HS: Sanna Pasanen lintsasi, joi ja varasteli: Nyt hän on tohtori
"Yliopistolla Pasanen tunsi häpeää, ettei ollut edes ylioppilas."
Hyvinkääläinen Sanna Pasanen on väitellyt filosofian tohtoriksi, vaikka yläkoulun päättötodistuksen keskiarvo alkoi kutosella.
Laman aiheuttavat vaikeudet suistivat hänen lapsuudenperheensä elämän raiteiltaan, kun Pasanen oli yläkouluikäinen.
Pasanen kävi ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun, ja pääsi avoimen väylän kautta opiskelemaan Helsingin yliopistoon."
Paljon onnea Sanna. On mahtava lukea näitä juttuja. Kaikkea hyvää sinulle!
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011636859.html
Kommentit (67)
Ehkä hän on aikansa lapsi ja nuori. Eivätköhän melkein kaikki tehneet tuota jossain mittakaavassa esim. 90-luvulla.
Minä join ja keitin kiljua jo kuudennella ja seiskalla. Varastin joskus kaupasta. Vaihdoin "poikaystävää" joka kuukausi. Lintsasin koulusta, mutta en kovin paljoa. Niin tekivät kaverinikin. Vanhemmat eivät tienneet mitään. Kesti monta vuotta ennenkuin jäimme kiinni juomisesta.
Kaksi meistä on opettajaa, yksi lääkäri, yksi lakimies, yksi insinööri. Kellään ei ole ollut minkäänlaista päihdeongelmaa, tai ongelmia lain kanssa. Mutta jotenkin ajattelen, että se oli vain erilaista aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Huomasitteko jutussa, että Pasanen suoritti ammattikorkeakoulututkinnon, mutta ei oppinut sinä aikana englantia eikä laskemaan (tilastotieteestä on kyse), vaan totuus tuli esille yliopistossa maisterivaiheessa.
Amk-tutkinnot ovat korkeakoulututkinnoiksipelletutkintoja, joissa jengi talutetaan läpi opintojen. Tämä kommenttini ei koske insinöörialoja, mutta kaikkia muita amk-tutkintoja.
Se koskee tosiaankin insinöörialoja. Ota selvää asioista tai pidä suukku kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääasia, että opiskelee työttömäksi yhteiskunnan piikkiin. Nämä tohtorit eivät työllisty ja ovat kaikkein kalliimpia työttömiä.
Yleensäkin tämä koko elämän kestävä opiskelu pitäisi lopettaa, - se ei saisi olla elämäntapa jolla työtä vältellään.
Itse asiassa tutkijakoulutuksen käyneillä työttömyysprosentti on kaikkein pienin - hyvin paljon pienempi kuin amiksilla. Lisäksi heillä on paras palkka ts. maksavat veroja eniten.
Miten voi maksaa veroja, jos saa palkan muiden maksamista veroista?
Tohtoreita on töissä myös yksityisellä sektorilla. Kunnalla töissä oleva lääkäri maksaa veroja siinä missä lihakauppiaskin. On epäoleellista kuka palkan maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väitöskirjan tekeminen ei ole elämäntyö enää, eikä nykyään väitöskirjan tekeminen ole niin suuri saavutus kuin ennen. Meillä on Suomessa nykyisin tuplatohtoreita ja triplatohtoreita, koska väitöskirjan vaatimustaso on laskenut siitä, mitä se ennen oli. Kelan nykyinen pääjohtaja on esimerkki tuplatohtorista, ja on lääketieteen tohtori ja oikeustieteen tohtori. Emeritusprofessori Vesa Kanniainen, joka on saanut näkyvyyttä, kun teki hurjan maahan muuttolaskelman, on esimerkki triplatohtorista: hän on valtiotieteiden tohtori, kauppatieteiden tohtori ja sotatieteiden tohtori.
Ei väitöskirja ole koskaan ollut elämäntyö eikä sen pidäkään olla. Se on vähän kuin tutkimustyön ajokortti.
Väitöskirjojen taso on laskenut hurjasti siitä, miten ennen oli. N
Käyppäs vilkaisemassa sukupuolentutkimuslaitokse tohtoriväitöskirjojen aiheita🤦🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä
Saa luultavasti korkeapalkkaisen, mukavan ja mielenkiintoisen työn tai viran.
Mutta voit sä toki jatkaa sossun rahoilla.
Molemmat siis verorahoilla elätettäviä. Mikä ero? Se toinen tulee yhteiskunnalle monin kerroin kalliimmaksi. Eri.
Miten niin?
Toinen tekee töitä ja toinen ei.
Jos menee yksityiselle, voi olla erittäinkin hyvä tuottamaan rahaa ja veroja valtion kassaan.
Vai ajattelitko samoin opettajista, lääkäreistä, sairaanhoitajista jne!? 🤣
On se perin kummallista, että ihmiset eivät ymmärrä millaista moskaa yliopistot nykyisin hyväksyvät väitöskirjoiksi. Kannattaisi olla jonkin aikaa töissä tutkijana tai opettajana yliopistolla, ja tehdä väitöskirja itse, niin alkaa ymmärtämään, millainen pellesysteemi on laadittu. Laitokset hyväksyvät mitä tahansa höpötystä nykyisin väitöskirjoiksi, koska laitokset saavat merkittävän osan rahoituksestaan juuri väitöskirjoista. Raha pyörittää yliopistoja, eikä laadusta makseta, vaan määrästä. Ja kun määrä määrää tahdin, niin laatu kärsii.
Työttömänä tohtorina on silti hyvin paljon paremmat mahdollisuudet työllistyä ulkomaille kuin työttömänä amiksena.