Tiesitkö että paino ei putoa ilman jatkuvaa kalorivajetta

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka vertaat noita laihdutusvalmisteita, niin niissä on vitamiinilisät. Nyt puhutaan ruoasta, josta voi saada kaikki. Ja sanoinkin jo, että vitamiinilisiä tai noita valmisteita voi käyttää lyhytaikaisesti. Niistä ei ole pitkäkestoiseksi ratkaisuksi ja edelleen, niitä ei saa kilpparin vajaatoiminta potilaat käyttää ollenkaan. Tai niitä ei todella suositella. 

Miksei niitä suositella vajaatoimintalaisille? Kysyn itseni puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oisinko syönyt 600 kaloria päivässä eikä vaaka mene alaspäin painon suhteen. Salilla 2 kertaa viikon sisällä. Toissapäivänä kävelin 20 tuhatta askelta. 

Höpö höpö

Totta on. Olen laukkonut lääkäreillä vuoden ja dietistillä, rehabissa.... Mikään ei auta. Onko joku joka voi selittää mistä on kysymys. 

Jotta rasva voi palaa, kahden hormonin pitoisuuden on oltava alhaalla, kortisolin ja insuliinin.

Kortisoli on stressihormoni, joka on koholla aamuisin. Liikunta auttaa sen alentamisessa, joten pieni lenkki tai 10 minuutin vastusharjoittelu aamulla on hyödyllistä.

Insuliini varastoi rasvaa, joten haiman kunnosta riippuu, kuinka paljon voi syödä hiilihydraatteja, ennenkuin rasvanpoltto ei enää onnistu.

Kolmas tekiä on suolistomikrobit. Niiden korjaaminen vaatii aikaa kolmesta päivästä muutamaan kuukauteen. 

Jep. Kehittyy aineenvaihduntahäiriö. Painoo vaan nousee. 

Painonhallinnan matematiikka onkin erittäin yksinkertaista. Jos kulutat enemmän kuin syöt, paino putoaa. Jos kulutat vähemmän kuin syöt, paino nousee. Ja jos kulutat saman verran kuin syöt, paino pysyy paikallaan. Kuulostaa helpolta.

Miksi sitten moni epäonnistuu painonpudotuksessa?

Yksi tyypillinen virhe on, että aletaan syödä aivan liian vähän. Kun kalorivaje on yli 500 kcal, nälkä ja väsymys kasvavat sietämättömiksi, normaali elämä häiriintyy ja nukkumisestakin voi tulla vaikeaa. Silloin kuvioihin iskee vahvat mieliteot. Ja kun elämässä alkaa vuorotella kitudieetit ja niiden jälkeiset mielitekoahminnat, paino alkaa jojoilla.

Toinen juttu on se, että jos ihmisen elintavat eivät ole olleet pitkään aikaan terveelliset, aineenvaihdunta voi olla hyvinkin hidas. Tämä tarkoittaa erittäin alhaista kulutusta, eli ihmisen ei tarvitse edes syödä kovin paljon, ja paino nousee silti. Siitä vähäisestä ruokamäärästä on vaikeaa tiputtaa annoskokoja, ja yleensä jos näin tehdään, aineenvaihdunta hidastuu entisestään, ja parhaimmillaankin paino vain junnaa paikallaan.

Siksi mielestäni painonpudotus on huono tavoite. Parempi tavoite on pysyvä elintapamuutos, jonka myötä kehonkoostumus muuttuu. Pysyvä elintapamuutos tarkoittaa sitä, että syödään aiempaa järkevämmin ilman nälän tunnetta ja niin, että näitä uusia ruokailurutiineja voidaan ylläpitää jopa elämän loppuun asti. Usein puhutaan myös liikunnan tärkeydestä, ja vaikka se tärkeä pala onkin jossain muodossa, niin silti se, miten ja mitä syödään 80 % viikosta, on ehdottomasti tärkein palanen tässä yhtälössä.

Kun pyritään muuttamaan kehonkoostumusta, paino ei välttämättä tipahda, mutta kropasta tulee eri näköinen kuin ennen. Isoimmat muutokset silti ovat siinä, että ihminen on yhtäkkiä pirteämpi kuin ennen ja ajatukset alkavat olla aiempaa positiivisempia. Tätä kokonaisvaltaista hyvinvointia suosittelen kaikkia tavoittelemaan. Se on paljon kestävämpi tavoite kuin se, että puntari näyttäisi x kiloa vähemmän kuin nyt.

Suolistomikrobeista löydetään koko ajan enemmän tutkimustuloksia. Oletan että tulevaisuudessa voidaan ylipainoakin hoitaa osittain ulosteensiirteillä.

Vierailija kirjoitti:

Suolistomikrobeista löydetään koko ajan enemmän tutkimustuloksia. Oletan että tulevaisuudessa voidaan ylipainoakin hoitaa osittain ulosteensiirteillä.

Ei se ole tarpeellista, mikrobisto uusiutuu muutamassa päivässä tai viikossa ihan vain ruokavalion muutoksella.