Miksi 80-luvulla joka kylässä oli poliisi, verotoimisto ym palvelut?

Vierailija kirjoitti:

Junaliput piti mennä ostamaan asemille kun ei ollut nettiä, nyt on, onneksi

Junalippu oli voimassa ostohetkestä muistaakseni 2 vkoa tai 4 vkoa ja sillä sai pysähtyä väliasemalla yhden kerran ja jatkamaan matkaa seuraavilla junilla.

Vierailija kirjoitti:

Suomi päätti omista asioistaan, markka valuuttana.

Ei ollut nettiä, tekoälyä ja somea. Töitä riitti kaikenlaisille ihmisille. Oli yhteisöllisyyttä ja järkeä päässä. Tulevaisuus näytti vakaalta ja turvalliselta. Silloin pystyi nauttimaankin elämästä, tavallinen työläinen pärjäsi ihan hyvin. 

Suomi ei päättänyt omista asioistaan, vaan teki tasan niinkuin neuvostoIiitto halusi. Ei kukaan uskaltanut edes hengittää ilman ryxxxänn lupaa. Silti ryxxxxät ampuivat 80-luvulla ohjuksen Lappiin.

Verottajalla ei ollut tökkelisormea. Ei ollut sähköisiä palveluita.

Kyllä nämä sähköiset palvelut näin kasarilla syntyneen mielestä voittaa 100-0. Pankkipalveluita varten on varmaan tarvinnut enenn lähteä jonnekin erikseen. Nykyään voi hoitaa työpäivän aikana.

Vierailija kirjoitti:

Totta. Joka kirkonkylälläkin oli pankki ja posti.

Ja pankin tuulikaapissa oli maksuautomaatti, jossa paperiset laskut maksettiin. Vai kaipaatko mielummin sitä kun jonotettiin virkailijalle? Nyt vaan joutuu avaamaan puhelimesta applikaatio ja hyväksymään laskun. Hirveetä paskaa. 

Vierailija kirjoitti:

Verottajalla ei ollut tökkelisormea. Ei ollut sähköisiä palveluita.

Kyllä nämä sähköiset palvelut näin kasarilla syntyneen mielestä voittaa 100-0. Pankkipalveluita varten on varmaan tarvinnut enenn lähteä jonnekin erikseen. Nykyään voi hoitaa työpäivän aikana.

Ennen oli palveluita. Enää ei ole. Nykyään kaikki pitää tehdä itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verottajalla ei ollut tökkelisormea. Ei ollut sähköisiä palveluita.

Kyllä nämä sähköiset palvelut näin kasarilla syntyneen mielestä voittaa 100-0. Pankkipalveluita varten on varmaan tarvinnut enenn lähteä jonnekin erikseen. Nykyään voi hoitaa työpäivän aikana.

Ennen oli palveluita. Enää ei ole. Nykyään kaikki pitää tehdä itse.

nopeammin kaikki tekee netissä kun täyttelee paperisia lappuja tai käy jossain verotoimistossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Joka kirkonkylälläkin oli pankki ja posti.

Ja pankin tuulikaapissa oli maksuautomaatti, jossa paperiset laskut maksettiin. Vai kaipaatko mielummin sitä kun jonotettiin virkailijalle? Nyt vaan joutuu avaamaan puhelimesta applikaatio ja hyväksymään laskun. Hirveetä paskaa. 

Juu juu, ja asiakas kantaa vastuun kun pankin tietoturva ei toimi.

Hups, kaikki säästöt meni ja lainaa tuli lisää, mutta pankkia ei muu kuin se että kaikki lainat maksetaan pankille. Myös ne joita ei itse ole ottanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Posti, Juna-asema lipunmyynnillä ja odotusaulalla. 

