Miksi osalla myyjistä on aivan hämärtynyt käsitys asuntonsa hintatasosta?
Viimeisimmäksi ihmettelin tätä eräiden tuttujen osalta. Heillä jäi vanhemman kuoltua lapsuuskoti, jonka laittoivat myyntiin. 80-90-lukujen taitteessa rakennettu yli 150 neliön tiilitalo on alkuperäisessä kunnossa. Mitään ei siis ole remontoitu. Talo ei sijaitse missään Helsingissä tai Tampereella, vaan pienemmällä paikkakunnalla. Liikenneyhteydet eivät ole kaksiset, bussipysäkille ja juna-asemalle yli kilometrin päässä. Palveluita ei lähellä ole, kaupat ja muut ovat yli 5 kilometrin päässä. Tästä talosta hintapyyntö on yli 450 000 euroa.
Tämä ei ole ainoa kerta, kun mietin, miten ihmisillä on aivan hämärtynyt käsitys asuntonsa hinnasta. Kyllä, iso tiilitalo ei ole samaa hintaluokkaa kuin vanha kerrostalokaksio, mutta onhan nuo hintapyynnöt ihan poskettomia. Sitten ihmetellään, kun ei mene kaupaksi. Ei käsitetä, että se ostaja saa kaivaa kuvettaan vielä melkoisesti teetättääkseen putki/märkätilarempat yms. Tuossa vaiheessa remonttien kanssa hinta kipuaa jo niin suureksi, että samalla hinnalla saa uuden asunnonkin.
Kommentit (7)
Kyllähän se naurattaa kun pyydetään edes 200k€ tuollaisesta läpimädästä 70-luvun tai 80-luvun tiilitalosta. Nuo pitäisi myydä tontin hinnalla ja myyjän purkaa koko paska ennen kauppaa.
Tuolla hinnalla rakennutat uuden kivitalon eli ihan älytön pyynti.
Vierailija kirjoitti:
Mikä olisi oikea hp tosta?
Maksimissaan luokkaa 50000€ tuommoisesta läjästä käyttöikänsä päässä olevaa rakennustekniikkaa.
Myyvät sitä varmaan itse? Ei kai kukaan välittäjä ole niin hölmö, että ottaa myyntiin hinnalla, joka on kaksinkertainen arvoon nähden?
Vierailija kirjoitti:
Myyvät sitä varmaan itse? Ei kai kukaan välittäjä ole niin hölmö, että ottaa myyntiin hinnalla, joka on kaksinkertainen arvoon nähden?
Kyllä tuo on lähinnä nelinkertainen. Kuntotarkistuksessa selviäisi onko enemmänkin ilmaa.
Kuvitellaan kaikkien asuntojen arvon nousevan.
Näinhän se ei todellisuudessa ole.