Tunnetteko naista joka on periaatteessa hyvä nainen ja ei silti saa miestä
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Pienisieluinen luonne naisella. Se karkottaa miehet.
Pienisieluinen? Tarkoittaako se naista halventavien kommenttien ja vitsien hyväksymistä ja epähygieenisen miehen vieressä nukkumista ja muuta ei_ niin_hyvin_asioitaan_ hoitavien_ja muita_ huonosti_ kohtelevien_miesten sietämistä ja muuta sen sellaista? Vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä saisin kyllä miehen ja lets face it, jokainen nainen saa kyllä miehen, jos rima on tosi alhaalla. Harmi kyllä en halua miestä sotkemaan mukavaa elämääni ja kaunista kotiani. Keskimääräinen mies on varsin typerä ja alkeellinen olento eikä suurin osa näistä rohjakkeista sovi kalustettuihin asuntoihin. Osalle naisista on tärkeää että se mies, siis kuka tahansa mies on "saatu", mutta itse olen laittanut etusijalle oman hyvinvointini enkä ikinä uhraisi sitä yhdenkään parisuhteen takia. Terveisin, hyvin tyytyväinen ja onnellinen vanhapiika
Minulla oli kerran rima niin "alhaalla" kun vielä olla ja voi. Mies oli minua 20 vuotta vanhempi, lyhyt ja kalju duunari, joka teki tyhmiä kirjoitusvirheitä. Hänkään ei halunnut olla kanssani vaan luuli ilmeisesti saavansa paremman. Siinä meni minun itsetuntoni täysin j
Noin siinä on vaarassa käydä, jos ottaa empaattisesti jonkun miehen, joka omasta mielestään niin kiltti ja sopiva kumppani, oman elämänsä uhri ja ties mitä, vaikkakaan ei mitään koulutusta ja sivistystä omaa.
Pian alkaa tulla sitä vyön alle vetelyä ja koulutuksen ja ulkonäön pilkkaamista yms jolla saa sen naisen itsetunnon vietyä siten, että se jää siihen huonoon suhteeseen kitumaan tai että ainakin pääsis niskan päälle sitä ylikoulutettua narttua, joka ei anna mitään ilman vastinetta, eikä palvo haurasta egoa ja kuuntele typeriä juttuja ja itsessään rypemistä??
Sen jälkeen suhde on vaan asemasotaa, jossa kumpikaan ei ole tyytyväinen. Jälkikäteen voi ulista vaikka mitä tekosyitä mutta totuus on että MIES OLI TYHMÄ. Kukaan ei voittanut, kaikki vaan hävisivät ja tuhlasivat aikaansa. Syytän toki itseäni että annoin mahdollisuuden edes.
Monet naiset eivät edes halua miestä, joten en puhuisi sellaisen "saamisesta".
Vierailija kirjoitti:
En, mutta todella monta vastaavaa miestä tiedän.
Suomessa on niin sairaat markkinat, että 70v duunarinaisella on 10x parempi markkina-arvo kuin 35v koulutetulla miehellä.
Onko incelistinen näkemys maailmasta ja parisuhteista markkinoina mahdollisesti saattanut vaikuttaa siihen että karkotat kaikki mahdolliset puolisoehdokkaat kilometrin säteellä luotasi? Olisiko sinun aika panostaa henkiseen kasvuun ja sitä kautta aikuiseksi kasvamisen avulla päästä mahdollisesti osaksi tavallisten ihmisten elämää? Sitä kautta voisi sinullekin avautua mahdollisuus tavata vastakkaisen sukupuolen edustaja, vaikka se varmasti vuosien työn ja suuret ponnistelut vaatii. Onnea mielenterveysmatkallesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina ollut miehille pelkkää ilmaa. N37
Eli kun lähestyt miehiä ja saat aina pakit niin kertooko mies syyn sinulle vai mistä päättelit nuo syyt?
En ole tuo jota lainasit, mutta av:llahan nyt ainakin kerrotaan juttuja, miten "oikeasti kaunis" ei selviä hammaslääkärin vastaanoton odotushuoneessa istuskelustakaan ilman treffikutsuja.
Minulle on tehty aloitteita todella harvoin elämäni aikana, tulleet silloin kun olen ollut parisuhteessa, niin ei sitten tullut tartuttua. Parisuhteet taas alkoivat, koska lähestyin itse, ja koska olin "ihan ok" ja saatavilla, niin suhde alkoi. Ja ero tuli kun toinen viimein löysi kivemman.
No, jos jotain opin, niin ainakin sen etten enää itsekään kunnioita parisuhdetta niin pätkääkään :D kyllä sillä tavalla tyhmänä itseäni pidän, ettei tu
Eiköhän ne naiset useimmiten pukeudu siten, että näyttävät haluavansa olla mahdollisimman naisellisia ja eleillään myös ilmaisevat sen lähestyttävyyden. Miksipä ei se houkuttaisi?
