Lue keskustelun säännöt.
Reagoin ainoastaan auttaviin kommentteihin :) miesystävän käytös vaikeissa tilanteissa
15.11.2025 |
En tule reagoimaan kommentteihin tyyliin "jätä se" "eroa", "sitä ei kiinnosta" jne. Olen antanut monta mahdollisuutta poistua suhteesta ja mies on taistellut, etten jättäisi häntä. Suhteessa ollessani olen saanut huomata, että olen erittäin itsenäinen ihminen enkä ollenkaan niin romanttinen kuin joskus aidosti luulin olevani. Miesystävä käy läpi yhtä tosi rankkaa asiaa ja osaan sinänsä samastua siihen, koska olen käynyt läpi samantyylisen asian aikoinaan. Eivät sinänsä mitenkään vertailukelpoisia asioita, mutta kuitenkin samoja piirteitä. Joten ymmärrän kuinka rankkaa se on. En kuitenkaan valitettavasti ole kiinnostunut olemaan miesystävän tukena, koska olen katkeroitunut hänelle. En tule avaamaan mitään yksityiskohtia aloituksessa enkä myöhemmin kommenteissakaan, vaan haluan avautua päällisin puolin.
Miesystävä oli aiemmin ennustettava. Hän soitti aina illalla. Hän on myös sanonut minulle, että minähän tiedän hänen soittavan aina töiden jälkeen ja viimeistään illalla. Minä en ikinä ole pitänyt sitä itsestäänselvyytenä. Joskus aikoinaan järjestely sopi minulle hyvin. En kokenut tarvetta soitella itse. Jossain vaiheessa aloin soittamaan itse, ja sain huomata, että miesystävän kiinni saaminen oli erittäin vaikeaa (hänellä on puhelin aina äänettömällä ja hän nukkuu paljon töiden jälkeen.) Tämä oli sellainen käänteentekevä asia ja aloin suuttumaan ja katkeroitumaan. Miehen kommentti oli, että kyllä hän vastaa jos huomaa, että soitan.
Nyt olen huomannut, että jos puhun erosta, mies soittaa ahkerasti perään eikä halua luopua eikä luovuttaa. En itke herkästi, joten osaan puhua eroamisesta aika kylmän kuuloisesti. En HALUAISI erota, mutta olen väsynyt ja v**tuuntunut ja sen huomaa kyllä puhetavastani. Sitten kun miesystävällä on "varmempi" olo (en ole uhkaillut erolla), hän on taas tavoittamattomissa. Yöllä hän soitti takaisin yhden kerran. Yhden ainoan v**un kerran. Minä olin tavoitellut häntä miljoona kertaa. Sisimmässäni kai tiedän, että tämä on väliaikainen tilanne, mutta jaksamiseni on aivan finaalissa. Olen niin vihainen ja katkera. Nyt odotan miesystävän soittoa, enkä oikeastaan tiedä edes miksi. Mietin tänään, että ei minulla ole mitään mielenkiintoa deittailuun, joten samapa se on pysyä suhteessa. Ei vaikuta elämääni. Minulla on todella paljon kokemusta deittailusta, joten se ei houkuttele ollenkaan. Kaipa se on sitten ihan se ja sama pysyä suhteessa vaikka huvin vuoksi. Olen oikeastaan tosi yllättynyt kylmyydestäni. Olin jo ensimmäisessä suhteessani teininä samanlainen. Muistan sen helpotuksen tunteen, kun laitoin Facebookiin olevani sinkku. Se oli ihana tunne. En ymmärrä miksi olen näin kylmä. Nytkään en jaksa välittää miehen tilanteesta, harmi toki mutta sen enempää en edes halua olla tukena, koska ei hänkään tee mitään minun eteeni ainakaan tällä hetkellä. Tiedän, että hän osaisi olla ihana, mutta hänellä on aivan liikaa ongelmia ja minua raivostuttaa se.
Kommentit (186)
Minulla ei ole millään tavalla sellaista tunnetta, että minun pitäisi holhota miestä alkoholiongelman takia. Tiedän, että hän saa yhdeltä läheiseltä tukea tarvittaessa ja osaa laittaa homman poikki. Tämä käytös on vain epätavallista ja kyllähän se laittaa miettimään, että onko hän taas pullon kimpussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä haluat tavoitella häntä jatkuvasti? Tuoko se sinulle rauhaa ja levollisuutta kun tiedät koko ajan missä mies on ja mitä tekee?
