Jos uusi tapaamasi henkilö kertoo olevansa kotiäiti, ja samalla selviää että nuorin lapsensa jo yli 10v,

Ajattelen, että ap on typerys.

Vierailija kirjoitti:

Hän ei ole silloin kotiäiti, ellei hän hoida jotain lastaan kokopäiväisesti. 

Jos (puolison) tulotaso riittää, hän on ennemminkin kotirouva, tai jos elää työttömyys- plus muilla etuuksilla, hän on työtön. 

Jos taas hän itse on niin rikas, ettei tartte tehdä mitään, hän mitä luultavimmin on sijoittaja. 

Häntäpä ei kiinnosta, mihin lokeroon sinä hänet pistät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meinaa jäädä kotiin, on hyvä tehdä puolison kanssa sopimus siitä, miten kotona olo korvataan rahallisesti. Tiedän, että joissain perheissä näin onkin tehty.

Sinänsä en menisi sanomaan, että älykäs nainen ei jaksaisi jäädä kotiäidiksi. Jos tämä olisi totta, se tarkoittaisi, ettei älykäs nainen voisi ikinä jäädä eläkkeelle, koska vain työ antaisi hänen elämäänsä sisältöä.

Paljonko kotiin jäävän olisi kohtuullista maksaa per vuosi myöhemmin hyvitystä siitä että toinen on häntä elättänyt?

Ai että hoitopaikkoihin voi laittaa omaisuuden, mutta kotiäitiä pitää päinvastoin verottaa samasta työstä? Tai oikeastaan tuplatyöstä, koska päiväkodissa on myös siivooja, keittäjä tai ruokapalvelu ja muu henkilöstö.

Tässä on taustalla misogynia ja -pedia: naaraan ja poikasen suhde on niin tiivis ja se on myös naisen luontainen seksuaalisuus, että sekä mies että yhteiskunta tekevät kaikkensa rikkoakseen ja tuhotakseen tuon kiintymyssuhteen, jotta saavat joko itse naisen ja lapsen rakkauden ja huomion tai vaihtoehtoisesti kukaan ei saa rakkautta ja huomiota

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meinaa jäädä kotiin, on hyvä tehdä puolison kanssa sopimus siitä, miten kotona olo korvataan rahallisesti. Tiedän, että joissain perheissä näin onkin tehty.

Sinänsä en menisi sanomaan, että älykäs nainen ei jaksaisi jäädä kotiäidiksi. Jos tämä olisi totta, se tarkoittaisi, ettei älykäs nainen voisi ikinä jäädä eläkkeelle, koska vain työ antaisi hänen elämäänsä sisältöä.

Paljonko kotiin jäävän olisi kohtuullista maksaa per vuosi myöhemmin hyvitystä siitä että toinen on häntä elättänyt?

0e. Se rakkaus ja huomio mitä äiti lapsiin kaataa on niiden lasten etu. Jos mies ajattelee vain itseään ja omaa lompaansa niin hän ei ole perhekelpoinen ollenkaan.

Miksi mies ei jää kotiin? Mielestäni mies

Jotkut jäävätkin. Vastasyntynyt on kuitenkin vielä kiinnittynyt äitiin psyykkisesti jonkin aikaa. Sitä pitäisi kunnioittaa. Isä voi hypätä kelkkaan sitten, kun lapset ovat vähän isompia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin että on aikamoinen reppana, ehkä melko yksinkertainen ihminen.

Ei vaan valintakysymys- Jos on varallisuutta ja sovittu siten, että hän hoitaa myös kuin työömaansa sen perhepiirin, todella hoitaa kaiken, on kuin sihteeri ja kodinhoitaja. Jos puoliso on uraurientoitunut. Silittää mihen paidat, vie auton huoltoon, kaivaa lattiakaivot, pesee ulko-ovetkin, siivoaa laadukkaasti, varaa pihahoidon, varaa parturin mihelle, kuorii sille potut, hoitaa siis kaiken. Max mies auttaa raskaimmissa ja isoissa ostoissa.  Voidaan myös laittaa eläkerahastoonkin  x summa. Jopa palkkaa( on tpaus, että maksoivat kk palakan, toki pienehkö,mutta olihan muu  ylläpito sitten autoetuineen. Ja olivat huomioineet eronkin, missä huomioidaan saatu palkka,mutta myös ositussopimus, ns eroraha.

Eli toimii, perheyksiköt niin erilaisia. Ty

Niin siis kotiäiti-termi viittaa siihen, että on äiti niille miehen lapsille, ei miehelle xD Kuorii miehen perunat, anna mun kaikki kestää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä porukka puhuu haluttomuudesta viedä lapsi vieraalle hoitoon, vaikka kyse on kotiäitiydestä kun lapsi on liki esiteini-iässä. Todella välkyn kuvan itsestään antavat kyllä.

