Asunnon puolikkaan ostaminen toiselta?
Miten käytännössä tehdään, kun halutaan ostaa esim. ex-puolison osuus asunnosta eron yhteydessä? Meillä on yhteinen laina ja kk-lyhennys nyt noin 1050€ korkoineen. Otimme lainan viisi vuotta sitten, kahdeksan vuoden korkoputkella.
Arvioidaanko asunnon arvo ensin jonkun kiinteistövälittäjän toimesta ja sen perusteella toinen ostaa toiselta puolikkaan vai otetaanko ainoastaan uusi isompi laina, jolla katetaan koko jäljellä oleva lainasumma, riippumatta siitä mikä asunnon arvoksi katsotaan? Meillä ei ole tehty mitään merkittäviä tai arvoa korottavia parannuksia laina-aikana, eikä myöskään "huononnuksia", joten uskoisin asunnon arvon olevan about samaa luokkaa kuin ostettaessa.
Ero on vasta vakavan harkinnan ja tilanteen selvittelyn asteella, joten siksi en ole marssinut vielä pankkiin kyselemään asiasta.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankitte puolueettoman arvion asunnon nykyisestä arvosta. Puolikas siitä miinus puolikas jäljellä olevasta lainasummasta on se määrä, mitä asunnon lunastavan osapuolen pitää maksaa toiselle osapuolelle. Lisäksi pankin kanssa pitää sopia, että jäljellä oleva laina siirtyy yksin asunnon lunastaneen osapuolen vastuulle.
Tässä voi tulla ongelmia, jos järjestely ei sovi pankille. Silloin voidaan joutua tilanteeseen, jossa asunto on pakko myydä ulkopuoliselle.
Mihin sitä arviota tarvitaan jos voi itse sopia hinnan? Muutama satanen menee arvioonkin.
Samaa ihmettelen. Sehän on kaupan osapuolten välinen sopimus millä hinnalla myydään ja ostetaan. Te voitte keskenänne sopia hinnaksi ihan mitä tahdotte.
Arvio on hyvä olla olemassa, koska sen antaa kolmas, ainakin jossain määrin neutraali osapuoli.
Ostajan etu on että hinta on pieni, myyjän etu on että se on korkea - voi olla että nämä sumentavat järkeä sen verran että realistinen hinta on hankala haarukoida esiin.
-> Välittäjän/välittäjien arviot auttavat tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustele pankin kanssa ensin, onko edes mahdollista siirtää laina toisen nimiin. Sitten sovitte omaisuuden jakamisesta. Jäljellä oleva laina hyvä huomioida myös jakoa tehdessä. Me ei käytetty arvioijaa, kun päästiin sopuun muuten. Ei ole pakollista.
Jonkinlainen virallisempi ositus pitää ehdottomasti tehdä. Ulkopuolinen asiantuntija on hyvä olla. Muuten voi tulla ongelmia myöhemmin, kun toinen osapuoli kuolee. Silloin voi vuosien päästä ilmestyä kummittelemaan epäselväksi jäänyt omaisuuden, velkojen ja muun jako ja selvittely, jos se jäi tekemättä avioeron yhteydessä.
Ap ei ole naimisissa.
Huomasin sen, mutta kun on yhteiset lapset, he ovat sidoksissa toisiinsa siviilisä
Heh, myös sellaiset joilla on lapsia voi muuttaa tuosta noin vaan erilleen, kun se oma selusta on turvattu eron varalle.
Vierailija kirjoitti:Samaa ihmettelen. Sehän on kaupan osapuolten välinen sopimus millä hinnalla myydään ja ostetaan. Te voitte keskenänne sopia hinnaksi ihan mitä tahdotte.
No, ei se ole ihan noin mustavalkoista jos taloa käytetään lainan vakuutena ja on myös sellainen taho, kuin verottaja.
On verottaja, ja verot tietenkin maksetaan. Mutta ei verottaja määrää kauppahintaa. Verottaja määrää vain siitä minkä verran kaupasta maksetaan veroa. Kauppahinnan ap ja miehensä voivat aivan itse päättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankitte puolueettoman arvion asunnon nykyisestä arvosta. Puolikas siitä miinus puolikas jäljellä olevasta lainasummasta on se määrä, mitä asunnon lunastavan osapuolen pitää maksaa toiselle osapuolelle. Lisäksi pankin kanssa pitää sopia, että jäljellä oleva laina siirtyy yksin asunnon lunastaneen osapuolen vastuulle.
Tässä voi tulla ongelmia, jos järjestely ei sovi pankille. Silloin voidaan joutua tilanteeseen, jossa asunto on pakko myydä ulkopuoliselle.
Mihin sitä arviota tarvitaan jos voi itse sopia hinnan? Muutama satanen menee arvioonkin.