Yritin ihan kysyä että olemmeko näkemässä. Että varmaankin oli ihan hyvä syy tavoitella.
Eikä meidän suhteessamme ole normaalia, että toista vältellään. Puhumme normaalisti paljon ja usein.
Et halua erota, vaikka olet suuttunut ja katkeroitunut miehelle. Ei sinun tähän kommenttiin tarvitse reagoida, mutta enemmän ihmettelen sitä, että "mies on taistellut, etten jättäisi häntä". Mitähän se taistelu oikein oli, kun on saanut sinut vain suuttumaan ja miksi ihmeessä mies kuitenkin sinua sietää.
Sekin suututtaa, että JOS TIETÄISIN hänen taistelevan aktiivisesti juomishimoa vastaan, osaisin empaattisena ihmisenä laittaa omat tarpeeni hetkeksi sivuun ja tukea häntä. Puhua rohkaisevasti ja kuunnella. Suutun kuitenkin siitä, että häneen ei saa yhtäkkiä mitään yhteyttä enkä tiedä yhtään mitä on meneillään. Enkä ole missään nimessä laittamassa omia tarpeitani SIVUUN, vaan hetkeksi jäähylle, koska ymmärrän että alkoholismi on vakava asia ja koen voivani auttaa aika hyvin. Olen sellainen realisti ja osaan puhua rohkaisevasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmasi taitaa olla läheisriippuvuus. Kysyt täältäkin tuntemattomilta neuvoja, kun sinun kannattaisi kysyä, että mitä Sinä haluat. Suosittelen viettämään aikaa yksin ja kuulostelemaan, että kuka oikeastaan olet. Minkälaisista asioista pidät. Puhut itsellesi kauniiseen sävyyn ja etsit positiivisia kokemuksia. Itsetunnon vahvistamista siis.
En koe olevani läheisriippuvainen. Pärjään sinkkuna vallan mainiosti, mutten nyt koe mitään erityistä HALUA olla sinkku. En ole kiinnostunut deittailusta enkä muista miehistä. Kyllä suhde olisi kiva, mutta en minä tällaista kaipaa.
Mahdotonta sanoa pelkän kirjoituksen perusteella koska osa ihmisistä kirjoittaa siten etteivät he saa sanottua mitä tarkoittavat. Vahingossa antavat väärän kuvan.
Pintaraapaisuna sanoisin että on mahdotonta sanoa mitään koska en tuon vihaisuuden ja kärsimyksen alta näe todellista sinua. Saan kuvan että olet aiheetta vihainen miehelle ja enemmänkin tappelet itsesi ja kipusi kanssa. Tiedätkö itse kuka ja millainen olet.
Oma ihastukseni kuulostaa paljon sinulta ja ikävä kyllä se narsismikin on käynyt mielesssä. Näen hänessä herkkyyttä joten siitä tuskin on kyse. On siis jokin suoja edessä, tunnelukkoja tai vaan niin kypsymätön luonne ettei parempaa ole tarjolla. Tai olemme erilaisia ja epäsopivia juuri toisillemme. Kysymys kuuluu esimerkiksi itselläni että onko oma elämäntilanteeni sellainen että haluan lähteä suhteeseen joka vaatii paljon ymmärrystä ja voi tulla myös pettämistä toisen taholta. Menneisyys on ollut kuormittava joten ylimääräistä energiaa ei ole paljon.
Vierailija kirjoitti:
Et halua erota, vaikka olet suuttunut ja katkeroitunut miehelle. Ei sinun tähän kommenttiin tarvitse reagoida, mutta enemmän ihmettelen sitä, että "mies on taistellut, etten jättäisi häntä". Mitähän se taistelu oikein oli, kun on saanut sinut vain suuttumaan ja miksi ihmeessä mies kuitenkin sinua sietää.
Soittanut aktiivisesti perään. Jännä juttu, että MIEHEN täytyy SIETÄÄ minua, vaikket tiedä yhtään mitään hänestä ja hänen tekemisistään. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko se olla, että on retkahtanut ja siksi häneen ei saa yhteyttä?