Juu ei koululaista vieraalle hoitoon, kyllä jämpti on näin. Jos menee lukioon, voidaan miettiä josko itse voisi kotoa olla osa-aikaisesti muuallakin. Mutta ehkä ei kuitenkaan kannata, koska "lapsen etu".

On aika kolkkoa tulla koulusta kotiin, jossa ei ole ketään kuin vasta joskus illalla, jos silloinkaan aina (työmatkat ja -kekkerit ja muut riennot). Siinä lapset tekevät itse ruokansa, riitelevät, menevät minne menevät. Kukaan ei huolehdi eikä anna hyväksyntää. Kaverin perheessä on toisin ja sen huomaa kyllä aikuisenakin. 

Se on selvä, mitkä omat valinnat tällaisen jälkeen on, kun lapsia tulee.

Entäs jos onkin mies? Koti-isä tai vapaaherra? Ei heitä haukuta! Koti-isä on seuraava pyhimyksestä. Tai vapaamies fiksu ja varakas. Työtön lapseton mieskin on arvokkaampi kuin kotiäiti. Vähän on vinksallaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meinaa jäädä kotiin, on hyvä tehdä puolison kanssa sopimus siitä, miten kotona olo korvataan rahallisesti. Tiedän, että joissain perheissä näin onkin tehty.

Sinänsä en menisi sanomaan, että älykäs nainen ei jaksaisi jäädä kotiäidiksi. Jos tämä olisi totta, se tarkoittaisi, ettei älykäs nainen voisi ikinä jäädä eläkkeelle, koska vain työ antaisi hänen elämäänsä sisältöä.

Paljonko kotiin jäävän olisi kohtuullista maksaa per vuosi myöhemmin hyvitystä siitä että toinen on häntä elättänyt?

0e. Se rakkaus ja huomio mitä äiti lapsiin kaataa on niiden lasten etu. Jos mies ajattelee vain itseään ja omaa lompaansa niin hän ei ole perhekelpoinen ollenkaan.

Ihmislapsi vieroittuu emostaan (tai emo vieroittaa tämän) luonnostaan n. 5v iässä. Mutta teollisuusyhteiskunnissa, kuten suomessa, nämä luonnolliset ketjut ollaan katkaistu ja kaikki pyritään tehotuottamaan. Eläimetkin menevät lihoiksi jopa 1/20 luontaisesta eliniästään. Samanlaista meininkiä on ihmisillä: naisten synnytykset ovat pikateurastuksia, lapset pitää saada päikkyyn 1-3v iässä "esikasvatukseen" eli käytännössä laitostaa, nainen takaisin "tuottaviin" töihin, jne. Avatkaa silmänne. Ja miettikää myös mistä tämä kaikki voi johtua: tuetteko tietämättänne tällaista kulttuuria esim. syömällä noin kohdeltuja eläimiä. Olet mitä syöt...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä porukka puhuu haluttomuudesta viedä lapsi vieraalle hoitoon, vaikka kyse on kotiäitiydestä kun lapsi on liki esiteini-iässä. Todella välkyn kuvan itsestään antavat kyllä.

Juu ei koululaista vieraalle hoitoon, kyllä jämpti on näin. Jos menee lukioon, voidaan miettiä josko itse voisi kotoa olla osa-aikaisesti muuallakin. Mutta ehkä ei kuitenkaan kannata, koska "lapsen etu".

On aika kolkkoa tulla koulusta kotiin, jossa ei ole ketään kuin vasta joskus illalla, jos silloinkaan aina (työmatkat ja -kekkerit ja muut riennot). Siinä lapset tekevät itse ruokansa, riitelevät, menevät minne menevät. Kukaan ei huolehdi eikä anna hyväksyntää. Kaverin perheessä on toisin ja sen huomaa kyllä aikuisenakin. 

Se on selvä, mitkä omat valinnat tällaisen jälkeen on, kun lapsia tulee.

Juuri näin.

Tämä on klisee, mutta jokaisella on vain se yksi ainutkertainen elämä. Duunissa kukaan ei ole millään tavalla korvaamaton, mutta lapsilla on vain nämä yhdet vanhemmat.

Elämän laatu on tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halunnut viedä lapsiani vieraalle hoitoon, koska minut vietiin lähes vauvana. Suhde vanhempiin jäi etäiseksi, teennäiseksi. En halunnut, että lapsilleni käy samoin. Ihan omakohtaiseen kokemukseen perustuva, kansainvälisesti menestyneiden uraohjusten jälkeläisen valinta.

