Lue keskustelun säännöt.
Reagoin ainoastaan auttaviin kommentteihin :) miesystävän käytös vaikeissa tilanteissa
15.11.2025 |
En tule reagoimaan kommentteihin tyyliin "jätä se" "eroa", "sitä ei kiinnosta" jne. Olen antanut monta mahdollisuutta poistua suhteesta ja mies on taistellut, etten jättäisi häntä. Suhteessa ollessani olen saanut huomata, että olen erittäin itsenäinen ihminen enkä ollenkaan niin romanttinen kuin joskus aidosti luulin olevani. Miesystävä käy läpi yhtä tosi rankkaa asiaa ja osaan sinänsä samastua siihen, koska olen käynyt läpi samantyylisen asian aikoinaan. Eivät sinänsä mitenkään vertailukelpoisia asioita, mutta kuitenkin samoja piirteitä. Joten ymmärrän kuinka rankkaa se on. En kuitenkaan valitettavasti ole kiinnostunut olemaan miesystävän tukena, koska olen katkeroitunut hänelle. En tule avaamaan mitään yksityiskohtia aloituksessa enkä myöhemmin kommenteissakaan, vaan haluan avautua päällisin puolin.
Miesystävä oli aiemmin ennustettava. Hän soitti aina illalla. Hän on myös sanonut minulle, että minähän tiedän hänen soittavan aina töiden jälkeen ja viimeistään illalla. Minä en ikinä ole pitänyt sitä itsestäänselvyytenä. Joskus aikoinaan järjestely sopi minulle hyvin. En kokenut tarvetta soitella itse. Jossain vaiheessa aloin soittamaan itse, ja sain huomata, että miesystävän kiinni saaminen oli erittäin vaikeaa (hänellä on puhelin aina äänettömällä ja hän nukkuu paljon töiden jälkeen.) Tämä oli sellainen käänteentekevä asia ja aloin suuttumaan ja katkeroitumaan. Miehen kommentti oli, että kyllä hän vastaa jos huomaa, että soitan.
Nyt olen huomannut, että jos puhun erosta, mies soittaa ahkerasti perään eikä halua luopua eikä luovuttaa. En itke herkästi, joten osaan puhua eroamisesta aika kylmän kuuloisesti. En HALUAISI erota, mutta olen väsynyt ja v**tuuntunut ja sen huomaa kyllä puhetavastani. Sitten kun miesystävällä on "varmempi" olo (en ole uhkaillut erolla), hän on taas tavoittamattomissa. Yöllä hän soitti takaisin yhden kerran. Yhden ainoan v**un kerran. Minä olin tavoitellut häntä miljoona kertaa. Sisimmässäni kai tiedän, että tämä on väliaikainen tilanne, mutta jaksamiseni on aivan finaalissa. Olen niin vihainen ja katkera. Nyt odotan miesystävän soittoa, enkä oikeastaan tiedä edes miksi. Mietin tänään, että ei minulla ole mitään mielenkiintoa deittailuun, joten samapa se on pysyä suhteessa. Ei vaikuta elämääni. Minulla on todella paljon kokemusta deittailusta, joten se ei houkuttele ollenkaan. Kaipa se on sitten ihan se ja sama pysyä suhteessa vaikka huvin vuoksi. Olen oikeastaan tosi yllättynyt kylmyydestäni. Olin jo ensimmäisessä suhteessani teininä samanlainen. Muistan sen helpotuksen tunteen, kun laitoin Facebookiin olevani sinkku. Se oli ihana tunne. En ymmärrä miksi olen näin kylmä. Nytkään en jaksa välittää miehen tilanteesta, harmi toki mutta sen enempää en edes halua olla tukena, koska ei hänkään tee mitään minun eteeni ainakaan tällä hetkellä. Tiedän, että hän osaisi olla ihana, mutta hänellä on aivan liikaa ongelmia ja minua raivostuttaa se.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä tässä ei mene ymmärrykseen: mies ei ole mikään enkeli. Hän on tehnyt paljon kaikkea ja mm. POMMITTANUT MINUA PUHELUILLA. Meidän suhteessamme ei ole normaalia vältellä toista. Normaalisti puhumme päivittäin. Ei ole normaalia myöskään soittaa yhden ainoan kerran, ja luovuttaa sitten. Olen soittanut miljoona kertaa, sen pitäisi kertoa että voi olla vaikka hätä. Yksi ainoa puhelu on erittäin välinpitämätön tapa reagoida moneen puheluun, joihin ei ole viitsinyt koko päivän aikana vastata mitään, vaikka meidän piti alun perin tavata. Yritin saada selvyyttä että tapaammeko vai emme.
