Olin koulukiusaaja, tämä sai minut lopettamaan kiusaamisen..
Kiusattujen vanhemmat, unohtakaa kiusaajien vanhemmille tai opelle puhuminen, menkää puhumaan niille kiusaajille! Vähän kovistelemaan. Itse lopetin kiusaamisen kun kiusaamani tytön äiti tuli läksyttämään. Se oli noloa.
Kiusattiin kaverini kanssa yhtä tyttöä kun hän oli niin ärsyttävä. Aina väitetään että kiusaajalla itsellään on paha olla, mutta ei minulla ainakaan ollut. Kotona oli asiat hyvin, minulla oli ystäviä ja rakas harrastus. Elämässä olen menestynyt ihan tavallisesti.
Kommentit (182)
Kuka on kiusaaja ja poistuuko se luonteesta koskaan, jos on lapsena jo ollut alttius kiusata muita?
Koulukiusaaminen pitäisi siis kriminalisoida. Pitkäkestoinen kiusaaminen, henkinen ja/tai fyysinen, jättää uhriinsa pitkäkestoiset jäljet, vaikuttaa jopa uhrin, joka on vielä lapsi, identiteetin kehittymiseen. Jättää traumoja.
Erittäin vakavia rikoksia, joihin ei riitä seuraamukseksi pieni läksytys kiusatun vanhemmalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajista ja vanhemmista se lähti. Luokan reppanat oli vaan sen henkisaasteen loppusijoituspaikka. Paha kiersi.
Mutta kyllä se aikuisista lähti, siitä ei ole kahta sanaa. Etenkin nepsyjä lyötiin henkisesti armotta, simputettiin ja uhkailtiin. Meilläkö se paha olo oli? Eri mieltä siitä...
No tottakai TEILLÄ se paha olo oli. Justhan sä sanoit sen ekassa kappaleessa itsekin: halusitte henkisaasteen "loppusijoituspaikan". Eli sen jonkun johon puritte sen oman pahan olonne.
NYT KATSE PEILIIN, KIUSAAJAT. Te olette itse syyllisiä omiin tekoihinne.
Voi olla, etteivät kiusaajat edes kestä tai uskalla katsoa sinne peiliin, pelkäävät näkevänsä siellä ihan sen oman itsensä, tai jopa omat vanhempansa.
Itse olin koulukiusattu, omasta lapsestani sain tehtyä suositun koulussa. Jos lapsenlapsia tullaan kiusaamaan niin käyn todellakin kovistelemassa niin että saatan joutua putkaan.
Kiusaajat ovat yleensä heikkoja pelkureita, jotka aiheuttavat itse ongelmansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusaajalla ei ole kehittynyt empatiakyky.
Parhaat kiusaajat ovat keskitasoa empaattisempia. Hienovarainen henkinen kiusaaminen vaatii hyvät empatiataidot.
Hienovarainen henkinen kiusaaminen vaatii valinnan olla epäempaattinen. Itsekehuskelua empaattisuudestaan voi tietysti löytyä.
Empaattinen ihminen osaa asettua toisen asemaan. Jos haluaa kiusata tehokkaasti, pitää tietää mistä naruista vetää ja tämä on ihan yksilöllistä.
Kyseessä on tällöin kognitiivista empatiaa, jota on narsisteilla ja psykopaateilla, sadisteilla. Aivan eri asia kuin se, että osaa asettua aidosti toisen asemaan, ymmärtää miltä tuntuu tunteen, ei vain tiedon tasolla.
Olen joutunut tällaisen kognitiivisesti "empaattisen" kiusaajan systemaattisen kiusaamisen kohteeksi, kostonhaluisen aikuisen ihmisen, jota on ollut mielenkiintoista analysoida. Vaikka hän on älykäs ja mielikuvitus tavallista parempi, hänen kykynsä asettua asemaani rajoittuu aina hänen omaan persoonaansa. Hän reflektoi omia heikkoja kohtiaan minuun ja iskee niihin, kuvitellen näiden satuttavan minua. Toisin sanoen kiusatessaan paljastaa itsensä täysin alastomana edessäni. Aina missaten ne minun todelliset heikot kohtani. Hän ikään kuin varjonyrkkeilee itsensä kanssa.
