttelee anoppiaan? Anopille ei luulisi kuuluvan aikuisten lastensa asiat mitenkään. Tai että miniä tulee"kantelemaan." Kuin 8 - vuotias .
Sitä ihmettelen. Niin miehet kuin naiset pettävät ja vaihtavat puolisoa mutta ei se anoppien asia ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen äiti ja anoppi. Lapsena lapset kasvatin eli ompelin purjeet ja lähetin maailman merille. Senjälkeen heillä on ollut vastuu itsellään, ei minullaan.
En tiedä mitä ovat seksuaalisuuden saralla tehneet eikä aikuisten toiminta minulle kuulu. Vanhimmalla pojalla oli nuoruuden kihlattu joka jätti poikani toisen takia. Kyllä hänenkin kanssaan sananen vaihdetaan edelleen 30 vuoden jälkeen jos kaupungilla tavataan.
Äitinä olen täysin sivullinen lasteni parisuhteissa. En halua mekastavia miniöitä tai vävyjä riesakseni.
Aivan. Ja tuskin alentuisit samoihin typeryyksiin kuin ap:n anoppi.
Toivon että en!
Toivottavasti en joudukaan tilanteeseen.
En ymmärrä, miksi jotkut täällä väittävät, että anoppi tuntisi syyllisyyttä poikansa käytöksestä?
En hyväksyisi, enkä tuntisi syyllisyyttä. Koittaisi tukea molempia osapuolia.
Niin, tällaisia ovat normaalit ihmiset. Ei ole anopin asia sotkeentua koko asiaan. Voi esittää pahoittelunsa ja mahdollisesti tarjota tukea, kuten kuka tahansa kypsä ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä jotenkin tosi surullista, että anopit pystyvät näköjään reagoimaan pääosin kahdella tavalla.
Joko toteavat, että asia ei kuulu minulle lainkaan, hoitakoot tollo poika omat sotkunsa. Tai sitten alkaa miniän syyllistäminen ja syyttely. Kumpikaan ei tukea saa.
Ilmeisesti oma syyllisyyden kokemus on niin raskas.
Minulla ei ainakaan syyllisyytä mutta en silti ole vsstuussa poikieni elämästä. Kumpikin on ollut yli 20 vuotta naimisissa, hyvin perhekeskeisiä ja lapsistaan huolehtivia , ei kummallekaan ees alkoholi maistu. Fiksut vaimot.
Ja emme tosiaa. Uskoudu intiimeistä asioists keskenämme, en lasten enkä miniöiden kanssa.
Jos eroaisivat kuulisin vain että nyt eroamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika otti isästään mallia. Sinä puolestaan päätät omasta elämästäsi.
Itse en jäisi katselemaan tuollaista. Ei tule muuttumaan.
Ja äidistään. Näköjään koko sakki hyväksyy tuon toiminnan.
Näin oli myös minun exän perheessä. Minä olin kuulemma se kireäpipoinen, kun en oikein tätä ymmärtänyt. Vedin johtopäätökset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen äiti ja anoppi. Lapsena lapset kasvatin eli ompelin purjeet ja lähetin maailman merille. Senjälkeen heillä on ollut vastuu itsellään, ei minullaan.
En tiedä mitä ovat seksuaalisuuden saralla tehneet eikä aikuisten toiminta minulle kuulu. Vanhimmalla pojalla oli nuoruuden kihlattu joka jätti poikani toisen takia. Kyllä hänenkin kanssaan sananen vaihdetaan edelleen 30 vuoden jälkeen jos kaupungilla tavataan.
Äitinä olen täysin sivullinen lasteni parisuhteissa. En halua mekastavia miniöitä tai vävyjä riesakseni.
Aivan. Ja tuskin alentuisit samoihin typeryyksiin kuin ap:n anoppi.
Toivon että en!
Toivottavasti en joudukaan tilanteeseen.
En ymmärrä, miksi jotkut täällä väittävät,
Niin. Miksi ap miniä ajatteli että hänen tulee mennä anopille valittamaan ja syyllistämään anoppia?
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä jotenkin tosi surullista, että anopit pystyvät näköjään reagoimaan pääosin kahdella tavalla.
Joko toteavat, että asia ei kuulu minulle lainkaan, hoitakoot tollo poika omat sotkunsa. Tai sitten alkaa miniän syyllistäminen ja syyttely. Kumpikaan ei tukea saa.
Ilmeisesti oma syyllisyyden kokemus on niin raskas.
Miksi ajattelet anoppien olevan niin oleellinen osa avioliittoasi että hänen kuuluisi siihen sotkeentua.? Ihmiset eroavat, lapset säilykööt kaikkien mummojen lastenlapsina silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teit väärin kun kerroit parisuhteenne asioita ulkopuolisille. Törkeää käytöstä vaikka miehesi pettikin.