Jos on hätä ja mies ei vastaa, niin laitat viestin perään että soitatko takaisin ASAP, tämä on tärkeää. Miksi ihmeessä sen pitäisi soitella sata kertaa? Että "kostat" etkä vastaile ennenkuin on soitellut mielestäsi tarpeeksi?
Tuo suhde kuulostaa rasittavalta. Oliko mies vielä vuorotöissä? Jo se itsessään on vaikeaa kun on eri rytmit ja sä et nyt kunnioita sitä, silloin nukutaan kun siihen on mahdollisuus. Ja sanot itsekin että sua ei edes kiinnosta olla miehen tukena. Sinä ja suhde rasittaa miestä kaiken muun lisäksi, tuo ei tunnu tuovan sitten mitään positiivista kummankaan elämään ja se mies todennäköisesti on alkanut jo miettimään eroa ja siksi välttelee. Tossahan on kaikki klassiset merkit. Anna sen nyt olla rauhassa ja odota,että se itse ottaa yhteyttä. Jatkuva perään räksyttäminen on rasittavaa ja ajaa sitä vaan kauemmaksi ja vaikka ei haluaisikaan välttämättä erota niin jossain vaiheessa se ei vaan jaksa enää.
Et sekään tunnu ajattelevan mitään hyvää miehestä tai kunnioita sitä vaan koitat taivuttaa omiin oikkuihisi.
Missä kumppanuus ja asenne että tästä kyllä selvitään yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VUOROTYÖ EI AUTOMAATTISESTI SISÄLLÄ YÖTYÖTÄ. Miesystäväni EI OLE yötyössä ikinä. Huoh.
Jos hän on miettinyt eroa niin siitä vaan, sitä minäkin mietin. Sanoin kylläkin hyvin selkeästi, että hän on taistellut sen eteen, etten häntä jättäisi. En tiedä mikä tuossa on liian vaikeaa ymmärtää.
Lukematta aloitusta kokonaan ja montaakaan ketjun muista viesteistä sanon pyytämättä sen, mitä AP:n kannattaa tehdä:
Opetella tiivistämään viestinsä, jäsentelemään tekstinsä ja luomaan looginen kappalejako.
Kuulostaa siltä että nyt on vakka kantansa valinnut, vaikutatte molemmat aika epätasapainoisilta. Älkää jooko ainakaan lisääntykö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
VUOROTYÖ EI AUTOMAATTISESTI SISÄLLÄ YÖTYÖTÄ. Miesystäväni EI OLE yötyössä ikinä. Huoh.
No miksi helkatissa pitäisi sitten yöllä viestitellä ja soitella?! Anna toiselle rauha edes yöllä, varsinkin jos tekee vuorotyötä. Ja nuku itsekin. Vai oletko itse työtön?
Ei tuo kyllä edes kuulosta miltään parisuhteelta, miten sellaisesta voi erota mitä ei ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule ap, lue mitä ihmiset ovat kirjoittaneet. Voisiko niistä löytyä totuudensiemen?
Onko sulla kiintymyssuhdeongelmia? Kuulostaa vähän siltä. Ehkä miehelläkin on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos hän on miettinyt eroa niin siitä vaan, sitä minäkin mietin. Sanoin kylläkin hyvin selkeästi, että hän on taistellut sen eteen, etten häntä jättäisi. En tiedä mikä tuossa on liian vaikeaa ymmärtää.
"Olen antanut monta mahdollisuutta poistua suhteesta ja mies on taistellut, etten jättäisi häntä."
Miksi ihmeessä olet suhteessa kun sulle on ihan sama lähteekö mies vai ei ja itse viljelet erokorttia?