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmasi taitaa olla läheisriippuvuus. Kysyt täältäkin tuntemattomilta neuvoja, kun sinun kannattaisi kysyä, että mitä Sinä haluat. Suosittelen viettämään aikaa yksin ja kuulostelemaan, että kuka oikeastaan olet. Minkälaisista asioista pidät. Puhut itsellesi kauniiseen sävyyn ja etsit positiivisia kokemuksia. Itsetunnon vahvistamista siis.
En koe olevani läheisriippuvainen. Pärjään sinkkuna vallan mainiosti, mutten nyt koe mitään erityistä HALUA olla sinkku. En ole kiinnostunut deittailusta enkä muista miehistä. Kyllä suhde olisi kiva, mutta en minä tällaista kaipaa.
Mahdotonta sanoa pelkän kirjoituksen perusteella koska osa ihmisistä kirjoittaa siten etteivät he saa sanottua mitä tarkoittavat. Vahingossa antavat väärän kuvan.
Pintaraapaisuna sanoi
Jatkan kun nyt näin puheet alkoholismista. Alkoholistia ei voi parantaa kukaan muu kuin alkoholisti itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihme saa jonkun tavoittelemaan "miljoona kertaa" jotain sellaista ihmistä, joka ei halua olla tavoittamatta? Itse en olisi yrittänyt kymmentä kertaa enempää vaan luovuttanut ainakin siinä tapauksessa, että ei olisi yhteisiä lapsia eikä edes yhteistä autoa, joka minun pitäisi saada käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmasi taitaa olla läheisriippuvuus. Kysyt täältäkin tuntemattomilta neuvoja, kun sinun kannattaisi kysyä, että mitä Sinä haluat. Suosittelen viettämään aikaa yksin ja kuulostelemaan, että kuka oikeastaan olet. Minkälaisista asioista pidät. Puhut itsellesi kauniiseen sävyyn ja etsit positiivisia kokemuksia. Itsetunnon vahvistamista siis.
En koe olevani läheisriippuvainen. Pärjään sinkkuna vallan mainiosti, mutten nyt koe mitään erityistä HALUA olla sinkku. En ole kiinnostunut deittailusta enkä muista miehistä. Kyllä suhde olisi kiva, mutta en minä tällaista kaipaa.
Mahdotonta sanoa pelkän kirjoituksen perusteella koska osa ihmisistä kirjoittaa siten etteivät he saa sanottua mitä tarkoittavat. Vahingossa antavat väärän kuvan.
Pintaraapaisuna sanoi
Jossain vaiheessa aloin oelkää, etten tunne miesystävääni ollenkaan. Että hänen luonteensa on aivan jotain muuta kuin mitä hän on antanut ymmärtää. Olen huomannut hänen peilaavan paljon minua ja käyttävän samoja sanoja, joten en mitenkään voi tietää mikä on peilaamista ja mikä aitoa häntä. Joka tapauksessa ne puheet ovat olleet aikamoinen deal breaker minulle ja saaneet minut varovaiseksi. Olen alkanut panttaamaan kaikkia tunnepuheita ja kehuja, koska olen pelännyt että mies on paljastanut todellisen minänsä vasta niiden puheiden myötä. Olen yrittänyt kymmeniä kertoja puhua tästä, mutta keskustelu ei ikinä johda mihinkään. Tämän takia olen katkeroitunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmasi taitaa olla läheisriippuvuus. Kysyt täältäkin tuntemattomilta neuvoja, kun sinun kannattaisi kysyä, että mitä Sinä haluat. Suosittelen viettämään aikaa yksin ja kuulostelemaan, että kuka oikeastaan olet. Minkälaisista asioista pidät. Puhut itsellesi kauniiseen sävyyn ja etsit positiivisia kokemuksia. Itsetunnon vahvistamista siis.
En koe olevani läheisriippuvainen. Pärjään sinkkuna vallan mainiosti, mutten nyt koe mitään erityistä HALUA olla sinkku. En ole kiinnostunut deittailusta enkä muista miehistä. Kyllä suhde olisi kiva, mutta en minä tällaista kaipaa.
Mahdotonta sanoa pelkän kirjoituksen perusteella koska osa ihmisistä kirjoittaa siten etteivät he saa sanottua mitä tarkoittavat. Vahingossa antavat väärän kuv
Alkoholistia ei PARANNA yhtään kukaan tai mikään. Enkä ole tässä holhoamassa yhtään ketään, hän hoitaa asiansa ihan itse ja on hoitanutkin jo. En ala kuitenkaan liian yksityiskohtaisesti sepostamaan tänne.
