Miten ranskalaiset voi olla niin laihoja vaikka heidän ruokaan kuuluu olennaisesti voi ja kerma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisetkin oli hoikempia silloin kun syötiin voita ja kermaa. 

Silloin myös fyysinen aktiivisuus oli ihan toista kuin nykyään.

Ranskassa fyysinen aktiivisuus on joka päiväistä kun se pitää salarakakastajat liikkeessä. 

Pariisilaiset ovat hoikkia, mutta tietyissä maakunnissa se todella näkyy, että ruokapöydän ääressä ahkeroidaan voin ja kerman parissa.

ANNOSKOKO. Se on PIENI.

Lihavia ovat googlen mukaan. Samoin italialaiset nykyään. 

Vierailija kirjoitti:

Missä mielikuvitusmaailmassa ap elää?

Ranskassa noin 47% aikuisista on ylipainoisia (eli joko ylipainoisia tai lihavia).

Lisäksi noin 17% aikuisista on lihavia (obeesia).

Käytännössä nuo hoikat naiset on tiettyä ryhmää, ylemmän keskiluokan ja yläluokan valkoihoisia kaupunkilaisnaisia. Ko. ryhmässä sosiaalinen paine hoikkuuteen on erittäin kova. Mutta kyllä maalta löytyy runsaasti tukevia emäntiä, samoin alempiluokkaisista.

Ranskassa aurinko paistaa enemmän kuin täällä, eli enemmän D-vitamiinia, siellä myös osataan paremmin kohtuus alkoholin suhteen kuin Suomessa, eli päivittäinen viini voi olla hyväkin asia, mutta meillä taas tissuttelija vaikka samalla annoksella menisikin, syö myös suomalaisemmin, eli kasvikset ja hedelmät kun ovat täällä kalliimpia, ruoka on enemmän kotoperäistä. Rasvalla ei ole mitään vaikutusta, lisäaineilla sitä enemmän.

Hupaisa ketju, tyypit kertoo ranskalaisten elintavoista ihan kuin tietäisivät niistä jotain😂

Vierailija kirjoitti:

Suomessa suositellaan viittä ateriaa päivässä kansalle, joka ei liiku juuri ollenkaan, ja suurosalla kevyt työ, jossa ei juuri tarvitse eväänsä liikauttaa. Onko ihmekään, että porukka paisuu kuin pullataikina? Kesivertonainen, joka on kevyessä työssä ja keskipituinen tarvitsee vain n. 1500 kcal päivässä. Monella tuo on täynnä jo lounaan jälkeen.

Ei suositella viittä ateriaa. Suositellaan aamupalaa, KAHTA ateriaa ja kahta välipalaa. Välipala on esim voileipä, tai hedelmä ja jugurtti.

Kysyin tekoälyltä, miten usein ranskalaiset syö. Se vastasi:

Petit déjeuner aamiainen (klo 79)

Goûter / collation aamupäivän kahvi tai pieni välipala (klo 1011)

Déjeuner lounas (klo 1214)

Goûter / collation iltapäivän välipala tai kahvi (klo 1617)

Dîner illallinen (klo 1921)

Mahdollisesti iltakahvi tai petit snack (klo 2122) harvinaisempaa

Näin laskettuna syöminen tapahtuu noin 56 kertaa päivässä, kun mukaan otetaan kahvit ja välipalat.

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä, miten usein ranskalaiset syö. Se vastasi:

Petit déjeuner aamiainen (klo 79)

Goûter / collation aamupäivän kahvi tai pieni välipala (klo 1011)

Déjeuner lounas (klo 1214)

Goûter / collation iltapäivän välipala tai kahvi (klo 1617)

Dîner illallinen (klo 1921)

Mahdollisesti iltakahvi tai petit snack (klo 2122) harvinaisempaa

Näin laskettuna syöminen tapahtuu noin 56 kertaa päivässä, kun mukaan otetaan kahvit ja välipalat.

Ja nyt väliviivoilla!

Petit déjeuner aamiainen (klo 7-9)

Goûter / collation aamupäivän kahvi tai pieni välipala (klo 10-11)

Déjeuner lounas (klo 12-14)

Goûter / collation iltapäivän välipala tai kahvi (klo 16-17)

Dîner illallinen (klo 19-21)

Mahdollisesti iltakahvi tai petit snack (klo 21-22) harvinaisempaa

Näin laskettuna syöminen tapahtuu noin 5-6 kertaa päivässä, kun mukaan otetaan kahvit ja välipalat.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on erinomainen ja hyvin yleinen huomio! Ilmiö tunnetaan maailmalla nimellä "ranskalainen paradoksi".

On totta, että ranskalainen keittiö on kuuluisa voista, kermasta, juustoista ja täyteläisistä kastikkeista. Kuitenkin Ranskassa on perinteisesti ollut suhteellisen alhainen ylipainoisten määrä ja vähän sydän- ja verisuonitauteja verrattuna moniin muihin länsimaihin.

Selitys ei ole yksittäisessä asiassa, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta kulttuurista ja elämäntavasta. Tässä ovat tärkeimmät syyt:

1. Annoskoot (Laatu korvaa määrän)

Tämä on ehkä tärkein yksittäinen tekijä. Vaikka ruoka on täyteläistä, annokset ovat huomattavasti pienempiä kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Suomessa. Ranskassa korostetaan ruoan laatua ja makua, ei pelkkää määrää. Pienempikin annos täyteläistä ruokaa tyydyttää nälän ja mieliteot.