Tämä on juuri sitä pettajän logiikkaa. Että hän saa kyllä itse avata oman seksuaalisuutensa kenelle tahansa, mutta petetyn pitää vain kantaa miehen häpeä. Koska olisihan se törkeää, että petetyllä olisi jotain sanottavaa omasta avioliitostaan.
No onkohan se anoppi oikea kohde? Oma äiti ystävät, työkaverit, eikö heille ole luonnollisempaa avata seksielämänsä tai sen puute? Jos kerran tahtoo setviä isolla vaihteell asiat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aikuisten avioliitossa tosiaan vanhemmat noin tärkeitä? Vastuussa lastensa avioliiton onnistumisesta ja vastuussa lastenlapsistaan.
Tämä vauva antaa todella oudon kuvan aikuisten riippuvuudesta vanhemmistaan.
Kai ne vaimojenkin kaikki teot vaikka puutteellinen sukanparsimistaito on taas hänen vanhempiensa syy.
Taisi nyt kalikka kalahtaa oikeaan koiraan. Anopit siis jossain sielunsa sopukoissa ajattelevat olevansa vastuussa aikuisen lapsensa käytöksestä, ja syyllistyvät siitä.
Ei ole syytetty anoppia poikansa käytöksestä, vaan todettu, että perheessä sama meininki jatkuu sukupolvesta toiseen.
Mitä ap tekee muuta kuin syyttelee anoppiaan? Anopille ei luulisi kuuluvan aikuisten lastensa asiat mitenkään. Tai että miniä tulee"kantelemaan". Kuin 8 - vuotias .
Sitä ihmettelen. Niin miehet kuin naiset pettävät ja vaihtavat puolisoa mutta ei se anoppien asia ole.
Ap kertoi anopille ja apelle, että on tulossa ero, koska puoliso ei ollut vaivautunut kertomaan vanhemmilleen. Hän myös kertoi syyt päällisin puolin. Ja hyvästeli siinä nämä.
Anoppi ryhtyi utelemaan yksityiskohtia, ja täysin kysymättä kertomaan oman puolisonsa uskottomuudesta. Siis täysin rajaton ihminen.
Joissakin suvuissa tuo on ilmeisesti tavallista, että petetään ja vaihdetaan puolisoa lennosta, eikä kerrota lähisukulaisille mitään, ei edes sanota hei. Eipä siinä mitään. Kuulostaa kyllä aikamoiselta rupusakilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teit väärin kun kerroit parisuhteenne asioita ulkopuolisille. Törkeää käytöstä vaikka miehesi pettikin.
Tämä on juuri sitä pettajän logiikkaa. Että hän saa kyllä itse avata oman seksuaalisuutensa kenelle tahansa, mutta petetyn pitää vain kantaa miehen häpeä. Koska olisihan se törkeää, että petetyllä olisi jotain sanottavaa omasta avioliitostaan.
No onkohan se anoppi oikea kohde? Oma äiti ystävät, työkaverit, eikö heille ole luonnollisempaa avata seksielämänsä tai sen puute? Jos kerran tahtoo setviä isolla vaihteell asiat
Ei tietenkään ole. Siksi hänelle ei kerrota mitään yksityiskohtia. Mutta tottakai päällisin puolin syyt kerrotaan. Tulevathan ne muutenkin esiin.
Anopin ei pidä ryhtyä utelemaan, eikä kertomaan oman avioliittonsa uskottomuudesta, varsinkin kun hän ilmeisesti aikoo vielä jatkaa omaa avioliittoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aikuisten avioliitossa tosiaan vanhemmat noin tärkeitä? Vastuussa lastensa avioliiton onnistumisesta ja vastuussa lastenlapsistaan.
Tämä vauva antaa todella oudon kuvan aikuisten riippuvuudesta vanhemmistaan.
Kai ne vaimojenkin kaikki teot vaikka puutteellinen sukanparsimistaito on taas hänen vanhempiensa syy.
Taisi nyt kalikka kalahtaa oikeaan koiraan. Anopit siis jossain sielunsa sopukoissa ajattelevat olevansa vastuussa aikuisen lapsensa käytöksestä, ja syyllistyvät siitä.
Ei ole syytetty anoppia poikansa käytöksestä, vaan todettu, että perheessä sama meininki jatkuu sukupolvesta toiseen.
Mitä ap tekee muuta kuin syyttelee anoppiaan? Anopille ei luulisi kuuluvan aikuisten lastensa asiat mitenkään. Tai että miniä
Eihän avioerossa tuttavuus ja yhteys häviä mihinkään jos ei ole ihan dille miniä tai anoppi.
Mitään dramaattista hyvästelyä rarvita koska yhteys säilyy lasten lasten kautta tai tuttavien kautta.