Joo, siinä menisi Hki-Rollo -väli rattoisasti kun junat pysähtyisivät 20km välein. 

kiskobussit eli lättähatut kyllä. Mutta olihan pikajunia ja erikoispikajunia

Ihan varmasti sinäkin menisit mielummin tien poskeen odottelemaan kahden tunnin välein menevää onnikkaa, jolla pääset kirkonkylälle, josta lähtee juna kolme kertaa päivässä 60km päässä sijaitsevaan kaupunkiin, jossa käyt joskus sukuloimassa ja kulutat tähän prosessiin 2h ja sama takaisin. Me muut sieluttomat huristellaan sinne autolla 45 minuutissa suuntaansa. 

niinpä, juna-asemia on lakkautettu kun nykyään autoja on enemmän, o

Kyllä. Sillä ihmiskunnan perimmäinen tarkoitus on juna-asemien määrän maksimointi ja me olemme unohtaneet tämän ikiaikaisen totuuden ja siten kadottaneet suunnan. Tästä syystä kaikki on nykyään perseestä kun taas ennen oli kaikki paremmin. 

Kylähullut oli silloin kaduilla huutelemassa eikä somen avulla päättävässä asemassa. Taloudella oli vielä säätelyä nykyisen sikailun ja korruption sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut joka kylässä. Kyseisiä laitoksia oli vain kaupungeissa.

Viime vuosikymmenten aikana entisiä pikkukuntia etenkin maakuntakeskusten ympärillä on liitetty tasaiseen tahtiin siihen lähimpään isoon kaupunkiin. Samalla niiden pikkukuntien väkeä on muuttanut joko paikalliseen maakuntakeskukseen tai pääkaupunkiseudulle. Nykyisen lähes puolet Pohjois-Savosta alkaa olla osa Kuopion kaupunkia ja lähes puolet Pohjois-Karjalasta on liittynyt osaksi Joensuun kaupunkia.

Pankkikonttorit harvenivat kovalla kädellä jo 1990-luvun pankkikriisin aikana. Noiden kuntaliitosten kautta monen entisen pikkukunnan ainoa lukio tai ammattikoulu on lakkautettu, joten siellä se nuoriso joutuu muuttamaan pois kotoa usein jo peruskoulun jälkeen tai tekemään pitkiä päivittäisiä koulumatkoja. Monen pikkukunnan väkiluku on ollut suurimmallaan joskus 1970-luvulla ja sen jälkeen on ollut tasaista alamäkeä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Lieksassa oli vuoden 1970 tiennolla 20000 asukasta ja vuonna 2025 väkiluku putosi alle 10000.

"Ruokakauppojakin oli vaikka miten paljon. Leipomoita, kahviloita ym ym.

Miksi Suomesta on tehty kehitysmaa?"

Ei sitä ole tarkoituksella tehty.

Tärkein syy on huoltosuhteeen heikkeneminen. 80-luvulla vanhukset kuolivat nuorempina. Ei silloin roikuttu eläkeläisenä elätettävänä vuosikymmeniä, kuten nykyään. Tietysti joku silloinkin eli vanhaksi, mutta keskimäärin kuoltiin nuorempina. Toisekseen silloisille eläkeläisille ei maksettu suhteessa palkkoihin niin muhkeita eläkkeitä kuin nykyisille.

Vanhusväestön elättäminen on se iso asia, johon Suomessa rahaa menee. Ja tätä en sano arvostellakseni asiaa, vaan ihan vain totean, että siinä se isoin syy on.

Mutta mitä noihin luettelemiisi palveluihin tulee, niin onhan joissakin suhteissa elintaso 80-luvusta myös noussut. Nykyään esim. asutaan paljon väljemmin. Matkustellaan ulkomailla. Ostetaan ruokaa valmiina sen sijaan että tehtäisiin itse. Eli vähän eri asioihin pistettiin silloin rahaa kuin nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verottajalla ei ollut tökkelisormea. Ei ollut sähköisiä palveluita.

Kyllä nämä sähköiset palvelut näin kasarilla syntyneen mielestä voittaa 100-0. Pankkipalveluita varten on varmaan tarvinnut enenn lähteä jonnekin erikseen. Nykyään voi hoitaa työpäivän aikana.