Vaikka kokemani on ollut äärimmäisen rakasta, kyllä tämä on avannut minulle kiusaajan ja sadistin mielenmaisemaa. Lapsen kiusatessa samat elementit ovat todennäköisesti läsnä, jonkinlaista varjonyrkkeilyä itsensä kanssa.
Aikuisena minulla on onneksi kyky analysoida, ennakoida ja mahdollisuus tehdä rikosilmoitus. Niin kuin olen tehnytkin. Iida Rauma kirjoitti kirjassaan Hävitys siitä, että koulukiusaaminen täyttää rikoksen merkit, ja siitä pitäisi tehdä aina rikosilmoitus. Lyöminen on pahoinpitelyä, miksi lapsi on vähempi uhri kuin aikuinen tultuaan pahoinpidellyksi?
Tämä olisi oikea suunta, ei se, että kiusatun vanhemmat kävisivät moittimassa kiusaajaa.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusaajalla ei ole kehittynyt empatiakyky.
Parhaat kiusaajat ovat keskitasoa empaattisempia. Hienovarainen henkinen kiusaaminen vaatii hyvät empatiataidot.
Hienovarainen henkinen kiusaaminen vaatii valinnan olla epäempaattinen. Itsekehuskelua empaattisuudestaan voi tietysti löytyä.
Empaattinen ihminen osaa asettua toisen asemaan. Jos haluaa kiusata tehokkaasti, pitää tietää mistä naruista vetää ja tämä on ihan yksilöllistä.
Kyseessä on tällöin kognitiivista empatiaa, jota on narsisteilla ja psykopaateilla, sadisteilla. Aivan eri asia kuin se, että osaa asettua aidosti toisen asemaan, ymmärtää miltä tuntuu tunteen, ei vain tiedon tasolla.
<
Kognitiivinen empatia auttaa esim. työhaastattelussa, kun osaa tiedollisesti asettua työnantajan asemaan. Taitava kiusaaminen vaatii nimenomaan tunnepohjaista empatiakykyä, koska tehokkain kiusaaminen iskee tunnetasolla arkoihin paikkoihin. Psykopaatit ja narsistit ovat harvemmin kovin taitavia kiusaajia.
Mitähän se taitava kiusaaminen sitten mahtaa olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusaajalla ei ole kehittynyt empatiakyky.
Parhaat kiusaajat ovat keskitasoa empaattisempia. Hienovarainen henkinen kiusaaminen vaatii hyvät empatiataidot.
Hienovarainen henkinen kiusaaminen vaatii valinnan olla epäempaattinen. Itsekehuskelua empaattisuudestaan voi tietysti löytyä.
Empaattinen ihminen osaa asettua toisen asemaan. Jos haluaa kiusata tehokkaasti, pitää tietää mistä naruista vetää ja tämä on ihan yksilöllistä.
Kyseessä on tällöin kognitiivista empatiaa, jota on narsisteilla ja psykopaateilla, sadisteilla. Aivan eri asia kuin se, että osaa asettua aidosti toisen asemaan, ymmärtää miltä tu
Kognitiivinen empatia auttaa esim. työhaastattelussa, kun osaa tiedollisesti asettua työnantajan asemaan. Taitava kiusaaminen vaatii nimenomaan tunnepohjaista empatiakykyä, koska tehokkain kiusaaminen iskee tunnetasolla arkoihin paikkoihin. Psykopaatit ja narsistit ovat harvemmin kovin taitavia kiusaajia.
