Lue keskustelun säännöt.
Reagoin ainoastaan auttaviin kommentteihin :) miesystävän käytös vaikeissa tilanteissa
15.11.2025 |
En tule reagoimaan kommentteihin tyyliin "jätä se" "eroa", "sitä ei kiinnosta" jne. Olen antanut monta mahdollisuutta poistua suhteesta ja mies on taistellut, etten jättäisi häntä. Suhteessa ollessani olen saanut huomata, että olen erittäin itsenäinen ihminen enkä ollenkaan niin romanttinen kuin joskus aidosti luulin olevani. Miesystävä käy läpi yhtä tosi rankkaa asiaa ja osaan sinänsä samastua siihen, koska olen käynyt läpi samantyylisen asian aikoinaan. Eivät sinänsä mitenkään vertailukelpoisia asioita, mutta kuitenkin samoja piirteitä. Joten ymmärrän kuinka rankkaa se on. En kuitenkaan valitettavasti ole kiinnostunut olemaan miesystävän tukena, koska olen katkeroitunut hänelle. En tule avaamaan mitään yksityiskohtia aloituksessa enkä myöhemmin kommenteissakaan, vaan haluan avautua päällisin puolin.
Miesystävä oli aiemmin ennustettava. Hän soitti aina illalla. Hän on myös sanonut minulle, että minähän tiedän hänen soittavan aina töiden jälkeen ja viimeistään illalla. Minä en ikinä ole pitänyt sitä itsestäänselvyytenä. Joskus aikoinaan järjestely sopi minulle hyvin. En kokenut tarvetta soitella itse. Jossain vaiheessa aloin soittamaan itse, ja sain huomata, että miesystävän kiinni saaminen oli erittäin vaikeaa (hänellä on puhelin aina äänettömällä ja hän nukkuu paljon töiden jälkeen.) Tämä oli sellainen käänteentekevä asia ja aloin suuttumaan ja katkeroitumaan. Miehen kommentti oli, että kyllä hän vastaa jos huomaa, että soitan.
Nyt olen huomannut, että jos puhun erosta, mies soittaa ahkerasti perään eikä halua luopua eikä luovuttaa. En itke herkästi, joten osaan puhua eroamisesta aika kylmän kuuloisesti. En HALUAISI erota, mutta olen väsynyt ja v**tuuntunut ja sen huomaa kyllä puhetavastani. Sitten kun miesystävällä on "varmempi" olo (en ole uhkaillut erolla), hän on taas tavoittamattomissa. Yöllä hän soitti takaisin yhden kerran. Yhden ainoan v**un kerran. Minä olin tavoitellut häntä miljoona kertaa. Sisimmässäni kai tiedän, että tämä on väliaikainen tilanne, mutta jaksamiseni on aivan finaalissa. Olen niin vihainen ja katkera. Nyt odotan miesystävän soittoa, enkä oikeastaan tiedä edes miksi. Mietin tänään, että ei minulla ole mitään mielenkiintoa deittailuun, joten samapa se on pysyä suhteessa. Ei vaikuta elämääni. Minulla on todella paljon kokemusta deittailusta, joten se ei houkuttele ollenkaan. Kaipa se on sitten ihan se ja sama pysyä suhteessa vaikka huvin vuoksi. Olen oikeastaan tosi yllättynyt kylmyydestäni. Olin jo ensimmäisessä suhteessani teininä samanlainen. Muistan sen helpotuksen tunteen, kun laitoin Facebookiin olevani sinkku. Se oli ihana tunne. En ymmärrä miksi olen näin kylmä. Nytkään en jaksa välittää miehen tilanteesta, harmi toki mutta sen enempää en edes halua olla tukena, koska ei hänkään tee mitään minun eteeni ainakaan tällä hetkellä. Tiedän, että hän osaisi olla ihana, mutta hänellä on aivan liikaa ongelmia ja minua raivostuttaa se.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut palautetta siitä, etten kysele. Aloin kysymään enemmän. Olen saanut epäsuoraa palautetta myös siitä, etten tue tarpeeksi. Osaan lukea rivien välistä. Olen saanut myös palautetta siitä, että väistelen kysymyksiä enkä vastaa. En tiedä miksi olen tällainen. En jaksa välittää mistään enkä jaksa nähdä vaivaa, jos miesystävä on hankala. En minä lähde minkään kannattelijan rooliin.