 

Kolmen äiti

Tästä on tutkimuksiakin, että ns. supermenestyjä-tyyppiset ihismiset ovat saaneet lapsuudessaan superpaljon nimenomaan äidinrakkautta. Lapsen psyyke ja itsetunto rakentuvat läpi elämän ja pikkulapsiaika on niiden perusta. Jos joku epää lapsilta tai äidiltä tämän vaiheen niin tästä ihmisestä tulee lähes pomminvarmasti ongelma ja antagonisti.

Nimenomaan pikkulapsiaika, varhaislapsuus. Ja lisäksi ovat saaneet hyvien geeniensä lisäksi esimerkkiä aktiivisesta ja työteliäästä elä

Tuo ei pidä paikkaansa. Tunnen ihmisiä, joiden koti ei ole ollut koskaan tyhjä, ei koululaisena, ei teini-iässä. Heillä on eniten resursseja pärjätä arvaamattomassa elämässä.

Hoitoon jo vauvana viedyissä on niitä, jotka ehkä aluksi pärjäävät nimellisesti, mutta romahtavat viimeistään keski-iän tienoilla. Jälkeenpäin ajateltuna oireita siitä on ollut jo nuorena, mutta kukaan ei sitä oikein ymmärtänyt.

Mitä väliä sillä on, mitä minä hänestä ajattelen? 

Jos hänellä on rikas mies ja voi olla kotona oravanpyörän sijaan?

Eron sattuessa rahaa tiedossa mieheltä tai aina voi ryhtyä yrittäjäksi? 

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos onkin mies? Koti-isä tai vapaaherra? Ei heitä haukuta! Koti-isä on seuraava pyhimyksestä. Tai vapaamies fiksu ja varakas. Työtön lapseton mieskin on arvokkaampi kuin kotiäiti. Vähän on vinksallaan. 

No ei ole kuin sen miehen itsensä mielestä. Omaan silmään tällainen on absoluuttinen luuseri joka ei pysty huolehtimaan perheen taloudesta ja vie lapsilta äidin ja naiselta äitiyden. Mutta koska olen kohtelias ja miehillä on tapana tappaa heidän egojensa loukkaajat, en vaan ole missään tekemisissä tällaisten ihmisten kanssa. 

Apinalaumoissahan koiraat varastavat poikasia emoilta, jos saavat siitä välitöntä hyötyä itse, kuten ruokaa ihmisiltä. Poikaset saavat käytös- ja kasvuhäiriöitä, sillä heiltä viedään luontainen hoiva ja ravinto. Mutta tärkeintä on, että koiras saa etuja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halunnut viedä lapsiani vieraalle hoitoon, koska minut vietiin lähes vauvana. Suhde vanhempiin jäi etäiseksi, teennäiseksi. En halunnut, että lapsilleni käy samoin. Ihan omakohtaiseen kokemukseen perustuva, kansainvälisesti menestyneiden uraohjusten jälkeläisen valinta.

 

Kolmen äiti

Tästä on tutkimuksiakin, että ns. supermenestyjä-tyyppiset ihismiset ovat saaneet lapsuudessaan superpaljon nimenomaan äidinrakkautta. Lapsen psyyke ja itsetunto rakentuvat läpi elämän ja pikkulapsiaika on niiden perusta. Jos joku epää lapsilta tai äidiltä tämän vaiheen niin tästä ihmisestä tulee lähes pomminvarmasti ongelma ja antagonisti.

Nimenomaan pikkulapsiaika, varhaislapsuus. Ja lisäksi ovat saaneet hyvien geeniensä lisäk

Jeps, ennenaikaisesti vieroitetuilla eläimillä ja ihmisillä esiintyy reippaasti käytöshäiriöitä. Mutta ihmiset ovat lyhytkatseisia ja ajattelevat omaa välitöntä etuaan, ja mikäpä sen helpompi säästökohde kuin pilalle r aiskattu nainen ja avuton pikkulapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä porukka puhuu haluttomuudesta viedä lapsi vieraalle hoitoon, vaikka kyse on kotiäitiydestä kun lapsi on liki esiteini-iässä. Todella välkyn kuvan itsestään antavat kyllä.

Juu ei koululaista vieraalle hoitoon, kyllä jämpti on näin. Jos menee lukioon, voidaan miettiä josko itse voisi kotoa olla osa-aikaisesti muuallakin. Mutta ehkä ei kuitenkaan kannata, koska "lapsen etu".

Niin eikö lapsen tarvitse rakentaa omaa elämäänsä vai? Voihan hänkin valita uran kotiäitinä ja jättää lukion välistä.

Tottakai voi, mutta ei ennen oppivelvollisuuden suorittamista. Nykyään on pakko opiskella toisen asteen opinnotkin, 18 vuotiaaksi asti. 

Sen jälkeen voi vallan mainiosti tehdä lapsia yhteiskuntaa hyödyntämään, kasvattaen heistä mahdollisimman tasapainoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisin etuoikeutettuna.