Kiinteistö välittelijöiltä kun kysyy hinta-arviota niin saa eritasoisia hintoja, mikä niistä sitten on oikea?
Ei LKV mikään meedio ole, kyseessä on ARVIO.
Käytännössä hän arvaa "millä hinnalla tämä asunto menisi kaupaksi jos se olisi nyt myynnissä". Eihän tuollaista voi kukaan 100% tarkkuudella tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankitte puolueettoman arvion asunnon nykyisestä arvosta. Puolikas siitä miinus puolikas jäljellä olevasta lainasummasta on se määrä, mitä asunnon lunastavan osapuolen pitää maksaa toiselle osapuolelle. Lisäksi pankin kanssa pitää sopia, että jäljellä oleva laina siirtyy yksin asunnon lunastaneen osapuolen vastuulle.
Tässä voi tulla ongelmia, jos järjestely ei sovi pankille. Silloin voidaan joutua tilanteeseen, jossa asunto on pakko myydä ulkopuoliselle.
Mihin sitä arviota tarvitaan jos voi itse sopia hinnan? Muutama satanen menee arvioonkin.
Kiinteistö välittelijöiltä kun kysyy hinta-arviota niin saa eritasoisia hintoja, mikä niistä sitten on oikea?
Se mikä on pankille ja verottajalle kyllin hyvä.
Oletko ap ottanut laskelmissasi huomioon, että yksinhuoltajana saat elarit, jotka lisäävät "tulojasi". Se parantaa mahdollisuuksiasi maksaa lainaa.
Voi olla, että sinun kannattaa ottaa kokonaan uusi laina, joka on 20 vuodeksi. Näin saat kuukausilyhennystä pienemmäksi kuin mitä se tällä hetkellä on. Tai vaikka se ei pienenisi, niin saat lainaan sisälle sen osan, jonka mies on jo talosta maksanut ja jonka sinä maksat miehelle.
Mutta se tässä voi hyvin olla, että ehdot eivät ole yhtä hyvät kuin nykyisessä lainassa. Näin ihan jo siksikin, että maksajia on vain yksi, ja riski on pankille suurempi, ja nämä riskit vaikuttavat lainan korkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankitte puolueettoman arvion asunnon nykyisestä arvosta. Puolikas siitä miinus puolikas jäljellä olevasta lainasummasta on se määrä, mitä asunnon lunastavan osapuolen pitää maksaa toiselle osapuolelle. Lisäksi pankin kanssa pitää sopia, että jäljellä oleva laina siirtyy yksin asunnon lunastaneen osapuolen vastuulle.
Tässä voi tulla ongelmia, jos järjestely ei sovi pankille. Silloin voidaan joutua tilanteeseen, jossa asunto on pakko myydä ulkopuoliselle.
Mihin sitä arviota tarvitaan jos voi itse sopia hinnan? Muutama satanen menee arvioonkin.
Samaa ihmettelen. Sehän on kaupan osapuolten välinen sopimus millä hinnalla myydään ja ostetaan. Te voitte keskenänne sopia hinnaksi ihan mitä tahdotte.
No, ei se ole ihan n
Me exän kanssa säädettiin elatusmaksua alemmaksi kun luovutin osani omakotitalosta alennettuun hintaan, pitää vaan pystyä sopimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Samaa ihmettelen. Sehän on kaupan osapuolten välinen sopimus millä hinnalla myydään ja ostetaan. Te voitte keskenänne sopia hinnaksi ihan mitä tahdotte.
No, ei se ole ihan noin mustavalkoista jos taloa käytetään lainan vakuutena ja on myös sellainen taho, kuin verottaja.
On verottaja, ja verot tietenkin maksetaan. Mutta ei verottaja määrää kauppahintaa. Verottaja määrää vain siitä minkä verran kaupasta maksetaan veroa. Kauppahinnan ap ja miehensä voivat aivan itse päättää.
Lahjavero, eli jos myydään liian paljon alle markkinahinnan verottaja voi pitää sitä lahjana ja maksettavaksi tulee sekä lahja-, ja varainsiirtovero.
Aika usein pankki vaatii ottamaan kokonaan uuden lainan omistussuhteiden muuttuessa, harvemmin onnistuu vanhan lainan siirtäminen.
Ja elatusmaksuja ei välttämättä maksa kukaan, jos lasten huoltajuus on 50/50 ja vanhempien tulot about samat.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap ottanut laskelmissasi huomioon, että yksinhuoltajana saat elarit, jotka lisäävät "tulojasi". Se parantaa mahdollisuuksiasi maksaa lainaa.
Eihän tässä ole mitenkään selvää kumpi vanhemmista päätyy pääasialliseksi huoltajaksi, vai meneekö viikko-viikko jaoksi.
Yhtä hyvin ap:n mies voi hakea yksinhuoltajuutta.