Tämän vuoksi osa hoksaakin, että saadakseen oman rakkaan, ei kannata välttämättä liikaa naisellistua, sillä silloin olet vain näyteikkunan mannekiini johon kuka tahansa tule kiinni ja iholle. Mistä tuolloin erotat sen kuka oikeasti välittää, jos viestit ympäristöön olevasi mahdollisimman naisellinen ja s*@<käs? Eleillä ja ilmeillä jos janoaa huomiota sitä varmasti saa. Tällainen ajatus ja en itsekään mitenkään tuomitse naisellisesti pukeutumista. Se vaan houkuttaa enempi tietynlaisia miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sen puoleen naisia, jotka eivät tahdo ottaa jotain miestä vain siksi, koska juuri sen sattuisivat saamaan. Minäkin olen päättänyt etten yhtään ns tasoani alempaa naista enää kelpuuta ja yritä vain tottua siihen parisuhteeseen, että on kait tämä ihan hyvä nainen ja on kait meillä ihan jees suhde. Olen suht keskinkertaisen näköinen mies ja vaadin myös naisen, joka on luomuna keskinkertaisen näköinen. Meikattuna keskinkertaisen näköistä naista en enää kelpuuta, koska luomuna he ovat ihan suoraan sanoen rumia. Luomunahan se taso katsotaan, sillä se on se oikea todellisuus ilman suojakuorta.
Että kyllä kaikki saa olla tai olla olematta parisuhteissa. Näin on närhen vehkeet.
Hyvä ja validi pointti. Tuskin nämä tämän keskustelun pohjalla olevat naisetkaan tinkii itseä miellyttävästä ulkonäöstä miesten suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö vaikuttaa yllättävän paljon.
Ja vähän ujompi luonne. Ja se, että ihastuu hitaasti ja/tai harvoin.
Jos ulkonäkö ei niitä kaunempia, niin miehet eivät tule yrittämään. Ujompi luonne ei myöskään käy missään ja tapaa ihmisiä. Ei pääse sitten tutustumaan ja ihastumaan.
Ei siihen paljon vaadita. Mutta tällaiset naiset on yleensä aika ok sinkkuutensa kanssa eivätkä valita palstoilla. Täyttävät elämänsä muulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla tavalla itsekin elelin vailla huolen häivää ajatellen, että löydänhän minä miehen, töissä ja harrastuksissa ym. käyden. Samoin havahduin nelikymppisenä, että nyt se on lopullista, lapsia en ainakaan enää saa.
Ei teitä sitten kovin paljoa asia ole kiinnostanut, enkä tiedä voiko tuollaisia tapauksia laskea siihen ettei "saisi" miestä. Kuulostatte vanhapiika-persoonilta, eli miehen "saaminen" ei ole ollut teille koskaan mikään prioriteetti tai edes ajatuksen tasolla pyörivä, millään tavalla _oikeasti_ kiinnostava asia.
Kyllähän ihminen hakeutuu toisten luo ja jotain tekee sen eteen, että edes hypoteettisesti voisi törmätä sattumoisin siihen elämänsä rakkauteen, jos sitä oikeasti ollenkaan haluaa. Tuollainen, että vasta nelikymppisenä oikeasti ajattelee koko asiaa, kuulostaa siltä, ettei se pariutuminen ja perheen perustaminen vaan ole ollut kovin tärkeää.
No tämä. Jos ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. Jos kiinnostaa, niin tekee asialle jotain. Yrityksen ja erehdyksen kautta oppii, mikä toimii (ja ei toimi). Yleensä tämä alkaa jo teini-iässä. Jos on 30+-ikään asti pärjäillyt itsekseen asiaa liiemmin miettimättä, niin tuskin enää vanhempanakaan siihen karuselliin pääsee, vaikka alkaisikin teorian tasolla kiinnostaa. Koskee molempia sukupuolia.
Se on se sisäinen lämpö ja toisen sanattomien viestien lukeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ystäväni on hyvännäköinen ja treenaa paljon joten kroppa viimeisen päälle kunnossa. Korkeasti koulutettu, ulospäinsuuntautunut ja tutustuu helposti ihmisiin. Miehet ihastuvat usein mutta pidempään suhteeseen hän ei kelpaa.. On jonkin verran mielenterveyshaasteita, läheisriippuvuutta, tietynlaista itsekeskeisyyttä mitä vaativa ura ja esimerkiksi tavoitteellinen saliharrastus kaipaavat.
Läheisriippuvuus karkottaa hirveän helposti ihmiset. Kärsin siitä itsekin. Itse pääsen suhteisiin asti, mutta ne kaatuvat käytökseeni.
Yleensä ne "ihan hyvät" sinkut on syystä sinkkuja, jos paremmin tutustuu. Voi olla isoa epäluuloisuutta, läheisriippuvuutta tai muuta psyykkistä ulottuvuutta, joka käytännössä ehkäisee suhteen syntymistä.
Vierailija kirjoitti:
Määrittele "hyvä nainen"
Äiti ja sisko määrittelee.
Ulkonäkö vaikuttaa yllättävän paljon.