2. Syömisen kulttuuri ja rytmi

Ranskassa syöminen on sosiaalin

Hyvä! Hyvin kirjoitettu. Allekirjoitan kaiken!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa suositellaan viittä ateriaa päivässä kansalle, joka ei liiku juuri ollenkaan, ja suurosalla kevyt työ, jossa ei juuri tarvitse eväänsä liikauttaa. Onko ihmekään, että porukka paisuu kuin pullataikina? Kesivertonainen, joka on kevyessä työssä ja keskipituinen tarvitsee vain n. 1500 kcal päivässä. Monella tuo on täynnä jo lounaan jälkeen.

Ei suositella viittä ateriaa. Suositellaan aamupalaa, KAHTA ateriaa ja kahta välipalaa. Välipala on esim voileipä, tai hedelmä ja jugurtti.

Öh. Tuota noin... Välipalat ovat myös aterioita. 

Vierailija kirjoitti:

Tästä Helena Pitäisikö juuri puhui. Ranskalaiset eivät napostele eivätkä edes syö välipaloja, vaan syövät kunnolla ruoka-aikoina.

Mutta Ranskassa se "kunnolla syöminen" ei tarkoita ämpärillistä pastaa tai pesuvadillista nakkikeittoa. Aterioissa on muutakin kuin vain yhtä sorttia valtava padallinen eikä kukaan hotki ja ahmi.

Kyllähän kaikkien ruokavalioon kuuluu rasvaa. Jos ei kuulu voita, niin sitten kuuluu jotain öljyjä, joissa on muuten aika paljon enemmän kaloreita kuin voissa.

Niin se on, iltasyönti lihottaa.

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaiset syövät kohtuudella. Laatua pidetään tärkeämpänä kuin määrää. Eivät ahmi itseään täyteen kolmella aterialla vaan syövät kevyesti aamulla ja päivällä, ja sitten tukevammin ja nautiskellen koko perheen kanssa illalla. 

Suomalainen lounaskulttuuri on epäterveellinen. Valtavan kalorimäärän kiskominen naamaan keskellä päivää on ehkä ollut paikallaan agraariyhteiskunnan aikaan kun tehtiin fyysistä työtä pellolla ja metsissä. 

Nykysuomalainen rekkakuski tai konttorirotta (molemmat istumatyötä) ei todellakaan tarvitse sitä lounasta minkä useimmat syövät. 

Suomalaisten aamupala on myös erittäin raskas ja iso. Sitten lounasaika on jo noin klo 11 ja niinpä mätetään se valtava kalorimäärä naamaan. Ranskassa kuten muissakin Euroopan maissa lounaat syödään puolenpäivän jälkeen n. 12.30 tai klo 13. 

Ranskalainen aamupala koostuu kolmesta c:stä: Café, clope, caca. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa suositellaan viittä ateriaa päivässä kansalle, joka ei liiku juuri ollenkaan, ja suurosalla kevyt työ, jossa ei juuri tarvitse eväänsä liikauttaa. Onko ihmekään, että porukka paisuu kuin pullataikina? Kesivertonainen, joka on kevyessä työssä ja keskipituinen tarvitsee vain n. 1500 kcal päivässä. Monella tuo on täynnä jo lounaan jälkeen.

Ei suositella viittä ateriaa. Suositellaan aamupalaa, KAHTA ateriaa ja kahta välipalaa. Välipala on esim voileipä, tai hedelmä ja jugurtti.

Öh. Tuota noin... Välipalat ovat myös aterioita. 

Katsotaas googlen avulla.. 3 ensimmäistä hakutulosta:

Missä vaiheessa päivää välipala kannattaa syödä? Välipala on hyvä nauttia aterioiden välillä. Ateriarytmit vaihtelevat..

Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa se sisältää kaikkia energiaravintoaineita sopivassa suhteessa, myös vitamiineja ja kivennäisaineita..

Syömmekö liian usein? välipala ei korvaa ateriaa ... Ravitsemusalalla on pitkään korostettu, että syömisen tulisi olla säännöllistä.-..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä Helena Pitäisikö juuri puhui. Ranskalaiset eivät napostele eivätkä edes syö välipaloja, vaan syövät kunnolla ruoka-aikoina.

Mutta Ranskassa se "kunnolla syöminen" ei tarkoita ämpärillistä pastaa tai pesuvadillista nakkikeittoa. Aterioissa on muutakin kuin vain yhtä sorttia valtava padallinen eikä kukaan hotki ja ahmi.

 

No ei se Suomessakaan oikeasti tarkoita. Välipalan on tarkoitus olla pieni.

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa puolet aikuisista on ylipainoisia, joten mitä puppua tää aloitus on??

https://www.hs.fi/talous/art-2000010878971.html

Jopa pravdan graafikko on kyvytön luomaan mitään lukukelpoista mutta sinisen yhden pykälän päässä toisistaan olevista sävyistä toivottavasti selviää että noillakin prosenteilla ranskalaiset ovat huikeasti suomalaisia hoikempia.

Toinen aidoista raaka-aineista tehdyn ja oliiviöljyssä uivan, viinillä alas huuhdotun ruuan Italia on vielä tilastojen kärjessä oikeasta suunnasta katsottuna