Onko se sun tapa käsitellä niitä vaikeuksia? Oot varmaan niitä ihmisiä, jotka ei kykene käsittelemään mitään kritiikkiä ja toisen pahaa mieltä vaan aina heität sen "no miks ihmeessä olet mun kanssa jos ei kelpaa, tämmönen mä vaan oon".
Ei se mies susta loputtomiin taistele kun olet niin kylmä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo sinun käyttäytymisesi kuulostaa sairaalta, jo tuo että tietoisesti miettii seksin kontrollointia. Kannattaa varmaan lähteä siitä että haluaako olla sellaisessa suhteessa missä joutuu näin miettiä? Tosin voihan se olla että tuo on sinun oma normaali käyttäytymismalli.
Olen eri. On tunnettu tosiasia, että nainen toivoo seksiä silloin, kun hänellä on valmiiksi hyvä olo, mukava olo. Jos kumppanilla on tapana puhua naisista rumasti ja loukkaavasti, hänen naisystävänsä ei tunne halua olla tämän miehen kanssa sängyssä. Jos kumppani puhuu päivän aikana loukkaavasti ja vähättelevästi omalle naisystävälleen, niin myöskin se vähentää naisen haluja. Siis puhun tässä miehen tavallisesta käytöksestä enkä jostain harvoin tapahtuvasta ylilyönnistä tai riidasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mietin, ihana oli herätä aamulla miehen ja lapsien kanssa läheisyyteen ja hyvään oloon <3
Kannattaa seuraavaksi opetella kirjoittamaan. Mikä hemmetin lapsien? :D
Sanan voi hyvin taivuttaa niinkin. Nykyään on vain yleisemmässä käytössä muoto "lasten".
Nyt on kyllä raivotar tämä ap. Tulee vähän Ensitreffit Elisa mieleen mutta Elisa on kesympi versio.
Ap määritteli jo otsikossa ja aloituksessa, millaiset vastaukset hän hyväksyy ja mihin reagoi. Silti hän vastailee lähes jokaiselle ja raivoaa. Huvittava tapaus.
Itse en jaksaisi jatkuvaa soittelua ja pommitusta. Enkä tuollaisia pelejä, ettei sitten vastata, kun toinen soittaa takaisin.
Läheisriippuvaista wt-draamaa pahimmillaan.
Vastaukseni aloitukseen on: jätä se sika!
Harmi vaan, että (mielikuvitus?)miesystävä tuskin lukee neuvoani. Miehen kannattaisi juosta ja lujaa.
Älkää pliis ainakaan lisääntykö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole millään tavalla sellaista tunnetta, että minun pitäisi holhota miestä alkoholiongelman takia. Tiedän, että hän saa yhdeltä läheiseltä tukea tarvittaessa ja osaa laittaa homman poikki. Tämä käytös on vain epätavallista ja kyllähän se laittaa miettimään, että onko hän taas pullon kimpussa.
Jos tässä on kyse siitä, että yrität epätoivoisesti raitistaa alkoholistia, auttavat kommentit ovat aika vähissä. Ei kukaan ulkopuolinen voi vaikuttaa yhtään mitenkään. Tämä on tarkoitettu auttavaksi kommentiksi kun kerron sinulle totuuden: toista et voi muuttaa. Sinä itse joko hyväksyt sen tosiasian, että miehelle on juominen tärkeämpää kuin sinä tai teet jonkun muun ratkaisun ja annat miehen tehdä omansa.
Yleensä ajatellaan, että alkoholisti alkaa haluta muutosta elämäänsä, jos a) hän menettää työpaikkansa tai työnantaja haluaa ohjata hänet hoitoon. b) jos hänelle tulee avioero, c) jos hän menettää ystäviä juomisen takia ja on ehkä jo muutenkin vajonnut "pohjalle", d) jos hän tulee uskoon ja kokee voimakasta halua muuttua ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme saa jonkun tavoittelemaan "miljoona kertaa" jotain sellaista ihmistä, joka ei halua olla tavoittamatta? Itse en olisi yrittänyt kymmentä kertaa enempää vaan luovuttanut ainakin siinä tapauksessa, että ei olisi yhteisiä lapsia eikä edes yhteistä autoa, joka minun pitäisi saada käyttöön.