Eli olet suhteessa vain siksi, että saisit itse hyötyjä? Narsismiahan se on tai itsekkyyttä.
Hyötyjä 😂 mitä hyötyjä minä saan?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmasi taitaa olla läheisriippuvuus. Kysyt täältäkin tuntemattomilta neuvoja, kun sinun kannattaisi kysyä, että mitä Sinä haluat. Suosittelen viettämään aikaa yksin ja kuulostelemaan, että kuka oikeastaan olet. Minkälaisista asioista pidät. Puhut itsellesi kauniiseen sävyyn ja etsit positiivisia kokemuksia. Itsetunnon vahvistamista siis.
En koe olevani läheisriippuvainen. Pärjään sinkkuna vallan mainiosti, mutten nyt koe mitään erityistä HALUA olla sinkku. En ole kiinnostunut deittailusta enkä muista miehistä. Kyllä suhde olisi kiva, mutta en minä tällaista kaipaa.
Et halua olla tuossa suhteessa, mutta olet siinä, koska et juuri nyt halua olla sinkku. Sanoisin, että aika heikot perusteet olla siinä suhteessa. Miten voisit olettaa saavasi mieheltäsikään mitään kovin positiivista takaisin, kun et aidosti halua olla hänen kanssaan. Etkä sinä toista ihmistä voi väkisin muuttaa. Voit muuttaa vain itseäsi. Kun on jo siinä pisteessä, että on toiselle katkera jostain, niin kantimet ovat heikot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmasi taitaa olla läheisriippuvuus. Kysyt täältäkin tuntemattomilta neuvoja, kun sinun kannattaisi kysyä, että mitä Sinä haluat. Suosittelen viettämään aikaa yksin ja kuulostelemaan, että kuka oikeastaan olet. Minkälaisista asioista pidät. Puhut itsellesi kauniiseen sävyyn ja etsit positiivisia kokemuksia. Itsetunnon vahvistamista siis.
En koe olevani läheisriippuvainen. Pärjään sinkkuna vallan mainiosti, mutten nyt koe mitään erityistä HALUA olla sinkku. En ole kiinnostunut deittailusta enkä muista miehistä. Kyllä suhde olisi kiva, mutta en minä tällaista kaipaa.
Et halua olla tuossa suhteessa, mutta olet siinä, koska et juuri nyt halua olla sinkku. Sanoisin, että aika heikot perusteet olla siinä suhteessa. Miten voisit olettaa saavasi mieheltäsikään mitään kovin positiivista takaisin,
No mitä positiivista voisin tehdä hänen eteensä? Jotain mikä ei tee minusta kynnysmattoa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tätäkin samaa pitää spämmätä tänne koko ajan? Millainen ihminen ylipäätään säilyttää omia aloituksiaan ja copy pasteaa niitä tänne toistuvasti?
Minä en mahda sivuston bugeille mitään. Jos sinulla ei ole muuta asiaa kuin v**tuilua, voit lopettaa tähän paikkaan.
Pidätkö miehestä? Kunnioitatko häntä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä apua sinä nyt kaipaat? Ei tullut selväksi.
Että mitä minun kannattaa tehdä? En haluaisi luovuttaa enkä edes pystyisi siihen nyt.
Eroa äläkä deittaile. Nainen ei nauti suhteesta eikä satunnaisesta miesten tapilusta elleivät nämä maksa hänelle, joten paras on olla yksin.