Ei LKV mikään meedio ole, kyseessä on ARVIO.
Käytännössä hän arvaa "millä hinnalla tämä asunto menisi kaupaksi jos se olisi nyt myynnissä". Eihän tuollaista voi kukaan 100% tarkkuudella tietää.
Pankki tekee myös arvion, kun taloa käytetään vakuutena. Asiaan on ihan turha ottaa välittää, kun talo ei ole menossa julkiseen myyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap ottanut laskelmissasi huomioon, että yksinhuoltajana saat elarit, jotka lisäävät "tulojasi". Se parantaa mahdollisuuksiasi maksaa lainaa.
Tukien varaan ei kannata laskea yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Samaa ihmettelen. Sehän on kaupan osapuolten välinen sopimus millä hinnalla myydään ja ostetaan. Te voitte keskenänne sopia hinnaksi ihan mitä tahdotte.
No, ei se ole ihan noin mustavalkoista jos taloa käytetään lainan vakuutena ja on myös sellainen taho, kuin verottaja.
On verottaja, ja verot tietenkin maksetaan. Mutta ei verottaja määrää kauppahintaa. Verottaja määrää vain siitä minkä verran kaupasta maksetaan veroa. Kauppahinnan ap ja miehensä voivat aivan itse päättää.
Jos joku myy asunnon paljon alle tavanomaisen hintatason, ostaja voi varainsiirtoveron lisäksi joutua maksamaan vielä lahjaveroakin. Muistelen, että siitä olisi varoitettu tällä palstalla aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap ottanut laskelmissasi huomioon, että yksinhuoltajana saat elarit, jotka lisäävät "tulojasi". Se parantaa mahdollisuuksiasi maksaa lainaa.
Tukien varaan ei kannata laskea yhtään mitään.
Näin on. Moni, joka ei maksa elatusmaksuja, ei ymmärrä tätä. Jos mies/nainen vaikka määrätään maksamaan yhdestä lapsesta 300 € kuussa, niin jos hän jättää maksamatta, yhteiskunta maksaa lähivanhemmalle vain 150 € kk. Tämä on keksitty esimerkki, kun en tunne nykyisiä taksoja. Jos lapsella on oikeus parempaan elatusapuun ja toinen vanhempi ei maksa, kukaan ei korvaa puuttuvaa osaa. Elatusavun tarkoitus on alunperin ollut se, että lapsen elintaso pysyy yhtä hyvänä kuin jos vanhemmat asuisivat yhdessä ja kumpikin maksaisi lapsesta koituvia kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Samaa ihmettelen. Sehän on kaupan osapuolten välinen sopimus millä hinnalla myydään ja ostetaan. Te voitte keskenänne sopia hinnaksi ihan mitä tahdotte.
No, ei se ole ihan noin mustavalkoista jos taloa käytetään lainan vakuutena ja on myös sellainen taho, kuin verottaja.
On verottaja, ja verot tietenkin maksetaan. Mutta ei verottaja määrää kauppahintaa. Verottaja määrää vain siitä minkä verran kaupasta maksetaan veroa. Kauppahinnan ap ja miehensä voivat aivan itse päättää.
Lahjavero, eli jos myydään liian paljon alle markkinahinnan verottaja voi pitää sitä lahjana ja maksettavaksi tulee sekä lahja-, ja varainsiirtovero.
Tämä. Ja ositus kannattaa tehdä. Jopa eron jälkeen toisen kuollessa, saattaa exällä olla oikeus osaan perinnöstä, jos ositusta ei ole tehty. Että ei kannata lähteä kikkailemaan. Itse menin pankkiin eroa miettiessäni. Siellä tehtiin selkeät laskelmat kaikesta, jotta tiesin mihin on mahdollisuus. Suosittelen, tämä AV antaa ihan mitä sattuu...
Tarkista talon arvo. Se on voinut 5 vuodessa laskea yhtä paljon, kun olette lainaa maksanut. Sinun ei kannata maksaa puolisolle enempää, kuin saisitte jos myisitte sen ulkopuoliselle.
Talon arvon lasku voi toki vaikuttaa myös lainan saantiin.
Siinä on sellainen hauskuus, että menee myyntivoittoveroa myyjä osapuolelta. Verottaja katsoo alkuperäistä hintaa ja laskee hankintahinta olettaman. Puolikkaan myyntihinta miinus puolikkaan hankintahintaolettama verotetaan.
Kauhean monimutkaisesti ajattelette asiaa.
Tottakai omaisuuden arvo pitää ensin määrittää ja asuntoon jäävä maksaa siitä puolet lähtijälle. Tietenkin.
Lainaosuudellaan voi kumpanenkin tehdä sitten mitä ikinä lystää.
Kiinteistö välittelijöiltä kun kysyy hinta-arviota niin saa eritasoisia hintoja, mikä niistä sitten on oikea?