Ennen oli palveluita. Enää ei ole. Nykyään kaikki pitää tehdä itse.

Mitä palveluita oli ennen, joiden eteen piti tehdä vähemmän töitä? Oliko se jotenkin helpompi prosessi ensin lähteä töistä aiemmin, että ehti verotoimistoon aukioloaikana, mukana nivaska paperia ja sitten jonottaa vapautuvalle virkailijalle, että sai paperisen verokortin, jonka sitten piti itse toimittaa oman työnantajan palkanmaksuun? Kun vertaa siihen, että menee vero.fihin, kirjoittaa sinne mitä on tienannut ja mitä tulee tienaamaan ja painaa ok, jonka seurauksena uusi kortti menee automaattisesti työnantajalle? Ensimmäinen oli *palvelua* ja jälkimmäinen sitä, että kaikki pitää tehdä itse? 

Vierailija kirjoitti:

Totta. Joka kirkonkylälläkin oli pankki ja posti.

Silloin siellä oli riittävästi asukkaita. Nykyään ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Junaliput piti mennä ostamaan asemille kun ei ollut nettiä, nyt on, onneksi

Junalippu oli voimassa ostohetkestä muistaakseni 2 vkoa tai 4 vkoa ja sillä sai pysähtyä väliasemalla yhden kerran ja jatkamaan matkaa seuraavilla junilla.

Vielä 1980-luvulla se oli voimassa kuukauden, jos matkan pituus oli yhteen suuntaan vähintään 76 km. Jos matkareitti edellytti junan vaihtamista väliasemalla, sen sai tehdä niin monta kertaa kuin se oli välttämätöntä, mutta tällöin piti käyttää ensimmäistä mahdollista jatkoyhteyttä. Tämän lisäksi sai jäädä haluamalleen väliasemalle yhden kerran menomatkalla ja myös yhden kerran paluumatkalla, jos kyseessä oli meno-paluulippu - ja näissä tapauksissa matkan loppuosan sai tehdä haluamanaan ajankohtana niin kauan kuin lippu oli voimassa. 

Ennen maaseudulla oli väkeä ja tulevaisuus. Nykyään siellä on kuolevaa vanhusväestöä ja kylät tyhjenee. Alkakaa pukata maajussit 10 hengen perheitä niin ehkä ne koulut ja palvelutkin palaavat.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla ei ollut vihervassuja...

Eikä persuja :)

Pikavuorobussissa oli kuskin lisäksi rahastaja joka jakoi kuvalehtiä ja kysyi: kahvia vai kaakaota? Kerrostaloissa talonmiehet. Kylässä kauppa ja pankki. Lähibussit ajeli. Posti oli luotettava. Lääkäriin pääsi kun vaan meni ilmoittautumaan. Kouluissa oli kuri. Viitattiin ja noustiin seisomaan kun vastattiin. Kesäloma kesti 3kk. Joulujuhla oli harras. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Joka kirkonkylälläkin oli pankki ja posti.

Ja pankin tuulikaapissa oli maksuautomaatti, jossa paperiset laskut maksettiin. Vai kaipaatko mielummin sitä kun jonotettiin virkailijalle? Nyt vaan joutuu avaamaan puhelimesta applikaatio ja hyväksymään laskun. Hirveetä paskaa. 

Ei ollut vielä kasarilla maksuautomaattia. Sen sijaan pankista haettiin lomakkeita, joihin täytettiin maksun tiedot, ja kuoria, joihin ne lomakkeet sujautettiin ja lähetettiin pankkiin. Maksupalvelukuori taisi olla systeemin nimi.

Hyvä kysymys, ap. MIhin on ne kaikki rahat laitettu, joilla ennen maksettiin joka kylän paikallispalvelut?

Kaikki luovuus ja kauneus tapettu.Oli kauppoja joissa palvelu pelasi kaikki nykyään hehtaarikokoisia sotkuisia laatikoita eikä mitään asiakaspalvelua.Ihme jos jonkun myyjän vahingossa näkee.