T selibaatissa lähemmäs 10v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pidätkö miehestä? Kunnioitatko häntä?
Pidän silloin kun hän on ihana. Rehellisesti sanottuna en pidä silloin, kun hän on vaikea ja veemäinen, mutta kuka sellaisesta pitäisikään? Mielestäni kunnioitan. En ikinä valehtelisi, pettäisi... Olen hyvin aito hänen kanssaan. En pystyisi edes valkoiseen valheeseen. Sanoisin ennemmin suoraan, etten jaksanut vaikka vastata puhelimeen, kuin että selittelisin jotain epämääräistä. Toki minä harvemmin jätän vastaamatta.
Postasin auttavan kommentin sinne toiseen samalla otsikolla olevaan ketjuun, käypä lukemassa sieltä ja kommentoi sitten tänne niin jatketaan hyvin alkanutta juttua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saa lainattua suoraan, mutta älä nyt hyvä ihminen ala ansaitsemaan rakkautta. Ei se niin mene. Kun kysyt, mitä positiivista voisit tehdä, (jotta saisit jotakin takaisin). Rakkaus joko on tai ei ole. Toki työtäkin täytyy tehdä suhteen eteen, mutta lähtökohtaisesti rakkautta ei pidä ansaita.
Jos olisin tuo mies ja saisin kuulla, ettet suuremmin välitä pahasta olostani, tai ettet ymmärrä että töiden jälkeen väsyttää, ja että olet suhteessa vain siksi, ettet halua olla sinkkukaan, niin olisi tajuttoman pettynyt. Kokisin olevani vain joku, jonka aikaa ja voimia kulutetaan toisen omiin tarpeisiin ja omat tarpeeni ohitetaan surutta.
Jos tunteita, empatiaa ja lämpöä pystyisi jotenkin herättämään tahdolla ja pakottamalla, käskisin tekemään niin. Mutta kun niitä ei pysty järjellä herättämään. Ne joko on tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en nyt millään saa kiinni mikä tässä on edes ongelma? Mihin haluat vastaukset? Erotakko vai ei? Miksi? Koska soittelette ristiin? Teen töitä vaikeasti sairaiden ja traumatisoituneiden kanssa ja anna anteeksi, mutta ole onnellinen jos sinulla ole elämässäsi tämän suurempia ongelmia! Toivottavasti oivallat sen myös itse:)
Koen, että miesystävä odottaa minulta liikaa antamatta minulle mitään syytä tehdä hänen odotustensa mukaan. Hän esimerkiksi odottaa minulta tukea. Kun soitan, hän ei vastaa. Viestit lukee ja kuuntelee, harvoin vastaa. Selittää, että tykkää reagoida ennemmin puhelun aikana niihin. Sitten häneen ei kuitenkaan saa yhteyttä. Lopulta saldo on viestejä ilman reaktioita + lukuisia vastaamattomia puheluja + v**utus ja katkeruus. Sitten tämän jälkeen miesystävä odottaa tukea. Mitä helv..?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin tuo mies ja saisin kuulla, ettet suuremmin välitä pahasta olostani, tai ettet ymmärrä että töiden jälkeen väsyttää, ja että olet suhteessa vain siksi, ettet halua olla sinkkukaan, niin olisi tajuttoman pettynyt. Kokisin olevani vain joku, jonka aikaa ja voimia kulutetaan toisen omiin tarpeisiin ja omat tarpeeni ohitetaan surutta.
Jos tunteita, empatiaa ja lämpöä pystyisi jotenkin herättämään tahdolla ja pakottamalla, käskisin tekemään niin. Mutta kun niitä ei pysty järjellä herättämään. Ne joko on tai ei.