Omalta kohdaltani voin sanoa, että henkilö, joka kokee olevansa kognitiivisesti empaattinen, osuu silti harhaan kerta toisensa jälkeen. Tähtäyskykynsä ei niin sanotusti oikein pelitä. Voi toki olla ja on todennäköistäkin, että hän on narsisti/psykopaatti.
Tämä johtuu siitä, että jos kiusaajan ja kiusatun persoonallisuudet poikkeavat suuresti, ei kiusaaja voi edes kognitiivisesla empatialla hahmottaa kiusatun heikkoja kohtia. Hän ei toisin sanoen voi riittävän laajasti kuvitella toisen ihmisen sisäistä maailmaa. Koska se on mahdotonta.
Jos olisimme kaikki hyvin samanlaisia, kognitiivisella empatialla pääsisi pitkälle. Lasten maailmassa varmasti pääseekin, koska lapsen identiteetti ei ole täysin kehittynyt ja toiveet ja unelmat mukailevat vertaisryhmän ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusaajalla ei ole kehittynyt empatiakyky.
Parhaat kiusaajat ovat keskitasoa empaattisempia. Hienovarainen henkinen kiusaaminen vaatii hyvät empatiataidot.
Hienovarainen henkinen kiusaaminen vaatii valinnan olla epäempaattinen. Itsekehuskelua empaattisuudestaan voi tietysti löytyä.
Empaattinen ihminen osaa asettua toisen asemaan. Jos haluaa kiusata tehokkaasti, pitää tietää mistä naruista vetää ja tämä on ihan yksilöllistä.
Kyseessä on tällöin kognitiivista empatiaa, jota on narsisteilla ja psykopaateilla, sadisteilla. Aivan eri asia kuin se, että osaa asettua aidosti toisen asemaan, ymmärtää miltä tu
Psykopaatit ja narsistit tarvisevatkin kanssakiusaajia tuekseen. Pelolla saadaan kaverit mukaan kiusaamaan. Jos et osallistu, joudut itse kohteeksi. Ihan aikuisten tasolla. Vaikka täytyyhän sillä kanssakiusaajallakin olla luonteessa jo alttius sellaiseen toimintaan. Psykopaateilla ja narsisteillahan ei ole empatiakykyä, mutta he opiskelevat tunteita, ja pystyvät sitä kautta manipuloimaan uhrejaan. Usein esittävät olevansa itse vähän naiveja ja hyväuskoisia, ja näin saavat uhrin uskomaan itseensä tai pitämään tyhmänä. Mikä on uhrin kannalta virhe.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kiusasin. En edes ajatellut, pilkkasin yhden luokkalaisen lukemista ja matkin englannin lausumista. Luokkakaverit ja opettajakin nauroi. Jälkikäteen on harmittanut kun olen tajunnut että kiusasin.
Olisin varmaan lopettanut, jos opettaja tai joku aikuinen olisi vaan ärähtänyt että teen väärin. Aikuisilla on kuitenkin jonkinlaista auktoriteettia lapsiin, voi vedota että teet jotain typerää.
Viisaus syntyy ajan kanssa, ja lapsi ei välttämättä tajua. Aikuisen pitäisi tajuta ja ymmärtää sanoa lapsellekin.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se taitava kiusaaminen sitten mahtaa olla?
Taitava kiusaaminen on yksilöllistä. Se vaatii ihmistuntemusta, koska eri ihmisillä on erilaiset kipukohdat. Lisäksi taitava kiusaaminen on hienovaraista. Esimerkiksi kouluympäristössä tehokasta voi olla virnistys tai ele sopivassa kohdassa. Juuri tähän tarvitaan empatiataitoa monen muun asian lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulun typerin kiusaaja kuoli tsunamissa, koululla järjestetty hiljainen hetki oli aika turha.
Yleensä elämä pistää puntit tasan. Olen huomannut. Sitä kannattaa odottaa. Tämänkin voi sanoa kiusatulle lapselle ja nuorelle ihmiselle. Joskus menee kauan, mutta sitten tapahtuu jotakin ikävää sille kiusaajalle.