Kaffebulla kirjoitti:
Voiko se olla, että on retkahtanut ja siksi häneen ei saa yhteyttä?
On mahdollista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmasi taitaa olla läheisriippuvuus. Kysyt täältäkin tuntemattomilta neuvoja, kun sinun kannattaisi kysyä, että mitä Sinä haluat. Suosittelen viettämään aikaa yksin ja kuulostelemaan, että kuka oikeastaan olet. Minkälaisista asioista pidät. Puhut itsellesi kauniiseen sävyyn ja etsit positiivisia kokemuksia. Itsetunnon vahvistamista siis.
En koe olevani läheisriippuvainen. Pärjään sinkkuna vallan mainiosti, mutten nyt koe mitään erityistä HALUA olla sinkku. En ole kiinnostunut deittailusta enkä muista miehistä. Kyllä suhde olisi kiva, mutta en minä tällaista kaipaa.
Mahdotonta sanoa pelkän kirjoituksen perusteella koska osa ihmisistä kirjoittaa siten etteivät he saa sanottua mitä tarkoittavat. Vahingossa antavat väärän kuv
Mitäs v... Siis aloin pelkäämään.
Siis: aloin pelkäämään, että en tunne häntä laisinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole millään tavalla sellaista tunnetta, että minun pitäisi holhota miestä alkoholiongelman takia. Tiedän, että hän saa yhdeltä läheiseltä tukea tarvittaessa ja osaa laittaa homman poikki. Tämä käytös on vain epätavallista ja kyllähän se laittaa miettimään, että onko hän taas pullon kimpussa.
Jos tässä on kyse siitä, että yrität epätoivoisesti raitistaa alkoholistia, auttavat kommentit ovat aika vähissä. Ei kukaan ulkopuolinen voi vaikuttaa yhtään mitenkään. Tämä on tarkoitettu auttavaksi kommentiksi kun kerron sinulle totuuden: toista et voi muuttaa. Sinä itse joko hyväksyt sen tosiasian, että miehelle on juominen tärkeämpää kuin sinä tai teet jonkun muun ratkaisun ja annat miehen tehdä omansa.
Miehellähän tässä pitäisi järkeä puhua ja osoittaa ne "jätä se sika"- kommentit, että oisko häntä mahdollista saada keskusteluun mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme saa jonkun tavoittelemaan "miljoona kertaa" jotain sellaista ihmistä, joka ei halua olla tavoittamatta? Itse en olisi yrittänyt kymmentä kertaa enempää vaan luovuttanut ainakin siinä tapauksessa, että ei olisi yhteisiä lapsia eikä edes yhteistä autoa, joka minun pitäisi saada käyttöön.
Mikä v**un "halua olla tavoittamatta" ? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmasi taitaa olla läheisriippuvuus. Kysyt täältäkin tuntemattomilta neuvoja, kun sinun kannattaisi kysyä, että mitä Sinä haluat. Suosittelen viettämään aikaa yksin ja kuulostelemaan, että kuka oikeastaan olet. Minkälaisista asioista pidät. Puhut itsellesi kauniiseen sävyyn ja etsit positiivisia kokemuksia. Itsetunnon vahvistamista siis.
En koe olevani läheisriippuvainen. Pärjään sinkkuna vallan mainiosti, mutten nyt koe mitään erityistä HALUA olla sinkku. En ole kiinnostunut deittailusta enkä muista miehistä. Kyllä suhde olisi kiva, mutta en minä tällaista kaipaa.
Mahdotonta sanoa pelkän kirjoituksen perusteella koska osa ihmisistä kirjoittaa siten etteivät he saa sanottua mitä tarkoittavat. Vahingossa antavat väärän kuv
Jos suhde pysyy hyvänä vain, koska kumpi hyvänsä joutuu millään tavalla varomaan sanojaan, ei uskalla puhua avoimesti ja rehellisesti, on todellakin syytä erota. Se ei ole hyvä, eikä terve suhde.
Miksi sinä haluat tavoitella häntä jatkuvasti? Tuoko se sinulle rauhaa ja levollisuutta kun tiedät koko ajan missä mies on ja mitä tekee?