Mikä v**un "halua olla tavoittamatta" ? :D
Tässä oli varmaan tarkoitus sanoa: joka ei halua olla tavoitettavissa.
Vierailija kirjoitti:
On muutenkin aika kamalaa tajuta, että hädän tullen en saa miesystävääni kiinni edes kymmenien puhelujen avulla. Hätänumero on olemassa, mutta jos joku esimerkiksi tuppautuu seuraani, se ei ole häkepuhelun paikka. Minun ainoa keinoni on siis esittää puhuvani puhelimessa, koska en saa MIESYSTÄVÄÄNI ikinä kiinni ja auttamaan minua. Tämä ei ainakaan vähennä vihaisuuttani ja katkeruutta.
Anteeksi nyt, mutta vain häiriintynyt henkilö soittaa jollekin monta kymmenta kertaa peräkkäin.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika..... "yöllä hän soitti yhden ainoan vit...n kerran".
Oletko joku teini? Montako kertaa yössä pitää soittaa? Miehelle riittää 1x ja sillon sanotaan sanottava. Nuku helvetti yöllä äläkä kyttää puhelubta. KUKAAN EI SOITTELE MONTA KERTAA YÖSSÄ. Oletko huomannut että sulla alkaa mennä ihan överiksi ajatuksen tasolla tuo touhu. Ylianalysoit ja raivostut omista ajatuksistasi. Hanki oikeasti elämän mielenkiinto jostain muualta ja jätä se ryyppäävä mies omaan arvoon. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi että hänkään ei ehkä pidä takertujasta (tai siis jos hän kokee sinut sellaiseksi). Ehkä hän havahtuu kun et kysele enää hänen perään ja että olet siirtymässä elämässä eteenpäin, kun hän huomaa että on menettämässä sinut hän skarppaa (ehkä).
Onkohan Ap:llä jonkinlainen mania päällä? Kerrotut asiat eivät kuulosta tavanomaisilta, vaikka miehen läytös olisikin vähän ikävää. Aina on sekin mahdollisuus, että yhteydenottoa välttelevä kumppani on ratkennut uudestaan juomaan tai löytänyt uuden naisen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä raivotar tämä ap. Tulee vähän Ensitreffit Elisa mieleen mutta Elisa on kesympi versio.
Ap määritteli jo otsikossa ja aloituksessa, millaiset vastaukset hän hyväksyy ja mihin reagoi. Silti hän vastailee lähes jokaiselle ja raivoaa. Huvittava tapaus.
Itse en jaksaisi jatkuvaa soittelua ja pommitusta. Enkä tuollaisia pelejä, ettei sitten vastata, kun toinen soittaa takaisin.
Läheisriippuvaista wt-draamaa pahimmillaan.
Vastaukseni aloitukseen on: jätä se sika!
Harmi vaan, että (mielikuvitus?)miesystävä tuskin lukee neuvoani. Miehen kannattaisi juosta ja lujaa.
Älkää pliis ainakaan lisääntykö.
On se jännä juttu, että vastaan ainoastaan auttaviin kommentteihin. Todella jännä juttu! Tämä riittääkin reagoinniksi sinun turhaan kommenttiisi. Wt ei liity minuun tai meihin mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VUOROTYÖ EI AUTOMAATTISESTI SISÄLLÄ YÖTYÖTÄ. Miesystäväni EI OLE yötyössä ikinä. Huoh.
No miksi helkatissa pitäisi sitten yöllä viestitellä ja soitella?! Anna toiselle rauha edes yöllä, varsinkin jos tekee vuorotyötä. Ja nuku itsekin. Vai oletko itse työtön?
MEILLÄ ON TAPANA PUHUA ÖISIN. MIESYSTÄVÄNI SOITTELEE MINULLE USEIN ÖISIN.
Miksi pitää pakottaa itsensä moiseen stressitilaan? Ymmärrän jos teillä on lapsi/a mutta muuten tuossa ei ole järkeä. Tuolla logiikalla voisit itse valvoa yöt ja nukkua pätkissä, jotta rytminne aina kohtaisivat. Eikä se ole viisasta.