Itse asiassa se menee niin, että elämässä hyvät jutut kasaantuvat tietyille tyypeille ja huonot jutut toisille. Sosiologiassa tästä puhutaan matteus-vaikutuksena. Toki todennäköisesti kiusaajallekin tapahtuu ikäviä asioita, mutta ei kiusaamisen vuoksi vaan ihan vain siksi, että pitkään elämään mahtuu myös vastoinkäymisiä.
eri
Eli puntit menee tasan?
- eri
"Kognitiivinen empatia auttaa esim. työhaastattelussa, kun osaa tiedollisesti asettua työnantajan asemaan. Taitava kiusaaminen vaatii nimenomaan tunnepohjaista empatiakykyä, koska tehokkain kiusaaminen iskee tunnetasolla arkoihin paikkoihin. Psykopaatit ja narsistit ovat harvemmin kovin taitavia kiusaajia."
Mutta silloinhan kiusaaminen tehoaa suhunkin hyvin, jos otat kaiken niin tunteella!
Totuus ja nolaaminen toimivat kiusaamiseen yleensä parhaiten. Tiesin että kiusaajan vanhemmat olivat kuolleet ja tämä asia oli hänelle vaikea, siksi kysyin häneltä toisten lasten kuullen, että ikävöikö hän vanhempiaan kun yrittää kiusata, ja että eikö hän yrittänyt auttaa omia vanhempiaan. Tämä alkoi itkeä ja huutaa, mutta eihän se mitään auttanut. Toisetkin lapset, jotka olivat aiemmin olleet mukana kiusaamisessa, alkoivat pitää häntä nolona ja typeränä.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla täysin terve päästään jos kiusaa. Varsinkin jos on aikuinen ja kiusaa työpaikalla, niin jotain on pahasti vialla pääkopassa.
Mitä vikaa jos ei ole täysin terve?
Aikuista kiusattua suojaa kiusaajaa vastaan "naurettavuusaspekti". Henkilö, joka kiusaa aikuisena, on yleisesti yhteiskunnan ja yhteisön silmissä naurettava ja säälittävää yksilö. Jopa oman perheensä silmissä, jos nämä tietäisivät. Siksi aikuiset kiusaajat pyrkivätkin tekemään kiusaamisensa salassa. Koska yrittävät suojata itseään yhteisön pilkalta ja omaa heikkoa egoaan omissa silmissään. Toisaalta tiedostaen tekevänsä rikoksen.
Tällainen ihminen kietoo itseään aikamoiseen salaamisen, kiinnijäämisen, yhteisön pilkan pelon ja omakuvan murenemisen vyhtiin.
Lapsi taas kiusaa usein näkyvästi, hakien muilta lapsilta tukea, ihailua tai kunnioitusta.
Joskus kiusaajilla menee yli ja alkavat kiusata väärää henkilöä. Vaikka olen hiljainen ja usein yksin, en ole tyhmä tai kykenemätön sosiaalisiin suhteisiin. Yläastekiusaaja piestiin edessäni todella pahoin. Esimieskiusaajalle järkkäsin potkut, AVIn avustuksella. Olen tosi herkkä puuttumaan kiusaamiseen, oli sitä missä tahansa, mutta on siitä ongelmiakin tullut. Toisaalta hiljaista hiirulaista ei helposti koeta uhkaksi.
Etelä-Koreassa koulukiusaajilta on alettu eväämään jatko-opinto paikkoja. Eli elämä oli sitten aika pitkälti siinä.
Itse asiassa se menee niin, että elämässä hyvät jutut kasaantuvat tietyille tyypeille ja huonot jutut toisille. Sosiologiassa tästä puhutaan matteus-vaikutuksena. Toki todennäköisesti kiusaajallekin tapahtuu ikäviä asioita, mutta ei kiusaamisen vuoksi vaan ihan vain siksi, että pitkään elämään mahtuu myös vastoinkäymisiä.
eri