Ymmärrän sen kyllä. Enkä tiedä miksi olen näin kylmä. En haluaisi olla. Kaipaan sitä hyvää versiota miesystävästä. Tätä versiota en vain jaksa, enkä osaa näytelläkään jaksavani. Hänessä on paljon hyviä puolia kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tätäkin samaa pitää spämmätä tänne koko ajan? Millainen ihminen ylipäätään säilyttää omia aloituksiaan ja copy pasteaa niitä tänne toistuvasti?
Minä en mahda sivuston bugeille mitään. Jos sinulla ei ole muuta asiaa kuin v**tuilua, voit lopettaa tähän paikkaan.
Mukava kuulla, että kommentistani oli apua ;)
Vierailija kirjoitti:
Minä en nyt millään saa kiinni mikä tässä on edes ongelma? Mihin haluat vastaukset? Erotakko vai ei? Miksi? Koska soittelette ristiin? Teen töitä vaikeasti sairaiden ja traumatisoituneiden kanssa ja anna anteeksi, mutta ole onnellinen jos sinulla ole elämässäsi tämän suurempia ongelmia! Toivottavasti oivallat sen myös itse:)
Ja mistähän h*lvetistä sinä tiedät mitä ongelmia minulla on??
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin tuo mies ja saisin kuulla, ettet suuremmin välitä pahasta olostani, tai ettet ymmärrä että töiden jälkeen väsyttää, ja että olet suhteessa vain siksi, ettet halua olla sinkkukaan, niin olisi tajuttoman pettynyt. Kokisin olevani vain joku, jonka aikaa ja voimia kulutetaan toisen omiin tarpeisiin ja omat tarpeeni ohitetaan surutta.
Jos tunteita, empatiaa ja lämpöä pystyisi jotenkin herättämään tahdolla ja pakottamalla, käskisin tekemään niin. Mutta kun niitä ei pysty järjellä herättämään. Ne joko on tai ei.
Ilmeesi kun tajuat, että karvainen, väkivaltinen ja r aiskaava apina ei herätä naisissa minkäänlaista hellyyttä tai lämpöä.
Eksäni oli vähän tuollainen kuin tuo miehesi. Hänellä oli kaiken aikaa muita naissuhteita. Sitä nyt et halunnut kuulla tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Koen, että miesystävä odottaa minulta liikaa antamatta minulle mitään syytä tehdä hänen odotustensa mukaan. Hän esimerkiksi odottaa minulta tukea. Kun soitan, hän ei vastaa. Viestit lukee ja kuuntelee, harvoin vastaa. Selittää, että tykkää reagoida ennemmin puhelun aikana niihin. Sitten häneen ei kuitenkaan saa yhteyttä. Lopulta saldo on viestejä ilman reaktioita + lukuisia vastaamattomia puheluja + v**utus ja katkeruus. Sitten tämän jälkeen miesystävä odottaa tukea. Mitä helv..?!
Yksinkertaista. Sulla on tietty kaava, jota odotat toiselta ja tämä mies ei vaan tee niitä asioita itsestään. Jokaisella on omat toiveensa, mitä puolisolta odottaa, mikä tekee sulle rakastetun ja arvostetun olon. Ja jokaisella ihmisellä on oma tapansa osoittaa rakkautta ja arvostusta. Teillä nämä odotukset ja toimet eivät vain kohtaa. Kaksi vaihtoehtoa: toinen muuttuu haluamasi kaltaiseksi (utopistinen vaihtoehto), tai sitten etsit sellaisen, joka on haluamasi kaltainen jo valmiiksi (se oikea toimintatapa). Tätä et pyytänyt, mutta eroa. Sinä et koskaan tule kokemaan hänen kanssaan sitä, mitä kaipaat ja hän taas ei tule koskaan kokemaan sitä, millaista on olla hyväksytty omana itsenään. Lopputuloksena kaksi surullista ja katkeraa ihmistä.
Miksi tätäkin samaa pitää spämmätä tänne koko ajan? Millainen ihminen ylipäätään säilyttää omia aloituksiaan ja copy pasteaa niitä tänne toistuvasti?