Pitäisin orjuutettuna. Mikä vtun etuoikeus se on, ettei ole omia tuloja, ystäviä eikä muuta elämää? Aivot noilla surkastuu.

Ei omia tiloja, ystäviä tai muuta elämää? Kylläpä olet yksinkertainen. 

Ajattelin, että on ihan vaan työtön

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä porukka puhuu haluttomuudesta viedä lapsi vieraalle hoitoon, vaikka kyse on kotiäitiydestä kun lapsi on liki esiteini-iässä. Todella välkyn kuvan itsestään antavat kyllä.

Juu ei koululaista vieraalle hoitoon, kyllä jämpti on näin. Jos menee lukioon, voidaan miettiä josko itse voisi kotoa olla osa-aikaisesti muuallakin. Mutta ehkä ei kuitenkaan kannata, koska "lapsen etu".

Niin eikö lapsen tarvitse rakentaa omaa elämäänsä vai? Voihan hänkin valita uran kotiäitinä ja jättää lukion välistä.

Tottakai voi, mutta ei ennen oppivelvollisuuden suorittamista. Nykyään on pakko opiskella toisen asteen opinnotkin, 18 vuotiaaksi asti. 

Sen jälkeen voi vallan mainiosti tehdä lapsia yhteiskuntaa hyödyntämään, kas

Mm. Lapsi saa sen mitä saa ja yhteiskunnallisiin velvollisuuksiin, kuten oppivevlollisuuteen, on yhteiskunnalla tarjolla myös ratkaisut. Sosiaaliturva ja laitokset. Jos yhteiskunta toimii niin, että aikuisen on pakko elää orjuudessa tai tältä viedään lapset laitokseen, kyseessä on vakavasti ihmisoikeusrikollinen rakenne. Suomalaiset ovat julmaa kansaa, enkä ollenkaan ihmettele vaikka tilanne jossain vaiheessa menisi tähän. Emme kuitenkaan ole vain julmaa kansaa vaan meillä on täällä myös järkeä ja tietoa, joten eiköhän tuokin sadistinen vaihe joskus lopu

Toiset naiset ovat uraäitejä. Toiset perheorientoituneita. Kummankaan ei tarvitse haukkua kumpaakaan. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä porukka puhuu haluttomuudesta viedä lapsi vieraalle hoitoon, vaikka kyse on kotiäitiydestä kun lapsi on liki esiteini-iässä. Todella välkyn kuvan itsestään antavat kyllä.

Kyllä sillä äidin läsnäololla ja rauhall on merkitys ihan läpi lapsen elämän. Jos haluaa lasten supermenestyvän, äidin on tärkeä pitää yllä tätä ihan läpi elämänsä. Ja muistaa lapsia vaikka rukouksissaan. Jotenkin outo tämä suomalaisten orjamentaliteetti, ihan kuin millään muulla ei olisi elämässä väliä kuin orjatyöllä.

Hassua, että hoet supermenestyjää ja kotiäitiä samoissa postauksissa. Eikös ne lapsetkin sitten jää kotiin omien lastensa kanssa luodakseen näitä supermenstyjiä?

Muuten, laitatko pari lähdettä noihin tutkimuksiin. Olisi kiva tietää, miten tiedeyhteisö määrittää superme

Ei. Lapset haluaa tehdä toisin. Heitä seuraava sukupolvi voikin sitten taas jo olla toista mieltä, kärsittyään uravanhempiensa henkisestä ja fyysisestä poissaolosta.

Silläkin hinnalla, että tulevat samalla monen silmissä yhteiskunnan loskaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos meinaa jäädä kotiin, on hyvä tehdä puolison kanssa sopimus siitä, miten kotona olo korvataan rahallisesti. Tiedän, että joissain perheissä näin onkin tehty.

Sinänsä en menisi sanomaan, että älykäs nainen ei jaksaisi jäädä kotiäidiksi. Jos tämä olisi totta, se tarkoittaisi, ettei älykäs nainen voisi ikinä jäädä eläkkeelle, koska vain työ antaisi hänen elämäänsä sisältöä.

Paljonko kotiin jäävän olisi kohtuullista maksaa per vuosi myöhemmin hyvitystä siitä että toinen on häntä elättänyt?

Juridisesti tämä katsotaan toisin päin. Että kotona oleva on osallistunut perheen elättämiseen omalla työpanoksellaan, sekä mahdollistanut työssä käyvälle omaisuuden kartuttamisen.

Ja tottahan se on.

Vain to

Jos perheessä on yksi auto, tottakai se on työssäkäyvän käytössä jos työmatka niin vaatii. Julkinen liikenne on keksitty, samoin omat jalat jos toimivat. Että voihan höpölöpö taas.