En minä ainakaan ole riidoissa yhdenkään eronneen kanssa, joko nähdään lasten kautta tai kadulla jutellaan. Löytyi pino äitini joulukortteja vielä yvestä mökin kaapista. Ex-miniä oli vielä 20 vuotta eron jälkeen laittanut joulukortteja. Tiedän hänen joskus käyneen kylässäkin vanhemmillani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aikuisten avioliitossa tosiaan vanhemmat noin tärkeitä? Vastuussa lastensa avioliiton onnistumisesta ja vastuussa lastenlapsistaan.
Tämä vauva antaa todella oudon kuvan aikuisten riippuvuudesta vanhemmistaan.
Kai ne vaimojenkin kaikki teot vaikka puutteellinen sukanparsimistaito on taas hänen vanhempiensa syy.
Taisi nyt kalikka kalahtaa oikeaan koiraan. Anopit siis jossain sielunsa sopukoissa ajattelevat olevansa vastuussa aikuisen lapsensa käytöksestä, ja syyllistyvät siitä.
Ei ole syytetty anoppia poikansa käytöksestä, vaan todettu, että perheessä sama meininki jatkuu sukupolvesta toiseen.
Mitä ap tekee muuta kuin syyttelee anoppiaan? Anopille ei luulisi kuuluvan aikuisten lastensa asiat mitenkään. Tai että miniä
Minne sinä niin dramaattisesti erosi jälkren häviät että hyvästelet lastesi suvun? Oikeeta draamaa jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä jotenkin tosi surullista, että anopit pystyvät näköjään reagoimaan pääosin kahdella tavalla.
Joko toteavat, että asia ei kuulu minulle lainkaan, hoitakoot tollo poika omat sotkunsa. Tai sitten alkaa miniän syyllistäminen ja syyttely. Kumpikaan ei tukea saa.
Ilmeisesti oma syyllisyyden kokemus on niin raskas.
Minulla ei ainakaan syyllisyytä mutta en silti ole vsstuussa poikieni elämästä. Kumpikin on ollut yli 20 vuotta naimisissa, hyvin perhekeskeisiä ja lapsistaan huolehtivia , ei kummallekaan ees alkoholi maistu. Fiksut vaimot.
Ja emme tosiaa. Uskoudu intiimeistä asioists keskenämme, en lasten enkä miniöiden kanssa.
Jos eroaisivat kuulisin vain että nyt eroamme.
No sitähän sinä et tiedä, että mitä kuulisit, ennen kuin tilanne tulisi kohdalle. Kyllä yleensä nämä olennaiset asiat tulevat vanhempien tietoon, jos ei ole aivan täysin etäinen suhde.
Kukapa haluaisi anoppinsa kanssa uskoutua intiimeistä asioista? Toisaalta, kun mies päättää pettää, niin asia ei ole enää millään tavalla intiimi, vaan useamman ihmisen tiedossa. Sehän tässä ällöttää, että anoppi alkaa avautua oman, olemassaolevan suhteensa asioista, ikäänkuin olisivat jotain yleistä tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aikuisten avioliitossa tosiaan vanhemmat noin tärkeitä? Vastuussa lastensa avioliiton onnistumisesta ja vastuussa lastenlapsistaan.
Tämä vauva antaa todella oudon kuvan aikuisten riippuvuudesta vanhemmistaan.
Kai ne vaimojenkin kaikki teot vaikka puutteellinen sukanparsimistaito on taas hänen vanhempiensa syy.
Taisi nyt kalikka kalahtaa oikeaan koiraan. Anopit siis jossain sielunsa sopukoissa ajattelevat olevansa vastuussa aikuisen lapsensa käytöksestä, ja syyllistyvät siitä.
Ei ole syytetty anoppia poikansa käytöksestä, vaan todettu, että perheessä sama meininki jatkuu sukupolvesta toiseen.
Mitä ap tekee muuta kuin syyttelee anoppiaan? Anopille ei luulisi kuuluvan ai
Minne sinä niin dramaattisesti erosi jälkren häviät että hyvästelet lastesi suvun? Oikeeta draamaa jo.
Ei meillä ole mitään yhteistä. Liikutaan eri piireissä ja asutaan eri paikoissa. Ei ole syytä olla tekemisissä. Eikä siinä ole mitään draamaa.
Miksi koit tarpeelliseksi kertoa aikuisen miehen puolesta asioita?
Eikö riitä että vedät omat johtopäätökset ja teet ratkaisusi?
Tämä on juuri sitä pettajän logiikkaa. Että hän saa kyllä itse avata oman seksuaalisuutensa kenelle tahansa, mutta petetyn pitää vain kantaa miehen häpeä. Koska olisihan se törkeää, että petetyllä olisi jotain sanottavaa omasta avioliitostaan.